Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

[Daespoo]

Ei mene ainkaan sellaisenaan mitä on esitetty, rikkoo niin monia eusäädöksiä että alta pois. Jos siitä oltaisiin satavarmoja, se oltaisiin viety aikoja sitten eikä ruvettu venyttämään aikatauluja. Ja mitä kauemmin siinä menee, sitä suurempi polittinen itsemurha se on hallituspuolueille.

Ihan tiedoksi, vaikka se teoreettinen mahdollisuus että jotain kv. sopimuksia/sääntöjä olisi rikottu todettaisiin, tämän tutkiminen kestää vuosia eivätkä siten vaikuta ns. pakkolakien voimaantuloon. Perustuslakivaliokunta on ainoa paikka jossa ne voidaan pysäyttää ja sielläkin on hallituksella enemmistö.

En jaksa kaikkea sinulle etsiä mutta ensimmäinen mihin tulee jo kättelyssä kosahtamaan on järjestöjen sopimusoikeuteen puuttuminen, se on EU:n ihmisoikeuksien vastaista. Ja tämä tulee olemaan koko pakkolakipaketin avain. Hallitus määrää linjat mistä ei saa poiketa--->Järjestöt vievät sen EU:n tuomioistuimeen, käsittely kestää ehkä sen 1-3v, ja parhaimmassa tapauksessa tämä vaalikausi on taputeltu ennenkuin tulee edes päätöstä.

Ja tuo teoreettinen EU päätös ei estä niiden toteuttamista, se voi korkeintaan velvoittaa niiden muuttamisen vuosien päästä. Näitä asioita ei ehkä haluta viedä EU-tuomioistuimeen koska siinä vaiheessa aletaan keskustelemaan myös yleissitovuuden laillisuudesta eli siitä miksi järjestäytymätön yritys ja työntekijä eivät voi vapaasti sopia työehdoista Suomessa.

Oikeastaan on aika sama, mitä yhteiskuntasopimukselle käy - se ei olisi ollut mikään ratkaisu ongelmiimme, kuten eivät pakkolaitkaan. Ongelmamme ovat väärä talouspolitiikka ja ylivahva valuutta.

Höpöhöpö taas kerran. Ylivahva valuutta on full-tekosyy, EUR/USD kurssi on selvästi alempana kuin se oli esim. 2007 jolloin Suomen talous veti supersyklissä nopeammin kuin about kukaan muu Euroopassa. Saksa porskuttaa samalla valuutalla koska siellä on uudistukset tehty jo kauan sitten. Ylivahvan valuutan syyttäminen nykyisistä ongelmista on about sama kuin syyttäisi kuolonkolarista auton huonoa ajovakaudenhallintasysteemiä kun on vedetty jäiseen mutkaan kahtasataa, suurin syy on jotain ihan muuta.

Tämähän on loistava uutinen kun Liitot jyrää Lylyn. Miehen onkin aika väistyä.
Superliitto nyt vauhdilla pystyyn niin Sipilän aseet senkun murenevat,pakkolakien kohtalon kertoo sitten kesä,

STTK:n halu fuusioitua jättiliittoon kärsii aika helvetin ison kolauksen jos SAK ryssii tämän YKS:n.

Miehekkäät ulostulot SEL:iltä, AKT:ltä, Rakennusliitolta ja PAMilta. Vielä Metalliliitto mukaan niin voidaan haudata nämä typeryydet taas vähäksi aikaa. Uudet vaalit syksyllä tai viimeistään ensi talvena, ja SSS-porukka vaihtoon.

Näinhän demokratia toimii. Liitot hyväksyvät tai ovat hyväksymättä sopimuksen. Ei se muille kuulu kuin liittojen jäsenille.

Jos sopimusta ei synny niin sitten SSS-miehet alkavat valmistella pakkolakeja niin paljon kuin sielu sietää kuitenkin niin, ettei perustuslakeja rikota. Ja seuraavien vaalien jälkeen uusi hallitus voi aloittaa näiden pakkolakien aiheuttamien epäkohtien korjaamisen.

Noh, ellei SDP kiipeä johonkin 30+ kannatuslukemiin vaaleissa niin hallituksen perustaminen Vihreiden ja Vasemmistoliiton kanssa ei ole realistista.

Pakkolait lopullisesti takavasemmalla, B-suunnitelmaa ei ole ja veroalea väläytellään. En uskonut että ennen maanantaita tällainen ulostulo tulee, liitot tulevat saamaan haluamansa vakuudet ja sopu syntynee.

Jaahas, eli Sipilä pehmenee. Sääli. Siihen vesittyvät nämä tarpeelliset uudistukset. Ehkä tarvitaan vielä toiset kahdeksan vuotta talouden kurjuutta, niin alkaa asiat valkenemaan. Eihän toki silloinkaan nämä pässinpäät ole mistään valmiita joustamaan.

Suunnitelmia on aivan varmasti mutta tuskinpa niistä nyt huudellaan yhtään. Kannattaa miettiä mitä Sipilä tässä kohtaa voi/haluaa sanoa tilanteen ollessa päällä.

