Isi, mitä oli grunge?

[cheesus]

Nyt kaikilla kädet ristiin ja odottamaan, josko Soundgardenin kiertue ulottuisi Suomeen asti. Kesällä -95 tuli bändi nähtyä Helsingissä, mutta silloin bändi antoi itsestään jo melko väljähtäneen kuvan ja soitto kuulosti pakkopullalta. Onneksi K.Y.U.S.S pelasti silloin tilanteen soittamalla yhden parhaimmista näkemistäni keikoista.

 

[HemmoP]

Tuosta otsikosta tulee niin mieleen Yläaste/Lukioaja, kun Grunge oli kuumimmillaan. Muistan, kun minulle hieman vittuiltiin, kun kuuntelin jotain iänikuista Iron Maidenia. Ei siinä tykkään kyllä Nirvanasta ja Vähän myös Pearl Jamista, mutta niin se vain aika kulkee ja niin kulkee iänikuinen Iron Maidenkin. Saapa nähdä kyseleekö omat tytöt näistä vai onko Madonna kovempi juttu.

Luulen, että hekin pitävät Madonnaa Maidenia kovempana juttuna...

Maiden on mulle hieman liika SpinalTap vaikka heillä ihan hyviä kappaleitakin on. Edellisessä Hgin stadikka konsertissakin oli hieman ST meininkiä, mutta oli silti aika hyvä.

Tosin kun on nähnyt Soundgardenin livenä (öhym), niin puhutaan aika erisarjan rockin tekijästä (imo).

 

[HemmoP]

The Onion raportoi Soundgardenin re-unionista:

http://www.theonion.com/content/news/soundgarden_inadvertently_reunites

 

[Tuomas]

Cameron Crowe'n (Singles, Jerry Maguire, Almost Famous ym) ohjaama Pearl Jam -dokumenttileffa tulee Suomenkin teattereihin. Pearl Jamin 20-vuotisjuhliin tehty "Twenty" on nähtävissä muun maailman tavoin tiistaina 20. syyskuuta klo 18. Liput myyntiin huomenna keskiviikkona klo 10.

Pakkohan tuo on katsomassa käydä kun kyseessä itselleni kaikkien aikojen ykkösbändi. Viisi keikkaa nähtynä joista viimeisin Berliinissä kesällä 2010. Ja tuntuvat aina vain paranevan. Harmi vain kun nuo ensi kuun Pearl Jam -festarit Alpine Valleyssä jäävät väliin...

Mielenkiinnolla odottelen että miten bändin historian eri vaiheet esim. rumpalivaihdoksista, Ticketmaster-oikeudenkäynnistä ja Roskilden onnettomuudesta on leffassa huomioitu. Varmaankin nuo hurmokselliset keikat aika isossa osassa kun niistä bändi on eniten tunnettu (settilistat vaihtuvat keikkojen välillä täysin ym).

Finnkinon lipunmyynti-infot

PJ20-sivun leffainfot, trailerit ym

Huomenna sitten klo 10 varailemaan lippuja.

 

[VonRetee]

Kyllä se kovin tavara tehtiin ennen grungea. Grunge oli sitten viimeinen niitti sille genrelle jota itse kuuntelen eli hair metal/glam. Asiaan vaikutti eniten kumminkin hair bändien "samankaltaisuus", saman genren bändejä oli liikaa ja se, että genre oli jyllännyt melkeenpä 10 vuotta. Yleisö halusi jotain uutta ja silloin tuli Grunge.

90-luvun alkupuolella hair metal bändien julkaisemat albumit olivat vähän erilaista tavaraa ja siitä koitettiin hakea uutta nostetta. Useita 80-luvun loppupuolella ensimmäisen albumin julkaiseista pieniksi jääneistä hair metal bändeistä jäi isompien jalkoihin ja moni niistä teki viimeisen albuminsa 90-luvun alussa. Useat näistä on aivan loistavia albumeja ja jääneet kokonaan unohdetuksi. Nämä 80-luvun loppupuolella perustetut bändit tai muuten vain pieniksi jääneissä oli erilainen soundi ja he tiedostivat uudistumisen tarpeen Nevermind albumin suosion takia. Silloin oli jo vain liian myöhäistä kun Nirvana ja Grunge olivat lyöneet lopullisesti mainstream yleisön läpi.

