vapaamatkustaja
Jäsen
Marraskuu on edennyt jo hyvän matkaa, joten eiköhän olisi aika avata myös maastohiihtokausi 2012–2013!
Ihan alkuun teille sellainen kyssäri, että tehdäänkö mieluummin yksi iso ketju kaikista hiihtolajeista (sis. maastohiihto, ampumahiihto, mäkihyppy, yhdistetty, alppihiihto, lumilautailut jne jne.) vai ihan perinteisesti jokaisesta lajista oma ketjunsa, sikäli mikäli teillä riittää intoa niiden avaamiseen. Viime kaudella omia ketjuja oli vain maastohiihdolla, ampumahiihdolla sekä mäkihypyllä (joissa viestejä yhteensä noin 100), joten periaatteessa kaikki talvilajit mahtuisivat oikein hyvin myös samaan ketjuun. Avaimet on nyt kuitenkin teidän käsissä, arvon palstaveljet.
Aloitetaan joka tapauksessa maastohiihdosta.
Yleistä tietoa:
Viime kausi oli ns. välikausi, eli arvokisoja ei ollut ohjelmassa lainkaan. Kärkinimet panostivat maailmancupiin ja monen hiihtäjän kauden päätavoite oli vuodenvaihteen Tour de Skillä. Viime kausi toimi myös hyvänä harjoituksena seuraavien arvokisojen kunnon ajoitusta mietittäessä.
Tästä kaudesta on luvassa varsin erityyppinen. Val di Fiemmen MM-kisat helmi-maaliskuun taitteessa ovat käytännössä jokaisen maajoukkuehiihtäjän päätavoite. Se tarkoittaa auttamatta myös sitä, että moni hiihtäjä jättää maailmancupin arvon toissijaiseksi. Tour de Ski hiihdetään viime kausien tapaan vuodenvaihteessa, joten moni hiihtäjä joutuu punnitsemaan jättääkö koko Tourin (tai ainakin osan) hiihtämättä.
Maailmancup-kalenteri:
Kun tässä on hetken vilkuillut tuota kalenteria, niin ainakin sen voi todeta, että se on aika erilainen viime kauteen verrattuna. Kuten aikaisemmin todettua, niin Tour de Ski hiihdetään totuttuun tapaan vuodenvaihteessa. Kauden avaus on vuorossa tällä kertaa Ruotsin puolella Jällivaarassa tasan kahden viikon päästä. Mukana kalenterissa ovat totuttuun tapaan myös Rukan ja Salpausselän kisaviikonloput. Rukalla hiihdetään marras-joulukuun vaihteessa viimevuotiseen tapaan ”Ruka triplan” voitosta ja Salpurilla kisataan maaliskuun toisena viikonloppuna. Uutuutena kalenterissa on ainakin Rukan kisojen jälkeen hiihdettävät Kanadan Quebecin ja Canmoren kilpailut. Saapa nähdä, kuinka moni hiihtäjä jättää nuo kisaviikonloput välistä kaiken maailman joulukiireisiin vedoten. Uusina paikkakuntina ovat mukana myös sveitsiläinen Muenstertal (hiihdetään Tour de Skillä) sekä ehkä se kaikkein mielenkiintoisin, eli tulevien olympialatujen Sochin avajaiskisat. Kausi huipentuu maaliskuun puolessa välissä hiihdettävään maailmancupin finaaliin Tukholmassa ja Falunissa.
Nopeasti laskettuna henkilökohtaisia maailmancupin kisoja on luvassa 29 kappaletta ja joukkuekilpailuja (=viestit ja parisprintit) 5 kappaletta. Kilpailumuodot ovat edelliskausien tapaisia ja edelleen noita yhteislähtökisoja hiihdetään aivan liian paljon. Nopean laskutoimituksen jälkeen noita normaalimatkan väliaikalähtökilpailuja on kalenterissa huimat neljä kappaletta.
Tässä vielä linkki kilpailuohjelmaan.