 

[Pallister]

Taisi viimeistään tänään valjeta Sipilälle että Oy Suomi Ab:ta ei johdeta kuin miljonääri johtaa yksityisyritystä.
Sanelupolitiikalla siis.
Muiden riistäjämiljonäärien ulostulot,optiokohut&veropakolaisuudet eivät olisi voineet tulla parempaan aikaan.
Nyt sitten katsotaan kuka tätä maata johtaa,1% miehet(tällä en viittaa prätkämiehiin vaan eliittiin) vaiko AY-liikkeet&demarit ja kommarit.
Jos puoli tosiaan pitää valita niin valitsen kahdesta pahasta jälkimmäisen,toisin kun suurin osa täällä,teille EK:n propaganda on mennyt kuin vetisi voihin.

Voi olla että tulee historiallinen vuosi suomen historiassa. Ensin kesällä pakolaisvyöry jonka jälkeen yleislakko syksyllä.
Taisteluhaudat on kaivettu.

 

[Pallister]

STTK:n halu fuusioitua jättiliittoon kärsii aika helvetin ison kolauksen jos SAK ryssii tämän YKS:n.

Katsotaan nyt rauhassa,tilanteet voivat muuttua ja ovat muuttuneetkin yllättäen.

 

[Daespoo]

Nyt sitten katsotaan kuka tätä maata johtaa,1% miehet(tällä en viittaa prätkämiehiin vaan eliittiin) vaiko AY-liikkeet&demarit ja kommarit.
Jos puoli tosiaan pitää valita niin valitsen kahdesta pahasta jälkimmäisen,toisin kun suurin osa täällä,teille EK:n propaganda on mennyt kuin vetisi voihin.

Suomea PITÄISI hallita vaaleissa valittu laillinen eduskunta ja sen valitsema eduskunta. Valitettavasti Suomessa on ulkoistettu aivan liikaa valtaa ulkoparlamentaarisille korporatioille (työmarkkinajärjestöt) ja nyt on kipuilua kun Suomea yritetään palauttaa Pohjoismaiseen järjestelmään.

EK:n propaganda on muuten helvetin huonoa, ovat sössineet sen todella pahasti. EK:n voisi lopettaa kokonaan muutenkin.

Voi olla että tulee historiallinen vuosi suomen historiassa. Ensin kesällä pakolaisvyöry jonka jälkeen yleislakko syksyllä.
Taisteluhaudat on kaivettu.

Minä toivon sydämestäni että ay-liike vetää yleislakkokortin hihastaan, se on se ns. viimeinen taistelu jossa päätetään lopullisesti kuka Suomea hallitsee. Ay-liikkeen fiksuimmat tietävät ettei se pääty ay-liikkeen kannalta hyvin joten siksi sitä ei nähdä tosin.

Katsotaan nyt rauhassa,tilanteet voivat muuttua ja ovat muuttuneetkin yllättäen.

Ennustus: hallitus lupaa täysimääräiset veronalennukset (asia jota vasemmisto ja ay-liike ovat yleisesti vastustaneet henkeen ja vereen btw) ja PAM taipuu.

Vaihtoehtona on se että SAK:n arvovalta neuvottelupöydässä romahtaa ja kolmikanta kuolee lopullisesti.

STTK:n ongelmana on muuten se että perälauta vuotaa Akavaan jo nyt ja jos STTK menee kimppaan änkyrä-SAK:n kanssa niin vuoto pahenee selvästi.

 

[Väsyneet Kädet]

Suomi Ab:ta ei johdeta kuin miljonääri johtaa yksityisyritystä.
Sanelupolitiikalla siis

Vaan ay-liike sanelee miten asiat menevät? Sehän tässä on tuntunut olevan näiden itkupillien sanoma. Ihan sama mitä kansa vaaleissa äänestää, ay-liike päättää mitä tapahtuu. Ja kerää myös rahat pois. Varmasti enemmän kuin sikaökyporhokapitalistiriistäjät.

 

[Pallister]

Vaan ay-liike sanelee miten asiat menevät? Sehän tässä on tuntunut olevan näiden itkupillien sanoma. Ihan sama mitä kansa vaaleissa äänestää, ay-liike päättää mitä tapahtuu. Ja kerää myös rahat pois. Varmasti enemmän kuin sikaökyporhokapitalistiriistäjät.

No onko valtio mielestäsi yritys?

Pakko ihmetellä ajatusmaailmaasi. Haluat tuhansia matuja tänne mutta samalla leikata "laiskoilta" duunareilta palkkoja. Mhin ihmeeseen tämä oikein perustuu?
Tuloerot ovat jo nyt vaarallisen korkealla ja haluat lisätä sitä entisestään.

 

[keijjo]

No onko valtio mielestäsi yritys?

Pakko ihmetellä ajatusmaailmaasi. Haluat tuhansia matuja tänne mutta samalla leikata "laiskoilta" duunareilta palkkoja. Mhin ihmeeseen tämä oikein perustuu?
Tuloerot ovat jo nyt vaarallisen korkealla ja haluat lisätä sitä entisestään.

Tuskin tuolta jolta kysyit voi järkevää vastausta saadakkaan. Mahdottomasti kirjoittaa paskaa ilman sisältöä.