 

[tinkezione]

Ainoa tukkahevibändi, jonka kohtalo oikeasti vähän sylettää - tosin mene ja tiedä olisiko heillä voinut olla pidempiaikaista suosiota luvassa ilman Mike Matijevicin traagista onnettomuutta Denverissä - on Steelheart. Muilta osin en pidä ollenkaan pahana sitä, että haulikolla partansa ajaneen sällin vanavedessä sellaisiakin laatuakteja saatiin kuuluville kuin Alice in Chains ja Soundgarden, pienellä varauksella myös Stone Temple Pilots ja Mother Love Bone. Jaa no. Skid Row oli kyllä valtaisan suuri hinta grungesta. Slave to the Grind on sen verran kova albumi kuitenkin.

Grungen ystävien kannattaa stadissa pääsiäisen(?) aikoihin liikkuessaan (keväisin kuitenkin) pitää silmänsä auki Nosturin Grungefestin varalta. Jos Rust-niminen sakki soittelee Alice in Chainsia, se on bändin faneille pakko-pakkorako.

 

[oiler99]

Grunge forever!

Grunge kolahti täälläkin päässä kovaa syksyllä 1991 Nevermindin myötä. Pakko sanoa, että arvostan kuitenkin Pearl Jamin, Alice In Chainsin ja Soundgardenin Nirvanaa korkeammalle asteikossa.

Mutta en olisi silloin uskonut, että 20 vuotta myöhemmin vuonna 2011 grunge on täällä jälleen. Alice In Chains pukkasi ulos aivan saatanan kovan lätyn, joka on kaiken lisäksi ollut myyntimenestys USA:ssa. Pearl Jam meni tuoreimmalla kiekollaan listaykköseksi 10 vuoden tauon jälkeen. Nirvanalta nähtiin pienoinen semi-reunion Grohlin, Novoselicin ja Smearin toimesta ja Soundgarden on parhaillaan paluukiertueella uuden levyn ollessa uunissa. Ja myös Stone Temple Pilots julkaisi viime vuonna aivan loistavan paluulevyn.

Joten... grunge still rules! Taidanpa vetää flanellipaidan päälle...

 

[Schadowan]

Grunge kolahti täälläkin päässä kovaa syksyllä 1991 Nevermindin myötä. Pakko sanoa, että arvostan kuitenkin Pearl Jamin, Alice In Chainsin ja Soundgardenin Nirvanaa korkeammalle asteikossa.

Mutta en olisi silloin uskonut, että 20 vuotta myöhemmin vuonna 2011 grunge on täällä jälleen. Alice In Chains pukkasi ulos aivan saatanan kovan lätyn, joka on kaiken lisäksi ollut myyntimenestys USA:ssa. Pearl Jam meni tuoreimmalla kiekollaan listaykköseksi 10 vuoden tauon jälkeen. Nirvanalta nähtiin pienoinen semi-reunion Grohlin, Novoselicin ja Smearin toimesta ja Soundgarden on parhaillaan paluukiertueella uuden levyn ollessa uunissa. Ja myös Stone Temple Pilots julkaisi viime vuonna aivan loistavan paluulevyn.

Joten... grunge still rules! Taidanpa vetää flanellipaidan päälle...

Nevermindistahan tulee 20-v juhlapainos, mikä sisältää 2-4 cd:tä (riippuen, minkä paketin ostaa, deluxe vai super deluxe-version) sekä bluray/dvd:n legendaarisesta vuoden 91 Halloween-keikasta. Super Deluxe-paketin hinta on 115euroa, linkkiä en nyt jaksa kaivaa, mutta Levykauppa Äx sitä ainakin myy. Ilmestyy siis 28.9.2011.

 

[tinkezione]

Nevermindin rahastuspainoksista paskan kynttilät, mutta AIC:n "tuoreehko" eli pari vuotta vanha Black Gives Way to Blue on kyllä erittäin mainio tekele. William DuVall stunttaa Layne Staleytä täysin uskottavasti ja toki Jerry Cantrellin tekemät biisit on ihan taattua tavaraa. Vastoin ennakko-odotuksia leiristä pukkasi pihalle siis lähestulkoon täysiverinen AIC-albumi, jonka vuoksi ei Laynenkaan tarvitse haudassaan kieriskellä. Siinä teille lapset grungea ja nämä reunioneja virittelevät soundgardenit (ok diggaan Chris Cornellista edelleenkin aivan hulluna) ja stonetemplepilotsit ynnä muut saatte jättää kyllä ihan omaan arvoonsa. Grunge = AIC ja Nevermind-huoraamisille syvä ja matala UUH.