MM-kisat:
Ensi kevään MM-kisojen kisaisäntänä toimii siis Italian Val di Fiemme. Edellisen kerran MM-kisat järjestettiin Val di Fiemmessä vuonna 2003. Kisat alkavat 20. helmikuuta ja päättyvät 3. maaliskuuta. Kisojen ohjelmaan kuuluvat perinteisen sprintit, yhdistelmähiihdot (7,5km+7,5km ja 15km+15km), vapaan parisprintit, vapaan normaalimatkat (10km ja 15km), perinteisen yhteislähdöt (30km ja 50km) sekä viestit.
Tässä linkki virallisille kisasivuille.
Televisiointi:
Viime kauden tapaan maailmancupin lähetykset tulee MTV3 MAX:lta ja eiköhän joku ”maistiaiskisa” tule myös MTV3:n puolelta. Selostajana jatkaa Antero Mertaranta ja häntä tarpeen mukaan paikkailee Kimmo Porttila. Asiantuntijana jatkaa Toni Roponen. Oma mielipiteeni on se, että Antsa on aivan turha kaveri tuolla selostamossa, kun ei taida tietää hiihdosta hölkäsen pöläystä. Siksi Toni Roposen asiantuntemus nousee todella suureen rooliin, muuten tuo kisojen seuraaminen olisi melkoista shaibaa.
Kyllähän hiihtoa tulee myös maksuttomilta kanavilta, kun kevään MM-hiihdot, SM-kisat sekä Suomen Cupin kaikki osakilpailut tulee YLEn kanavilta. YLE lähettää myös tuttuun tapaan sekä Rukan että Salpausselän kisat suorina lähetyksinä. Selostajana jatkaa Jussi Eskola ja asiantuntijoina Pirjo Muranen ja Vesa Mäkipää. YLEn selostustiimi on kyllä valovuoden Maikkaria edellä kun tähän kokonaisuuteen lisätään vielä Tapio Suomisen rautainen kokemus studioisäntänä.
SM-kisat ja Suomen cup:
Tällä kaudella hiihdon SM-mitaleista tapellaan tammikuun lopussa Jämillä sekä huhtikuun alussa Kontiolahdella. Ilmeisesti halukkuutta kisojen järjestämiseen ei tahdo löytyä kovinkaan monelta taholta, kun nämä samat paikkakunnat järjestävät kisoja vuodesta toiseen.
Viime kaudella kokeilussa ollut Suomen cup saa jatkoa myös tällä kaudella. Cupin ensimmäinen osakilpailu käytiin pari viikkoa sitten Vuokatissa ja jatkoa on luvassa huomenna Rovaniemellä. Em. paikkakuntien ohella myös Kuusamo ja Vantaa isännöivät Suomen cupin osakilpailuja. Myös SM-kisojen tulokset lasketaan mukaan Cupin loppupisteisiin. Cupiin kuuluu 5 viestiä, 3 sprinttiä ja 6 normaalimatkaa. Pisteitä jaetaan maailmancupin tapaan 30 parhaalle.
Naisten ennakkoasetelmat:
Viime kaudella kolme oli selkeästi yli muiden: Kowalczyk, Björgen ja Johaug. Björgen onnistui lopulta viemään maailmancupin, vaikka Kowalczyk onnistui voittamaan Björgenin Tour de Skillä. Tämä kaksikko oli pisteittä aivan omilla luvuillaan, kolmanneksi sijoittunut Johaug jäi kaksikosta yli 600 pistettä. Viime kaudella yli 1000 maailmancuppisteen rajan ylittivät myös Kalla, Randall ja Kristoffersen. Suomalaisista parhaina kokonaistilanteessa olivat Krista Lähteenmäki (seitsemäs) ja Aino-Kaisa Saarinen (kahdeksas).
Tuskinpa se asetelma viime kaudesta miksikään muuttuu. Björgen ja Kowalczyk hallitsevat kisasta toiseen, kun Johaug, Kalla ja kumppanit (johon toivottavasti kuuluvat myös suomalaiset) haastavat parhaansa mukaan. Uskoisin Björgenin kisailevan näin arvokisatalvena säästeliäästi, joten maailmancupin ykkösvoittajasuosikki on mielestäni Kowalczyk, jolla on tapana kiertää lähes kaikki kilpailut.