 

[Daespoo]

Tuskin tuolta jolta kysyit voi järkevää vastausta saadakkaan. Mahdottomasti kirjoittaa paskaa ilman sisältöä.

Miten voi vastata viestiin joka on sisällöltään täyttä paskaa? Siis muuten kuin kertomalla että sisältö on täyttä paskaa?

Tuloerot ovat laskutrendillä, selvästi alempana kuin esim. 2008. Tuloerot eivät ole "vaarallisen korkealla tasolla", päinvastoin Suomessa tuloerot ovat kv-vertailussa pienimmät/yksi pienimmistä.

Järkeviä vastauksia ei voi saada järjettömään kysymykseen, se että sinä ja Pallister ette tajua juuri mistään mitään ei sitä muuta.

 

[Väsyneet Kädet]

No onko valtio mielestäsi yritys?

Pakko ihmetellä ajatusmaailmaasi. Haluat tuhansia matuja tänne mutta samalla leikata "laiskoilta" duunareilta palkkoja. Mhin ihmeeseen tämä oikein perustuu?
Tuloerot ovat jo nyt vaarallisen korkealla ja haluat lisätä sitä entisestään.

Mieluummin niin johdettu kuin ay-diktatuuri.

Missä olen halunnut niitä tänne, saatika tuhansittain? Ihan vapaasti kaivamaan viestihistoriastani sellainen. Laiskoilta saakin leikata, kullekin työpanoksensa mukaan. Ja kuten Daespoo sanoikin, tuloerot eivät ole edes suuret vielä.

 

[Hidas_ja_kankea]

Taisi viimeistään tänään valjeta Sipilälle että Oy Suomi Ab:ta ei johdeta kuin miljonääri johtaa yksityisyritystä.
Sanelupolitiikalla siis.

Nykymenolla sanelu tulee kuvioihin väistämättä jossain vaiheessa, jos ei muuten niin kreikka-style. Sipilän hallituksen agenda on ollut pienentää velkaantumista ja parantaa kilpailukykyä, mikä tilanne olisi lisälainan ottamisen lopettamisen tai reaalisen takaisinmaksun aikana? Suomi on juoksemassa pää edellä päin betoniseinää.

Sipilä tulee politiikan ulkopuolelta, joka on ollut helppo huomata. Ei olisi pitänyt ottaa edes esille asioita, joiden loppuun vieminen on mahdotonta. Ei ole kuunnellut riittävästi asiantuntijoita tai esikunnassa ei niitä edes ole. Asioiden valmistelu on ollut puutteellista. Toisaalta kiirettä on pitänyt, kun ohjelmaan on tullut asioita, joista ei ollut tietoa hallituksen muodostamisen aikaan.

Voi olla että tulee historiallinen vuosi suomen historiassa. Ensin kesällä pakolaisvyöry jonka jälkeen yleislakko syksyllä.
Taisteluhaudat on kaivettu.

Jotain ikävää tässä on odotettavissa, mutta edellinen lainaus tarkoittaa vain lisävauhdin ottamista kunnes seinä kohdataan. Vuoden -56 yleislakosta toipuminen vei 6-7 vuotta.

 

[Cobol]

Tuloerot ovat jo nyt vaarallisen korkealla ja haluat lisätä sitä entisestään.

Tuloeroista löytyy dataa kohtuullisen hyvin ja jos Tilastokeskus ei ole aivan väärässä, Suomessa tuloerot ovat pienet, mutta toki kasvussa 1990-luvun puoliväliin verrattuna

Tilastokeskus - 4. Tuloerojen muutos Suomessa pitkälläaikavälillä

Tuloeroja ei voi siten pitää Suomen ongelmana, toisin kuin kilpailukyvyn puutetta.

 

[PTS]

Tuloeroja ei voi siten pitää Suomen ongelmana, toisin kuin kilpailukyvyn puutetta.

Ei vain pidä paikkaansa tämä väite. Tuloerojen kasvulla on myös nykytutkimuksen mukaan yhteys taloudellisen kasvun hidastumiseen. Sen tunnustaa jopa OECD, joka ei ole vasemmistolaisuutta nähnytkään...OECD:n mukaan tuloerojen kasvu on syönyt Suomen talouskasvusta jopa yhdeksän prosenttiyksikköä vuosina 1990–2010. Professori: Hallitus ei koskenut tuloerojen selittäjään | Taloussanomat

Kyllä pohjoismaiden menestys on pohjannut nimenomaan laaja-alaiseen osaamiseen ja korkeaan koulutustasoon, jonka kautta on syntynyt korkean tuottavuuden tuotantoa. Kilpailukyvyn puute ei johdu yksikkötyökustannuksista, joiden alentamispuheille naureskeltiin Financial Timesissa asti vaan Nokian/paperiteollisuuden romahduksesta (ja ettei korvaavaa tuotantoa...) ja osittain eurosta.

