En voi välttyä lainataksesi sinua, enkä missään nimessä väitä sinua rasistiksi. Vedämpä kuitenkin rasistikortin esiin.
Viime päivinä sosiaalisessa mediassa on kiertänyt APUA VENEZUELAAN -ryhmän julkaisuja, jossa kuvataan vallitsevia oloja ja mitä kauheimpia ihmiskohtaloita. Kansalaiskeskustelussa usein kuulee kysymyksen väittämästä, että kriisipesäkkeitä on maailman kolkat täynnä: Miksi apu juuri Venezuelaan?
- No, Siksi, kun muulla sotien rahoittajat eivät salli geopoliittiselle alueelle humanitäärisestä apua. Kansakuntien kulttuurit lyödään tietoisesti rikki ja kansa pumpataan täyteen kollektiivista katkeruutta. Venezueelaan. ME länsimaiset, ollaan tekemässä lopullisesti samaa, mitä muualla on kolonialaisuuden aikana on jo tehty.
Me voimme auttaa. Auttaminen on pyyteetöntä. Meidän välillä on elintasokuilu ja Me voimme luopua omastaan pyyteettömästi. Venezuelasta on tullut öljypolitiikan pelinappula. Ja meistä länsimaalaisista on tullut osa tasa-arvon ja poliittisen korrektiuden dilemmaa. Emme näe järjestelmän sisäänrakennettua mekanismia, joka kannustaa eriarvoisuuteen.
Siksi voittajaa vituttaa saada pahvimitalli. Mielestäni rasismin määrä kiteytyy kysymyksen: Kuinka paljon olemme valmiita luopumaan omasta elintasosta ja antamalle se toiselle?