Suomalaisnaiset:
Viime kausi suomalaisilta oli aika heikohko. Lähteenmäki taisteli itsensä Tour de Skillä hienosti neljänneksi, mutta muuten ne ilonaiheet jäivät aika vähiin. Jos viestejä ei oteta huomioon, niin suomalaisnainen ei seissyt palkintokorokkeella kertaakaan, ei siis yhtään kertaa. Se kertoo a) Björgenin, Kowalczykin sekä Johaugin ylivoimasta ja b) suomalaisten heikosta tasosta yksittäisissä kilpailuissa. Positiivisena juttuna kuitenkin näkisin sen, että naiset menivät eteenpäin joukkueena ja nyt 20 joukkoon sijoittumista voidaan odottaa jopa seitsemältä urheilijalta. Tällä kaudella odotan Lähteenmäeltä, Aikulta ja miksei myös vaikkapa sprintteri Kyllöseltä palkintopallisijoituksia.
Otetaan vielä nopeat analyysit maajoukkuehiihtäjistä:
Saarinen – Viime kausi oli pahasti alavireinen, odotan tältä kaudelta huomattavasti parempaa. Ajoittain pertsa kulki ihan hyvännäköisesti, mutta vapaa oli jälleen pahasti hakusessa. Pystyy kisaamaan tasaisesti sijoituksista 10 joukkoon, hyvänä päivänä aina podiumille asti.
Lähteenmäki – Viime kaudella teki läpimurron kaikkien tietoisuuteen ja toivottavasti tällä kaudella palkintopallille. Pertsa ja vapaa ovat aika tasavahvoja ja myös sprintitkin luonnistuvat kelvollisesti. Maajoukkueemme tasaisin hiihtäjä, on myös iästään huolimatta varsin kypsä hiihtäjä. Mikään matka ei kuitenkaan ole ylitse muiden, joten podiumille pääsy voi olla tiukassa, kisaa siitä huolimatta tasaisesti 10 joukossa.
Roponen – Viime kaudella suuntaus oli jo alaspäin ja ne Ritun parhaat vuodet taitavat olla jo takanapäin. Vapaalla maailman TOP-10:ssä, ajoittain myös pertsalla hyviä suorituksia. Odotettavissa tasaista suorittamista sijoilla 10–20.
Niskanen – Kertun viime kausi meni pahasti reisille sairastelujen vuoksi. Toivottavasti tämä harjoittelukausi on sujunut paremmin. Pertsalla paukkuja ajoittain 10 sakkiin, vapaalla haarukassa sijat 20–30. Kuuluu samaan kastiin Ritun kanssa, eli kisaa sijoista 10–20.
Sarasoja-Lilja – Viime kaudella väläytteli ajoittain jo TOP 10:ssä, mutta Tour de Skin jälkeen paukut loppuivat pahemman kerran. Pystyyn hyviin suorituksiin sekä vapaalla että pertsalla, varsinkin vapaan sprinteissä mahdollisuuksia aina finaaliin asti.
Kyllönen - Viime kaudella hyviä väläytyksiä olemalla muutaman kerran sprintin finaalissa. Pertsa ja vapaa aika tasavahvoja sprintissä, normaalimatkoilla pertsa vahvempi. Sprinteissä voidaan odottaa tasaisesti välieräpaikkoja sekä muutamia piikkejä finaalipaikan muodossa, jos kaikki natsaa niin miksei jopa palkintopallille. Normaalimatkoilla haarukassa sijat 15–30.
Malvalehto – Suomen cupin osakilpailu Vuokatissa lupaa hyvää, on siis tekemässä paluuta maailman huipulle. Mona on puhdas sprintteri ja varsinkin pertsan sprinteistä voidaan odottaa jopa finaalipaikkoja, miksei myös podiumille.
Ahervo – Pystyi viime kaudella nostamaan profiiliaan kansallisen tason hiihtäjästä maajoukkuehiihtäjäksi. Kisailee tasaisesti sijoilla 20–30, hyvänä päivänä mahdollisuudet aina sijoille 10–15.