Myös liian kireä finanssipolitiikka syö kotimaan kysyntää, jolloin kierre vain syvenee (investointilama). Mitkä olivatkaan ne yhteisöveron alentamisen työllisyysvaikutukset? No itse asiassa yhden vuoden velkaantumisen kasvuvauhdin kiihtyminen selittyy juuri tuolla veronalennuksella. Ei sillä että itselleni se olisi mikään suuri asia, mutta velkakammoisille luulisi olevan....

 

[Gentleman]

Ei vain pidä paikkaansa tämä väite. Tuloerojen kasvulla on myös nykytutkimuksen mukaan yhteys taloudellisen kasvun hidastumiseen. Sen tunnustaa jopa OECD, joka ei ole vasemmistolaisuutta nähnytkään...OECD:n mukaan tuloerojen kasvu on syönyt Suomen talouskasvusta jopa yhdeksän prosenttiyksikköä vuosina 1990–2010. Professori: Hallitus ei koskenut tuloerojen selittäjään | Taloussanomat

Kuinka paljon tuloerojen kaventuminen on sitten lisännyt talouskasvua 2010-> ?

Kyllä pohjoismaiden menestys on pohjannut nimenomaan laaja-alaiseen osaamiseen ja korkeaan koulutustasoon, jonka kautta on syntynyt korkean tuottavuuden tuotantoa. Kilpailukyvyn puute ei johdu yksikkötyökustannuksista, joiden alentamispuheille naureskeltiin Financial Timesissa asti vaan Nokian/paperiteollisuuden romahduksesta (ja ettei korvaavaa tuotantoa...) ja osittain eurosta.

Myös liian kireä finanssipolitiikka syö kotimaan kysyntää, jolloin kierre vain syvenee (investointilama). Mitkä olivatkaan ne yhteisöveron alentamisen työllisyysvaikutukset? No itse asiassa yhden vuoden velkaantumisen kasvuvauhdin kiihtyminen selittyy juuri tuolla veronalennuksella. Ei sillä että itselleni se olisi mikään suuri asia, mutta velkakammoisille luulisi olevan....

Yhteisöveron alentamisen vaikutuksia on aika varhaista arvioida noin vuoden periodilla mutta mikä ihmeen "investointilama"? Isot investoinnit ottavat aikansa, mutta kyllä esimerkiksi useampikin sellutehdas on työn alla, ydinvoimala työmaa Pyhäjoella, rakennusteollisuus osoittaa virkistymisen merkkejä, Salossa ollaan taas aloittelemassa matkapuhelintuotantoa, kiinalaiset puuhaavat investointia Kemijärvelle, telakoilla tuntuisi riittävän töitä. Enemmänkin puhuisin nousukauden alkumetreistä. Ainakin EK:n raportit 6/2015 ja 1/2016 tukevat tätä. (huolimatta jatkuvasta mantrasta kuinka vaikeaa on Suomeen investoida)

 

[TosiFani]

Demareiden ja muun vasemmiston on ilmeisen vaikea tunnustaa, että nykyinen taloustilanne ei ole perinteinen laskusuhdanne. Samoin heidän on mahdonta myöntää, että nykyiset verotulot eivät riitä ylläpitämään nykyisen laajuista julkista sektoria. Tai oikeastaan ongelma on julkisen sektorin vinoutunut rakenne, suuri osa tehtävistä voitaisiin hoitaa ostopalveluina kun taas esim. hoivapuolella kädet loppuvat.

Ay-liike tekee tällä hetkellä politiikka, hyppää väärälle puolelle aitaa. Tästä Lyly ja kumppanit syyttivät hallitusta loppukesästä ja syksyllä. Kun pitäisi etsiä ratkaisuja, pyritään hajoittamaan, tavoitteena uudet vaalit.

 

[PTS]

Kuinka paljon tuloerojen kaventuminen on sitten lisännyt talouskasvua 2010-> ?

Tuloerojen kasvun vaikutusta tulee tarkastella pitkällä aikavälillä. Esim. koulutuspoliittiset valinnat näkyvät pitkän aikavälin kuluessa, eivät muutamassa vuodessa. Viime hallitus tosiaan nosti perusturvaa, jonka vaikutus tuloeroihin oli positiivinen. Toki talouskehityksen muutoksilla on yhteys tuloeroihin, mutta muutosta tulee juurikin tarkastella ottaen huomioon sekä nousu- että laskukaudet. Suuri linja on ollut tuloeroja kasvattava, millä on OECD:nkin arvion mukaan negatiivinen vaikutus talouskasvuun.

Yhteisöveron alentamisen vaikutuksia on aika varhaista arvioida noin vuoden periodilla mutta mikä ihmeen "investointilama"?

Suomen investointien vähyyden huomaa hyvin monista kuvaajista, kun googlettaa vain. Se on fakta. Mutta olen ihan samaa mieltä, että mitään rakenteellista estettä investoimiseen ei ole, mutta valtion pitäisi finanssipolitiikallaan sitä nimenomaan edistää. Tämö tarkoittaisi julkisia investointeja ja kotimaisen kysynnän elvyttämistä.