 

[Leon]

Nevermindin rahastuspainoksista paskan kynttilät, mutta AIC:n "tuoreehko" eli pari vuotta vanha Black Gives Way to Blue on kyllä erittäin mainio tekele. William DuVall stunttaa Layne Staleytä täysin uskottavasti ja toki Jerry Cantrellin tekemät biisit on ihan taattua tavaraa. Vastoin ennakko-odotuksia leiristä pukkasi pihalle siis lähestulkoon täysiverinen AIC-albumi, jonka vuoksi ei Laynenkaan tarvitse haudassaan kieriskellä. Siinä teille lapset grungea ja nämä reunioneja virittelevät soundgardenit (ok diggaan Chris Cornellista edelleenkin aivan hulluna) ja stonetemplepilotsit ynnä muut saatte jättää kyllä ihan omaan arvoonsa. Grunge = AIC ja Nevermind-huoraamisille syvä ja matala UUH.

Tarttisko toi BGWtB kuunnella sitten vielä toisen kerran? Eka kerta ei oikein vakuuttanut. Mutta stop the press! Soundgarden tekemässä reunionia? Tekevätkö ihan levyäkin, vai keikkailevatko vaan lämpimikseen?

 

[tinkezione]

Tarttisko toi BGWtB kuunnella sitten vielä toisen kerran? Eka kerta ei oikein vakuuttanut. Mutta stop the press! Soundgarden tekemässä reunionia? Tekevätkö ihan levyäkin, vai keikkailevatko vaan lämpimikseen?

Kyllähän se tarttis. Täytyy ihan rehdisti myöntää, että karsastin levyä niin pitkään, kunnes näin Alice in Chainsin livenä toissakesänä Sonispheressä. Varsinkin livenä William "Pete Parkkonen" DuVall hoitaa tonttinsa yli kaikkien mahdollisten odotusten, mutta kyllä tuo levykin tosiaan laatua on. Staleyn vieroitusprojekti Mad Seasonin albumihan (Above) sulle olikin jo muistaakseni tuttu, mutta ota samalla rysäyksellä tuon BGWtB:n kanssa haltuun Jerry Cantrellin soolot Boggy Depot ja Degradation Trip. Hyvää matskua nekin.

Soundgardenilla on jonkinlainen nippu keikkoja kalenterissa ja Thayilin mukaan "jatkamme siitä, mihin Down on the Upsiden jälkeen jäätiin"-tyyppinen albumi ilmaantuu Cornellin höpötyksien perusteella ensi keväänä elikkäs 2012. (Lunttasin pikaisesti Wikipediasta, mutta muistan lukeneeni aiheesta aiemmin jostakin nettirokkiaviisista.)

 

[Leon]

Kyllähän se tarttis. Täytyy ihan rehdisti myöntää, että karsastin levyä niin pitkään, kunnes näin Alice in Chainsin livenä toissakesänä Sonispheressä. Varsinkin livenä William "Pete Parkkonen" DuVall hoitaa tonttinsa yli kaikkien mahdollisten odotusten, mutta kyllä tuo levykin tosiaan laatua on. Staleyn vieroitusprojekti Mad Seasonin albumihan (Above) sulle olikin jo muistaakseni tuttu, mutta ota samalla rysäyksellä tuon BGWtB:n kanssa haltuun Jerry Cantrellin soolot Boggy Depot ja Degradation Trip. Hyvää matskua nekin.

Soundgardenilla on jonkinlainen nippu keikkoja kalenterissa ja Thayilin mukaan "jatkamme siitä, mihin Down on the Upsiden jälkeen jäätiin"-tyyppinen albumi ilmaantuu Cornellin höpötyksien perusteella ensi keväänä elikkäs 2012. (Lunttasin pikaisesti Wikipediasta, mutta muistan lukeneeni aiheesta aiemmin jostakin nettirokkiaviisista.)

Kanttarellit mulla onkin ollut jo pitkään. Buggy Depotilla on selkeästi enemmän huippukohtia kuin tasapaksulla Degration Tripillä. Aboven voisi soittaa taas joku päivä, jos ei ole valmiiksi jo masentunut. Mutta hyvä, jos Soundgardenit jatkavat siitä, mihin jäivät. Mun musiikkimaku tykkäsi aika paljon kahdesta toistaiseksi viimeisestä levystä, Badmotorfingeriä tietenkään unohtamatta. Niistä kirkunalevyistä en juurikaan välitä.

 

[oiler99]

Tarttisko toi BGWtB kuunnella sitten vielä toisen kerran? Eka kerta ei oikein vakuuttanut. Mutta stop the press! Soundgarden tekemässä reunionia? Tekevätkö ihan levyäkin, vai keikkailevatko vaan lämpimikseen?

Ja Cornellin ääni on nykyään niinkuin silloin vanhoina hyvinä aikoina.