Ihan alkuun teille sellainen kyssäri, että tehdäänkö mieluummin yksi iso ketju kaikista hiihtolajeista (sis. maastohiihto, ampumahiihto, mäkihyppy, yhdistetty, alppihiihto, lumilautailut jne jne.) vai ihan perinteisesti jokaisesta lajista oma ketjunsa, sikäli mikäli teillä riittää intoa niiden avaamiseen. Viime kaudella omia ketjuja oli vain maastohiihdolla, ampumahiihdolla sekä mäkihypyllä (joissa viestejä yhteensä noin 100), joten periaatteessa kaikki talvilajit mahtuisivat oikein hyvin myös samaan ketjuun. Avaimet on nyt kuitenkin teidän käsissä, arvon palstaveljet.
Aloitetaan joka tapauksessa maastohiihdosta.
Yleistä tietoa:
Viime kausi oli ns. välikausi, eli arvokisoja ei ollut ohjelmassa lainkaan. Kärkinimet panostivat maailmancupiin ja monen hiihtäjän kauden päätavoite oli vuodenvaihteen Tour de Skillä. Viime kausi toimi myös hyvänä harjoituksena seuraavien arvokisojen kunnon ajoitusta mietittäessä.
Tästä kaudesta on luvassa varsin erityyppinen. Val di Fiemmen MM-kisat helmi-maaliskuun taitteessa ovat käytännössä jokaisen maajoukkuehiihtäjän päätavoite. Se tarkoittaa auttamatta myös sitä, että moni hiihtäjä jättää maailmancupin arvon toissijaiseksi. Tour de Ski hiihdetään viime kausien tapaan vuodenvaihteessa, joten moni hiihtäjä joutuu punnitsemaan jättääkö koko Tourin (tai ainakin osan) hiihtämättä.
Maailmancup-kalenteri:
Kun tässä on hetken vilkuillut tuota kalenteria, niin ainakin sen voi todeta, että se on aika erilainen viime kauteen verrattuna. Kuten aikaisemmin todettua, niin Tour de Ski hiihdetään totuttuun tapaan vuodenvaihteessa. Kauden avaus on vuorossa tällä kertaa Ruotsin puolella Jällivaarassa tasan kahden viikon päästä. Mukana kalenterissa ovat totuttuun tapaan myös Rukan ja Salpausselän kisaviikonloput. Rukalla hiihdetään marras-joulukuun vaihteessa viimevuotiseen tapaan ”Ruka triplan” voitosta ja Salpurilla kisataan maaliskuun toisena viikonloppuna. Uutuutena kalenterissa on ainakin Rukan kisojen jälkeen hiihdettävät Kanadan Quebecin ja Canmoren kilpailut. Saapa nähdä, kuinka moni hiihtäjä jättää nuo kisaviikonloput välistä kaiken maailman joulukiireisiin vedoten. Uusina paikkakuntina ovat mukana myös sveitsiläinen Muenstertal (hiihdetään Tour de Skillä) sekä ehkä se kaikkein mielenkiintoisin, eli tulevien olympialatujen Sochin avajaiskisat. Kausi huipentuu maaliskuun puolessa välissä hiihdettävään maailmancupin finaaliin Tukholmassa ja Falunissa.
Nopeasti laskettuna henkilökohtaisia maailmancupin kisoja on luvassa 29 kappaletta ja joukkuekilpailuja (=viestit ja parisprintit) 5 kappaletta. Kilpailumuodot ovat edelliskausien tapaisia ja edelleen noita yhteislähtökisoja hiihdetään aivan liian paljon. Nopean laskutoimituksen jälkeen noita normaalimatkan väliaikalähtökilpailuja on kalenterissa huimat neljä kappaletta.
Tässä vielä linkki kilpailuohjelmaan.