 

[Gentleman]

Tuloerojen kasvun vaikutusta tulee tarkastella pitkällä aikavälillä. Esim. koulutuspoliittiset valinnat näkyvät pitkän aikavälin kuluessa, eivät muutamassa vuodessa. Viime hallitus tosiaan nosti perusturvaa, jonka vaikutus tuloeroihin oli positiivinen. Toki talouskehityksen muutoksilla on yhteys tuloeroihin, mutta muutosta tulee juurikin tarkastella ottaen huomioon sekä nousu- että laskukaudet. Suuri linja on ollut tuloeroja kasvattava, millä on OECD:nkin arvion mukaan negatiivinen vaikutus talouskasvuun.

Kuinka pitkä aikavälin pitäisi olla ? Kyllähän nykyinen jakso ja siinä tapahtunut tuloerojen kaventuminen on seurausta nimenomaan siitä että tulot ovat useimmilla pudonneet ja alimmat tuloluokat ovat laajentuneet yläpäästä. Siksi on hiukan hassua keskittyä tuloeroihin kuin ne olisivat itsessään merkittävä seikka huomioimatta sitä mitkä ovat muutokset niiden taustalla. Tulo-erothan voivat kaventua ihan sitenkin että rikkaimmat lähtevät maasta tai köyhimmät kuolevat nälkään.

Suomen investointien vähyyden huomaa hyvin monista kuvaajista, kun googlettaa vain. Se on fakta. Mutta olen ihan samaa mieltä, että mitään rakenteellista estettä investoimiseen ei ole, mutta valtion pitäisi finanssipolitiikallaan sitä nimenomaan edistää. Tämö tarkoittaisi julkisia investointeja ja kotimaisen kysynnän elvyttämistä.

Siitä sitten vaan googlettamaan, EK:n lukujen mukaan voitaneen puhua kiistatta kasvusta, ei lamasta. (http://ek.fi/wp-content/uploads/Investointitiedustelu_tammi2016.pdf)

Faktaksi en moista kehtaisi väittää kun erilaisiakin lukuja voi löytyä, mutta EK:lla on aika kattava otos kotimaan investoijista tuossa kyselyssä. Valtion politiikka on ollut investointeja tukevaa kyllä jo vuosia, lainaa on otettu investointeihin ja jopa juokseviin menoihin. Tukea on annettu sinne ja tänne, kyllä siitä jotain on aikaankin loppujen lopuksi näemmä saatu.

 

[PTS]

Faktaksi en moista kehtaisi väittää kun erilaisiakin lukuja voi löytyä, mutta EK:lla on aika kattava otos kotimaan investoijista tuossa kyselyssä. Valtion politiikka on ollut investointeja tukevaa kyllä jo vuosia, lainaa on otettu investointeihin ja jopa juokseviin menoihin. Tukea on annettu sinne ja tänne, kyllä siitä jotain on aikaankin loppujen lopuksi näemmä saatu.

Suomessa ei tueta riittävästi kysyntää, joka siis mahdollistaisi investointien kasvun.Professori: Tässä on Suomen todellinen ongelma - "Onko kukaan kuullut Suomen pääministerin sanoneen aiheesta mitään?" - Talouselämä Ei Suomen lainamäärän kasvu kerro siitä, että olisi elvytetty vaan huonosta talouskehityksestä.

 

[Alfred E Neuman]

Suomessa ei tueta riittävästi kysyntää, joka siis mahdollistaisi investointien kasvun.Professori: Tässä on Suomen todellinen ongelma - "Onko kukaan kuullut Suomen pääministerin sanoneen aiheesta mitään?" - Talouselämä Ei Suomen lainamäärän kasvu kerro siitä, että olisi elvytetty vaan huonosta talouskehityksestä.

Anteeksi tyhmyyteni, mutta voiko joku nyt vähän selventää. Tuon professorin mielestä ongelmana on "euroalueen kokonaiskysynnän vähyys". Eikö tämä ole sitten ongelma koko euroalueella? Mistä sitten johtuu, että muualla, jopa Kreikassa, talous kasvaa mutta Suomessa ei. Tämä ei nyt oikein avaudu.

Tässä myös mielenkiintoista luettavaa.
Finland emerges as the 'new sick man of Europe' as euro's worst performing economy - Telegraph

 

[Cobol]

Ei vain pidä paikkaansa tämä väite. Tuloerojen kasvulla on myös nykytutkimuksen mukaan yhteys taloudellisen kasvun hidastumiseen. Sen tunnustaa jopa OECD, joka ei ole vasemmistolaisuutta nähnytkään..

Tuloerojen kasvu Suomessa selittyy pitkälti työllisyysasteella. Kun tärkeimpien kilpailijamaidemme Ruotsin ja Saksan työllisyysaste on noussut 74-75 prosenttiin, Suomessa on samaan aikaan pudottu 68.7 prosenttiin. Toinen selittävä tekijä on siinä, että ns. suuret ikäluokat ovat jo osin ehtineet eläkkeelle ja eläkkeet ovat Suomessa ns. 60 prosentin mediaanitulona selvästi alle EU:n keskitason. Kolmas selittävä tekijä saattaa joskus tulevaisuudessa tulla esille: yhteiskunnan jakamat etuudet ja Suomen verotus.

