Jaahas, draftit draftattu, treidejä tehty ja hullut päivät alkaneet.
Aloitan draftista. Haaviin siis tarttui ekalla kierroksella Nick Ritchie, Peterboroughin voimahyökkääjä, jonka varaamista jopa vähän toivoinkin, kun kerran Nylander oli jo varattu. Lainaan nuckin ansiokasta kirjoitusta Nucksin viime kauden ketjusta
NICK RITCHIE - MrGrizzly
LW, 6-3, 236, L
13-14: Peterborough Petes (OHL): 61ott, 39+35=74, +4, 136min
Bob McKenzien Draft Lottery sijoitus (16.4): #6
Ritchie on tyypillinen voimahyökkääjä. Hän rakastaa pelata fyysistä peliä ja miksi ei, kun kokoa ja voimaa löytyy kuin pienestä kylästä. OHL:n valmentajat äänestivät Ritchien vuosittaisessa äänestyksessään konferenssinsa parhaaksi taklaajaksi nuoresta iästään huolimatta. Fyysisen pelin lisäksi Ritchie on koostaan huolimatta keskitasoa parempi luistelija ja hänellä on erinomainen, kova ja nopeasti lähtevä laukaus. Hän oli Peterboroughin paras maalintekijä OHL:n runkosarjassa ja playoffeissa.
Joidenkin mielestä Ritchie menestyy junioreissa pelkän kokonsa vuoksi. Olen eri mieltä sen perusteella mitä olen häneltä nähnyt. Toki taklauksissa siitä on paljonkin hyötyä, että hän on jo nyt isompi kuin esimerkiksi yksikään Canucksin pelaajista. Lisäksi Ritchie tekee tietysti osan maaleistaan siltä alueelta mistä maaleja eniten yleensäkin tulee ja käyttää kokoaan hyödyksi, mutta hän tekee hyökkäyspäässä ison osan pisteistään myös kovan ja nopeasti lähtevän laukauksensa, pelinäkemyksen ja syöttötaitojensa ansiosta.
Pidän Ritchien luistelun, koon, voiman ja laukauksen sekoituksesta paljon. Hän on pitkä pelaaja ja pelaa lisäksi pitkällä mailalla, joten hänen ulottuvuutensa on vaikuttava. Lisäksi hänen kerrotaan olevan hyvä joukkuepelaaja (seurajoukkueensa varakapteeni) ja hänen asenteensa vaikuttaisi olevan kunnossa. Hän on pelaajatyypiltään pelaaja, jota voi käyttää sekä kahdessa ensimmäisessä ketjussa, että myös kahdessa alemmassa ketjussa. Ylivoimalla hänestä voisi olla paljonkin hyötyä laukojana tai maskimiehenä tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan aika harvinainen yhdistelmä - hänen kokoisia pelaajia on vähän ja vielä vähemmän löytyy pelaajia, joilla on yhdistää noihin mittoihin hänen tasoiset luistelu, laukaus ja peliäly.
Ritchien menneen kauden pistetilastot eivät kerro ihan kaikkea hänen hyökkäyspään osaamisestaan. Hän oli toki noillakin tehoilla selvästi joukkueensa paras pistemies, mutta Peterborough oli heikko hyökkäyspään joukkue. Ritchie sai vasta tammikuun alussa ketjuunsa peliä tekevän sentterin Hunter Garlentin Guelphista vaihtokaupan jälkeen (Garlent on OHL:ssa noin piste/peli -pelaaja). Tuon kaupan jälkeen Ritchie takoi 27 pelissä 21+21=42 pistettä, eli 1.5 pistettä pelissä. Mikäli Garlent olisi pelannut koko kauden Ritchien ketjussa ja tuo pistetahti olisi ollut tuollainen mikä se Garlentin tulon jälkeen oli, Ritchie olisi ollut 10 parhaan pistemiehen joukossa ja samoissa tehoissa muun muassa Sam Bennettin ja Michael Dal Collen kanssa.
Tulevaisuudessa Ritchien pitäisi ehkä saada NHL-joukkueen harjoitus- ja ruokaohjelmilla muutama kilo painoa pois, jotta hänen luistelunsa toimisi vielä nykyistäkin paremmin. Iso koko riittäisi oikein hyvin siinäkin tapauksessa perinteiseen voimahyökkääjän peliin.
Ritchie tuskin on valmis ensi kaudella, mutta näkisin cupinkin olevan realistinen ehkä kaudella 15-16.
Toisella kierroksella ongittiin Markus Pettersson, kiekollinen puolustaja Skelleftean joukkueesta ja Brandon Montour, yli-ikäinen kiekollinen puolustaja Waterloon joukkueesta USHL:stä. Montour on mielenkiintoinen haku. Hän oli pispepörssin 9. tehden 14+48=62 pistettä 60. ottelussa. Pudotuspeleissä mies johdatti joukkueen finaaleihin, jossa kuitenkin Indiana Ice voitti sarjan 3-2. Montour ei finaaleissa kyennyt tuomaan tehoja taululle ja viisi peliä tuotti tehot 1+1. Mies valittiin kauden päätteeksi liigan parhaaksi puolustajaksi sekä liigan parhaaksi pelaajaksi. Pudotuspelien pistepörssin voitto napsahti myös miehen plakkariin. Runkosarjassa mies oli +/- tilaston 6:s lukemalla +35. Montour on 183cm pitkä ja 80kg painoa, joten ei mikään ihan hiiri kyseessä ole. Hän on rightin puolen kiekollinen puolustaja, joka kuitenkin muistaa myös puolustaa. Ensi kaudeksi mies suuntaa Massachusettsin yliopistoon, jonka jälkeen mies tekee Anaheimille Schultzit. *hymiö*. Viidennellä kierroksella varattiin Matthew Berkovitz ja seiskalla Ondrej Kase. En tiedä heistä mitään, katotaan jos jossain kohtaa jaksaa hakea.
Sitten Kesler-treidiin. Boninon menetys teitenkin kirpaisee, mutta jos haluu saada, on pakko antaa. Kesler on iso upgrade kakkossentterin tontille ja helpottaa Getzlafin taakkaa paljon. Getzlaf on joutunut pelaamaan aina vastustajan parhaita vastaan, mutta nyt meillä on laittaa sinne myös Kesler, joka helpottaa myös kapteenin av-vastuuta. Keslerin viime kausi oli hankala, eikä hän ja Tortorella tulleet varmaankaan kauhean hyvin toimeen, mikä tietysti vaikuttaa pelaamiseen ja motivaatioon. Nyt mies on kuitenkin seurassa, mihin hän on itse "halunnut", joten luulisi nälkää olevan. Myös Nate Thompsonille iso peukku. Olen aina tykännyt miehen tyylistä, eikä noita rouhijoita meillä koskaan liikaa ole.
Hullut päivät alkoi Anaheimin osalta todella hullusti, enkä oikein tahdo käsittää tätä Stonerin hankintaa. Ei siinä, menetettiin Sbisa ja Robidas, eikä Souraysta kai mitään takeita ole, joten puolustukseen kaivattiin syvyyttä. Mutta oliko Stoneriin aivan pakko laittaa 13 milliä kiinni? Oliko, kysyn vaan? Ensiksi vuoden GM ja sen jälkeen voi tehdä mitä vaan, vai? Toivottavasti saadaan Vataselle jatkopaperi piakkoin, jotta saa tuon Stoner-diilin jälkeen positiivista ajateltavaa.