MM-kisat:
Ensi kevään MM-kisojen kisaisäntänä toimii siis Italian Val di Fiemme. Edellisen kerran MM-kisat järjestettiin Val di Fiemmessä vuonna 2003. Kisat alkavat 20. helmikuuta ja päättyvät 3. maaliskuuta. Kisojen ohjelmaan kuuluvat perinteisen sprintit, yhdistelmähiihdot (7,5km+7,5km ja 15km+15km), vapaan parisprintit, vapaan normaalimatkat (10km ja 15km), perinteisen yhteislähdöt (30km ja 50km) sekä viestit.
Tässä linkki virallisille kisasivuille.
Televisiointi:
Viime kauden tapaan maailmancupin lähetykset tulee MTV3 MAX:lta ja eiköhän joku ”maistiaiskisa” tule myös MTV3:n puolelta. Selostajana jatkaa Antero Mertaranta ja häntä tarpeen mukaan paikkailee Kimmo Porttila. Asiantuntijana jatkaa Toni Roponen. Oma mielipiteeni on se, että Antsa on aivan turha kaveri tuolla selostamossa, kun ei taida tietää hiihdosta hölkäsen pöläystä. Siksi Toni Roposen asiantuntemus nousee todella suureen rooliin, muuten tuo kisojen seuraaminen olisi melkoista shaibaa.
Kyllähän hiihtoa tulee myös maksuttomilta kanavilta, kun kevään MM-hiihdot, SM-kisat sekä Suomen Cupin kaikki osakilpailut tulee YLEn kanavilta. YLE lähettää myös tuttuun tapaan sekä Rukan että Salpausselän kisat suorina lähetyksinä. Selostajana jatkaa Jussi Eskola ja asiantuntijoina Pirjo Muranen ja Vesa Mäkipää. YLEn selostustiimi on kyllä valovuoden Maikkaria edellä kun tähän kokonaisuuteen lisätään vielä Tapio Suomisen rautainen kokemus studioisäntänä.
SM-kisat ja Suomen cup:
Tällä kaudella hiihdon SM-mitaleista tapellaan tammikuun lopussa Jämillä sekä huhtikuun alussa Kontiolahdella. Ilmeisesti halukkuutta kisojen järjestämiseen ei tahdo löytyä kovinkaan monelta taholta, kun nämä samat paikkakunnat järjestävät kisoja vuodesta toiseen.
Viime kaudella kokeilussa ollut Suomen cup saa jatkoa myös tällä kaudella. Cupin ensimmäinen osakilpailu käytiin pari viikkoa sitten Vuokatissa ja jatkoa on luvassa huomenna Rovaniemellä. Em. paikkakuntien ohella myös Kuusamo ja Vantaa isännöivät Suomen cupin osakilpailuja. Myös SM-kisojen tulokset lasketaan mukaan Cupin loppupisteisiin. Cupiin kuuluu 5 viestiä, 3 sprinttiä ja 6 normaalimatkaa. Pisteitä jaetaan maailmancupin tapaan 30 parhaalle.
Naisten ennakkoasetelmat:
Viime kaudella kolme oli selkeästi yli muiden: Kowalczyk, Björgen ja Johaug. Björgen onnistui lopulta viemään maailmancupin, vaikka Kowalczyk onnistui voittamaan Björgenin Tour de Skillä. Tämä kaksikko oli pisteittä aivan omilla luvuillaan, kolmanneksi sijoittunut Johaug jäi kaksikosta yli 600 pistettä. Viime kaudella yli 1000 maailmancuppisteen rajan ylittivät myös Kalla, Randall ja Kristoffersen. Suomalaisista parhaina kokonaistilanteessa olivat Krista Lähteenmäki (seitsemäs) ja Aino-Kaisa Saarinen (kahdeksas).
Tuskinpa se asetelma viime kaudesta miksikään muuttuu. Björgen ja Kowalczyk hallitsevat kisasta toiseen, kun Johaug, Kalla ja kumppanit (johon toivottavasti kuuluvat myös suomalaiset) haastavat parhaansa mukaan. Uskoisin Björgenin kisailevan näin arvokisatalvena säästeliäästi, joten maailmancupin ykkösvoittajasuosikki on mielestäni Kowalczyk, jolla on tapana kiertää lähes kaikki kilpailut.