File:Employment rate, age group 15–64, 2004–14 (%) YB16.png - Statistics Explained
http://www.talouselama.fi/uutiset/v...a-eu-keskiarvoa-suurempi-koyhyysriski-6002201

Peruskysymys on yksinkertaisesti siinä, tarvitseeko Suomen - tai minkä tahansa kapitalistisen maan - taloudellinen kasvu tuloeroja. Tuloerot ovat välttämättömiä, jotta kapitalismin ylipäätään voi toimia, koska kapitalismin keskeisin ideologia on siinä, että jokaisella on mahdollisuus nousta omalla työllään ja yrittämisellään korkeimpaan tuloluokkaan. Jos tämä mahdollisuus estetään esimerkiksi siten, että alimmalle luokalle yhteiskunnan jakamat kokonaistuet antavat suuremman nettotulon kuin työnteko toiseksi alimman luokan keskipalkalla, työn tekeminen ei motivoi eikä luokkanousuun panosteta. Korkeimmissa luokissa verotus tekee saman. Henkilön ei kannata ottaa uutta vastuullisempaa työtä vastaan, koska veroprogressio syö 1100 euron korkeammasta palkasta niin paljon, että voin 300 euroa jää netoksi.

Vahva euro on heikentänyt Suomen taloutta. Samoin julkisen sektotorin laajuus ja velaksi eläminen tilanteessa, jossa Suomen verotulot ovat kaikkien aikojen suurimmat. Nämä näkyvyät myös tuloeroissa.

Julkisten menojen kehitys - Veronmaksajain Keskusliitto ry
Suomen verokertymät - Veronmaksajain Keskusliitto ry

Jos taas lähdetään siitä, että kapitalistinen talousjärjestelmä on väärä, mennään ihan eri keskusteluun kuin tuloeroihin.

 

[Gentleman]

Suomessa ei tueta riittävästi kysyntää, joka siis mahdollistaisi investointien kasvun.Professori: Tässä on Suomen todellinen ongelma - "Onko kukaan kuullut Suomen pääministerin sanoneen aiheesta mitään?" - Talouselämä Ei Suomen lainamäärän kasvu kerro siitä, että olisi elvytetty vaan huonosta talouskehityksestä.

Suomen pankin luvut kertovat julkisten investointien kasvusta (sivu 9 ). Lainamäärän kasvusta päättelin että voitaneen sanoa että nämä julkiset investoinnit on tehty lainarahalla.

On syytä myös muistaa että (toisin kuin monen muun maan) Suomen talous ei myöskään kyykännyt kovin syvään, siksi kasvuprosentitkin ovat varsin heikkoja.

Yritykset ovat ottaneet lainaa, vaikka investoinnit ovat olleet pieniä. Se kertoo siitä että liiketoimintaa ja työvoimaa on yritetty kehittää ja pitää hengissä ja odotettu käännettä parempaan. Kilpailukykyiselle tuotteelle on kysyntää, ei ole järkeä pumpata rahaa kiertoon jotta sillä vaan ostettaisiin jotain. Vaan kehitettävä tuotteita joita aidosti halutaan ostaa.

 

[Cobol]

EKP:n linja - johon Suomen Pankki on tietenkin sitoutunut - on osoittautunut suhteellisen heikosti kasvua edistäväksi siitä huolimatta, että kunkin euromaan pankit ostavat yrityslainoja jälkimarkkinoilta noin 60 miljardin edesta kuukaudessa. Vuositasolla puhutaan siis 720 miljardista. Voidaan kysyä, olisiko tulokset kasvun kannalta parempia, jos EKP ostaisi suoraan yritysten osakkeita. Tästä EKP:ssa on väännetty ja saattaa olla, että näinkin vielä tapahtuu. Tällöin varallisuutta tai joidenkin arvioiden mukaan nousukuplaa valuisi myös yhtiöiden pienomistajille.

Euroalueen taloudet ovat hyvin erilaisessa tilanteessa. Tästä johtuen esimerkiksi Saksalle ainakin vielä vuosi, pari sitten teoriassa sopinut keino eli euron revalvoiminen olisi ollut myrkkyä monille muille maille, kuten Suomelle. Olisi hyvä myöntää euroalueen keinotekoisuus ja se, että on äärimmäisen vaikea ellei mahdotonta löytää euroalueen yhteisiä taloudellisia tervehdyttämiskeinoja varsinkin tilanteessa, jossa kullakin euromaalla on toistaiseksi hyvin laaja päätäntävalta tulojen ja menojen osalta.

Tällä hetkellä euroalueen talous- ja finanssipolitiikan merkittävää yhdentämistä ajaa ennen kaikkea komissio, mutta myös eurooppalainen ay-liike. Käytännössä kyse on EKP:n oman valtiovarainministeriön perustamista, joka asettuu yksittäisten euromaiden valtiovarainministeriöiden yläpuolelle. Suomessa ainakin SAK on lähtenyt tähän mukaan:

”Jos emme ota yhteistä finanssipolitiikkaa käyttöön, voimme jatkossa ajautua pitkiin kriiseihin, joista on hyvin vaikea päästä ulos.”