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=2MLJr7IJ47E

 

[odwaz]

Kyllähän se tarttis. Täytyy ihan rehdisti myöntää, että karsastin levyä niin pitkään, kunnes näin Alice in Chainsin livenä toissakesänä Sonispheressä. Varsinkin livenä William "Pete Parkkonen" DuVall hoitaa tonttinsa yli kaikkien mahdollisten odotusten, mutta kyllä tuo levykin tosiaan laatua on.

Yllättävän hyvähän se levy on, mulla ei ennakko-odotuksetkaan ollut negatiivisia. Olinhan nähnyt AIC:n jo Provinssissa oliko se nyt -06. Edelleen huikeimpia keikkakokemuksia, vaikken varsinaisesti keikasta muistakaan hirveästi. Olin vaan niin fiiliksissä.

Mutta Pearl Jamin viimeisin oli vielä positiivisempi ilmestys, bändin parasta 10+ vuoteen. Nythän se PJ20-dokkari/keikkatallenne on tulossa Suomessakin teattereihin, vähän tekisi mieli, mutta eipä kai silti..

 

[V-man]

20 vuotta sitten elo-syyskuussa 1991 reilun kuukauden sisään ilmestyivät seuraavat albumit:

Nirvana - Nevermind
Metallica - Metallica
Pearl Jam - Ten
RHCP - Blood sugar sex magic
GN'R - Use Your Illusions I & II

Ihan ok kuukausi oli se :)

 

[Jääkoneenkuljettaja]

20 vuotta sitten elo-syyskuussa 1991 reilun kuukauden sisään ilmestyivät seuraavat albumit:

Nirvana - Nevermind
Metallica - Metallica
Pearl Jam - Ten
RHCP - Blood sugar sex magic
GN'R - Use Your Illusions I & II

Ihan ok kuukausi oli se :)

Olihan tuossa jopa 1,1 levyä, jotka olivat ketjun aiheeseen sidoksissa ja mielestäni vaivan arvoisia. Päättele itse miten desimaalit jaettiin.

Leffaliput ovat varattuna twentyyn.

 

[M10]

20 vuotta sitten elo-syyskuussa 1991 reilun kuukauden sisään ilmestyivät seuraavat albumit:

Nirvana - Nevermind
Metallica - Metallica
Pearl Jam - Ten
RHCP - Blood sugar sex magic
GN'R - Use Your Illusions I & II

Ihan ok kuukausi oli se :)

Todellakin. Melko legendaarisia levyjä reilun kuukauden sisään! Jos lasketaan noiden kuuden levyn myyntimäärät yhteen, niin tuskin löytyy toista vastaavaa muutaman viikon aikajaksoa, jolloin olisi kuutta noin menestynyttä levyä ilmestynyt.

 

[Tuomas]

20 vuotta sitten elo-syyskuussa 1991 reilun kuukauden sisään ilmestyivät seuraavat albumit:

Piti huvikseen tsekkaa RIAA:n sivuilta noiden levyjen jenkkilevymyynnit. Onko muuten ideoita mistä löytyisi koko maailman levymyynnit? Tosin tarkkoja ei taida mistään löytyä vaan lähinnä suuntaa antavia.

Metallica - Metallica: 15x multi-platinum
Pearl Jam - Ten: 13x multi-platinum
Nirvana - Nevermind: 10x multi-platinum
RHCP - Blood sugar sex magic: 7x multi-platinum
GN'R - Use Your Illusions I & II: molemmat 7x multi-platinum

Käytännössä siis platinalevy on miljoona myytyä levyä. On siinä muutamat levyt aikoinaan myyty, ja toisaalta nämä myyvät edelleen. Pearl Jam esim. oli saanut edellisen miljoonan täyteen 2009.

 

[Tuomas]

Cameron Crowe'n (Singles, Jerry Maguire, Almost Famous ym) ohjaama Pearl Jam -dokumenttileffa tulee Suomenkin teattereihin. Pearl Jamin 20-vuotisjuhliin tehty "Twenty" on nähtävissä muun maailman tavoin tiistaina 20. syyskuuta klo 18. Liput myyntiin huomenna keskiviikkona klo 10.

Pakkohan tuo on katsomassa käydä kun kyseessä itselleni kaikkien aikojen ykkösbändi. Viisi keikkaa nähtynä joista viimeisin Berliinissä kesällä 2010. Ja tuntuvat aina vain paranevan. Harmi vain kun nuo ensi kuun Pearl Jam -festarit Alpine Valleyssä jäävät väliin...