Suomalaisnaiset:
Viime kausi suomalaisilta oli aika heikohko. Lähteenmäki taisteli itsensä Tour de Skillä hienosti neljänneksi, mutta muuten ne ilonaiheet jäivät aika vähiin. Jos viestejä ei oteta huomioon, niin suomalaisnainen ei seissyt palkintokorokkeella kertaakaan, ei siis yhtään kertaa. Se kertoo a) Björgenin, Kowalczykin sekä Johaugin ylivoimasta ja b) suomalaisten heikosta tasosta yksittäisissä kilpailuissa. Positiivisena juttuna kuitenkin näkisin sen, että naiset menivät eteenpäin joukkueena ja nyt 20 joukkoon sijoittumista voidaan odottaa jopa seitsemältä urheilijalta. Tällä kaudella odotan Lähteenmäeltä, Aikulta ja miksei myös vaikkapa sprintteri Kyllöseltä palkintopallisijoituksia.
Otetaan vielä nopeat analyysit maajoukkuehiihtäjistä:
Saarinen – Viime kausi oli pahasti alavireinen, odotan tältä kaudelta huomattavasti parempaa. Ajoittain pertsa kulki ihan hyvännäköisesti, mutta vapaa oli jälleen pahasti hakusessa. Pystyy kisaamaan tasaisesti sijoituksista 10 joukkoon, hyvänä päivänä aina podiumille asti.
Lähteenmäki – Viime kaudella teki läpimurron kaikkien tietoisuuteen ja toivottavasti tällä kaudella palkintopallille. Pertsa ja vapaa ovat aika tasavahvoja ja myös sprintitkin luonnistuvat kelvollisesti. Maajoukkueemme tasaisin hiihtäjä, on myös iästään huolimatta varsin kypsä hiihtäjä. Mikään matka ei kuitenkaan ole ylitse muiden, joten podiumille pääsy voi olla tiukassa, kisaa siitä huolimatta tasaisesti 10 joukossa.
Roponen – Viime kaudella suuntaus oli jo alaspäin ja ne Ritun parhaat vuodet taitavat olla jo takanapäin. Vapaalla maailman TOP-10:ssä, ajoittain myös pertsalla hyviä suorituksia. Odotettavissa tasaista suorittamista sijoilla 10–20.
Niskanen – Kertun viime kausi meni pahasti reisille sairastelujen vuoksi. Toivottavasti tämä harjoittelukausi on sujunut paremmin. Pertsalla paukkuja ajoittain 10 sakkiin, vapaalla haarukassa sijat 20–30. Kuuluu samaan kastiin Ritun kanssa, eli kisaa sijoista 10–20.
Sarasoja-Lilja – Viime kaudella väläytteli ajoittain jo TOP 10:ssä, mutta Tour de Skin jälkeen paukut loppuivat pahemman kerran. Pystyyn hyviin suorituksiin sekä vapaalla että pertsalla, varsinkin vapaan sprinteissä mahdollisuuksia aina finaaliin asti.
Kyllönen - Viime kaudella hyviä väläytyksiä olemalla muutaman kerran sprintin finaalissa. Pertsa ja vapaa aika tasavahvoja sprintissä, normaalimatkoilla pertsa vahvempi. Sprinteissä voidaan odottaa tasaisesti välieräpaikkoja sekä muutamia piikkejä finaalipaikan muodossa, jos kaikki natsaa niin miksei jopa palkintopallille. Normaalimatkoilla haarukassa sijat 15–30.
Malvalehto – Suomen cupin osakilpailu Vuokatissa lupaa hyvää, on siis tekemässä paluuta maailman huipulle. Mona on puhdas sprintteri ja varsinkin pertsan sprinteistä voidaan odottaa jopa finaalipaikkoja, miksei myös podiumille.
Ahervo – Pystyi viime kaudella nostamaan profiiliaan kansallisen tason hiihtäjästä maajoukkuehiihtäjäksi. Kisailee tasaisesti sijoilla 20–30, hyvänä päivänä mahdollisuudet aina sijoille 10–15.