SAK haluaa euroalueelle yhteisen budjetin ja kovemman markkinakurin – ”Kissa on otettava pöydälle” - SAK - Talous - Helsingin Sanomat

Linkistä huomaa että SAK:n näkökulma on rajatumpi kuin komission ja mm. ranskalaisten euroalueen yhteistä, tiivistä taloutta ajavien, mutta kuitenkin kohti yhteistä budjettivalvontaa ja -toimia. Se on mielestäni järkevä myös Suomen kannalta sillä meillä on kaksi vaihtoehtoa:

1. Tiivistää taloudellista yhteistyötä ja budjettikuria euroalueella tai
2. jättäytyä kokonaan pois eurosta.

Koska jälkimmäinen ei ole poliittisesti mahdollinen jo yksin Suomen turvallisuuspoliittisen tilanteen takia NATO:n ulkopuolella, tätäkin taustaa vasten Suomen kilpailukykyä mm. suhteessa Saksaan ja Ruotsiin tulisi parantaa pikaisesti ja mahdollisimman paljon.

 

[Jymäkkä]

SAK:n alainen SLSY on nyt myös hylännyt yhteiskuntasopimuksen. Tämä on nyt sellainen liitto, jonka päätöksen oikeastaan voin ymmärtää. Lentoalalla on käyty läpi aika mittavat säästö- ja palkkaohjelmat, joiden johdosta edut ovat heikentyneet selvästi. Voisi sanoa, että hallituksen ja työnantajien haluamaa paikallista sopimista on alalla jo merkittävästi sovellettu työntekijöiden tappioksi.

 

[PTS]

Anteeksi tyhmyyteni, mutta voiko joku nyt vähän selventää. Tuon professorin mielestä ongelmana on "euroalueen kokonaiskysynnän vähyys". Eikö tämä ole sitten ongelma koko euroalueella? Mistä sitten johtuu, että muualla, jopa Kreikassa, talous kasvaa mutta Suomessa ei. Tämä ei nyt oikein avaudu.

Koko euroalueen kasvu on hyvin laimeaa, mikä johtuu nimenomaan kysynnän puutteesta. Toki Suomella menee kasvulukujen suhteen (vaan muuten ei työttömyyden) jossain suhteessa erityisen huonosti - siihen on osin syynä teollisuuden rakennemuutos. Haaparannan mukaan ero kasvuluvuissa on kuitenkin niin pieni (katso kuvaaja artikkelissa), ettei Suomea tule käsitellä liikaa erityistapauksena vaan täällä aivan sama kysynnän vähäisyys vaikuttaa. Tuolla Coppola muuten kirjoittaa, kuinka nimenomaan Suomelle olisi nyt järkevää löysätä finanssipolitiikkaa: Ekonom: Åtstramningar katastrofala för Finland | Inrikes | svenska.yle.fi

Toisaalta johonkin Kreikkaan vertaaminen on aivan höpöhöpöä - tuossa Haaparanta viittaakin siihen, että varmin tapa saada BKT kasvuun on supistaa se ensin nollaan...Kreikasta toki voidaan oppia austerityn eli säästöpolitiikan karuimmat vaikutukset taloudelle.

Tuloerojen kasvu Suomessa selittyy pitkälti työllisyysasteella. Kun tärkeimpien kilpailijamaidemme Ruotsin ja Saksan työllisyysaste on noussut 74-75 prosenttiin, Suomessa on samaan aikaan pudottu 68.7 prosenttiin. Toinen selittävä tekijä on siinä, että ns. suuret ikäluokat ovat jo osin ehtineet eläkkeelle ja eläkkeet ovat Suomessa ns. 60 prosentin mediaanitulona selvästi alle EU:n keskitason.

Mikset mainitse ollenkaan pääomatulojen kasvua ja niiden verotuksessa tapahtunutta muutosta? (1993 Ahon hallitus eriytti pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen). Se on monen tutkijan mukaan keskeinen tekijä: Asiantuntijat: Tuloerojen kasvu tekee Suomesta luokkayhteiskunnan | Taloussanomat Samoin tietysti se että sosiaalietuuksien taso jäi jälkeen, kunnes niitä nyt viime hallituskaudella vähän korotettiin (nyt suuntaus toiseen suuntaan taas). Toki olen samaa mieltä, että työllisyysastetta tulisi kasvattaa, mutta se ei onnistu tällä nykyisellä austerity-talousajattelulla (jossa julkisen sektorin työpaikat nähdään vieläpä mörkönä, vaikka juuri julkisen kysynnän kautta voitaisiin yksityinenkin saada paremmin käyntiin).

Vahva euro on heikentänyt Suomen taloutta. Samoin julkisen sektotorin laajuus ja velaksi eläminen tilanteessa, jossa Suomen verotulot ovat kaikkien aikojen suurimmat.

Eurosta samaa mieltä, jälkikäteen ajatellen virhe liittyä. Mutta miksi Ruotsi kykenee ylläpitämään samanlaista julkista sektoria? Julkisen sektorin koko ei ole yhtään minkäänlainen ongelma vaan väite on puhtaasti ideologinen. Julkisen sektorin menot nousevat huonossa taloustilanteessa automaattisesti (työttömyyskorvaukset jne.) ilman, että yhtään uutta menopäätöstä tehtäisiin. Päinvastoin julkista kysyntää tukemalla voitaisiin saada nykyisissä oloissa talouteen vauhtia. Velaksi elämisen retoriikka on minusta hyvin huvittavaa, koska itse asiassa koko nykyinen talousjärjestelmä perustuu velkaan...ei täydelliseen nollatilanteeseen ole mitään järkeä edes pyrkiä.

Suomen pankin luvut kertovat julkisten investointien kasvusta (sivu 9 ). Lainamäärän kasvusta päättelin että voitaneen sanoa että nämä julkiset investoinnit on tehty lainarahalla.

On syytä myös muistaa että (toisin kuin monen muun maan) Suomen talous ei myöskään kyykännyt kovin syvään, siksi kasvuprosentitkin ovat varsin heikkoja.

Juu, jälkimmäinen lause on ihan totta. Siksi Kreikka-vertaukset ovat täysin epärelevantteja. Julkisten investointien osalta on taas tarpeen kiinnittää huomiota finanssipolitiikan kokonaislinjaan, jos halutaan saada selville sen vaikutus kokonaiskysyntään. Suomen finanssipolitiikka on ollut kiistatta kiristävää ja tämän myönsi kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainenkin keskustellessaan vaalien alla Tukholman taloustieteen professorin Markus Jäntin kanssa HS-tv:ssä.

Viime hallituskaudellakin tehtiin siis kohtuu suuria leikkauksia, mutta samalla kiristettiin 50-50 -periaatteen mukaisesti verotusta. Verotuksen kiristäminen muuten finanssipoliittisena toimenpisteenä vaikuttaa vähemmän haitallisesti kokonaiskysyntään kuin leikkaukset - tämän toi esiin Talouspoliittinen arviointineuvosto. Stubbkin joutui myöntämään tosiasian, mutta sanoikin hallituksen tehneen ideologisen valinnan tehdä kaikki kiristykset leikkausten kautta....

 

[Cobol]

. Mutta miksi Ruotsi kykenee ylläpitämään samanlaista julkista sektoria?

Koska Ruotsilla on siihen varaa. Ruotsin työllisyys, investoinnit ja vienti kasvat. Suomessa ne osin jopa supistuvat. Sen takia korjaus onnistuu vain menoja karsimalla ja palkkakustannuksia pudottamalla.

Velaksi elämisen retoriikka on minusta hyvin huvittavaa, koska itse asiassa koko nykyinen talousjärjestelmä perustuu velkaan. Julkisen sektorin koko ei ole yhtään minkäänlainen ongelma vaan väite on puhtaasti ideologinen.

Totta, mutta jos velalla rakennettu julkisen sektorin kasvu yksin sellaisenaan toimisi, Kataisen lupaamat jättipalkankorotukset olisivat nostaneet Suomen Euroopan talousykköseksi. Ja näinhän vähän aikaa jopa luultiin... Nyt kävi kuitenkin niin, että velka lisääntyi, mutta yritysten investoinnit ja tuotanto eivät. Kun vienti sakkasi ja työllisyysaste laski ja työttömyys nousi, luulisi viimeisenkin objektiivisen tarkkailijan huomaavan, että velkaantuminen ja julkisen sektorin paisuttaminen velaksi ei ole taloudellisesti toimiva ratkaisu.

En mielelläni lähtisi leimailemaan, mutta koska väitit ideologian olevan esteenä faktojen myöntämiselle, sanoisin että lähinnä äärivasemmistolle yllä olevan myöntäminen on ideologisista syistä mahdotonta.

Velka sinänsä ei ole pahasta. Kysymys on vain siitä, miten näin saadut rahat sijoitetaan.

 

[Huerzo]

Voisi sanoa, että hallituksen ja työnantajien haluamaa paikallista sopimista on alalla jo merkittävästi sovellettu työntekijöiden tappioksi.

SLSY on tosiaan joutunut joustamaan, mutta ne säästivät melkoisen monta suomalaista työpaikkaa. Siellä ko. alan yhteiskuntasopimus tehtiinkin jo aiemmin ja ymmärrän hyvin, että siellä koetaan oman taksvärkin olevan jo tehtynä.

Nyt työnäkymät ovat alalla parantuneet, sillä joulukuussa Finnair aloitti 450 työntekijän rekrytoinnin. Jos SLSY olisi "tehnyt AKT:t" ja heittäytynyt lattialle takomaan lattiaa, olisi Finnair joko palkannut rutkasti lisää ulkkareita (ulosliputus) tai sitten olisi menty naapurin SAS:n hitaan kuoleman tietä. Ilman säästöjä työpaikat olisivat nähdäkseni lipuneet muualle.

Finnair voikin olla tyyppiesimerkki koko Suomen tilanteesta. En väitä, että joka yrityksessä käy samalla tavalla, mutta yhteiskuntasoppari/paikalöinen sopiminen lisää työllistämisen edellytyksiä. Pitkällä tähtäimellä se antaa mahdollisuuden nousevaan palkkakehitykseen - vaikka nyt lyhyellä tähtäimellä tulisikin lompakkoon lovea.