Mielenkiinnolla odottelen että miten bändin historian eri vaiheet esim. rumpalivaihdoksista, Ticketmaster-oikeudenkäynnistä ja Roskilden onnettomuudesta on leffassa huomioitu. Varmaankin nuo hurmokselliset keikat aika isossa osassa kun niistä bändi on eniten tunnettu (settilistat vaihtuvat keikkojen välillä täysin ym).

Finnkinon lipunmyynti-infot

PJ20-sivun leffainfot, trailerit ym

Huomenna sitten klo 10 varailemaan lippuja.

Tämä kyseinen dokumentti tulee tänään Teemalta kello 21 ja uusintana ensi perjantaina. Oli kyllä erittäin hyvä ja viihdyttävä mikä jokaisen rock-musiikin ystävän kannattaa tsekata.

Linkki YLE Teeman ohjelmasivuille

 

[Schadowan]

Tämä kyseinen dokumentti tulee tänään Teemalta kello 21 ja uusintana ensi perjantaina. Oli kyllä erittäin hyvä ja viihdyttävä mikä jokaisen rock-musiikin ystävän kannattaa tsekata.

Linkki YLE Teeman ohjelmasivuille

Hyvä dokkari, mutta ei ihan täyttänyt odotuksia. Levyjä ei Ten:ä lukuunottamatta käyty juurikaan läpi (varsinkin loistava No Code ohitettiin lähes täysin). Muutenkin dokkarin rakenne oli ekaa 30minuuttia lukuunottamatta hieman sirpaleinen. Pidin enemmän Foo Fightersin vastaavan dokkarin "käydään levy kerralaan läpi"-meiningistä enemmän.

Siltikin, todella paljon mielenkiintoista videomateriaalia oli Crowe onnistunut kaivamaan. Hienoa sekin, että bändi jaksaa vetää vielä Jeremyä ja Alivea keikoilla, vaikka meno onkin aikuistunut aika tavalla.

 

[oiler99]

Legendaariselta Mad Season-yhtyeeltä on ensi vuonna tulossa uusi studiolevy. Biisit on purkitettu jo vuonna 1997, mutta lauluosuudet puuttuvat. Mike McCready tekee tällä hetkellä töitä osaavien vokalistien löytämiseksi.


A new Mad Season album is in the works | Guerrilla Candy

Uusi Soundgarden-levy "King Animal" tulee marraskuussa ja tässä pientä teaseria siltä.

- YouTube

 

[tinkezione]

Jotenkin on aivan äärimmäisen vaikea kuvitella Mad Seasonin uutta albumia kiinnostavaksi edes vähää alusta, kun Layne Staley ei siinä laula. Jotenkin Aboven mieltää niiiin Laynen kuuloiseksi levyksi, että on vaikea kuvitella sen jälkeen muita sorvaamaan. Tietty jos tyylisuunta on sama kuin Abovella, niin miksei jopa Jerry Cantrell voisi tulla kysymykseen. Miettii vain, minkälaisen latauksen Jerry Black Gives Way to Blueenkin aikaiseksi sai...

 

[oiler99]

Jotenkin on aivan äärimmäisen vaikea kuvitella Mad Seasonin uutta albumia kiinnostavaksi edes vähää alusta, kun Layne Staley ei siinä laula. Jotenkin Aboven mieltää niiiin Laynen kuuloiseksi levyksi, että on vaikea kuvitella sen jälkeen muita sorvaamaan. Tietty jos tyylisuunta on sama kuin Abovella, niin miksei jopa Jerry Cantrell voisi tulla kysymykseen. Miettii vain, minkälaisen latauksen Jerry Black Gives Way to Blueenkin aikaiseksi sai...

Saa nähdä miten käy. Mad Season semi-reunion nähtiin Seattlen Showboxissa toukokuussa.

Mike McCready - River of Deceit (Mad Season) @ The Showbox Seattle, WA May 23, 2012 - YouTube

Ehkäpä tuossa voisi olla jopa mahdollinen vokalisti uudelle levylle? Hyvin vetää. Miehen nimi on Jeff Rouse ja hän laulaa Duff McKaganin Loaded-yhtyeessä. Yksi vaihtoehtohan on tietysti Above-levyllä Laynen kanssa duetoinut Mark Lanegan, mutta kiinnostaneeko miestä lähteä mukaan.

Mad Seasoniltahan on tulossa myös livealbumi piakkoin.

Laneganista puheen ollen, Screaming Trees julkaisi viime vuonna pitkään julkaisematta olleen, vuonna 1998 äänitetyn albuminsa nimeltä Last Words: The Final Recordings

Screaming Trees to Release Lost Album | News | Pitchfork

 

[oiler99]

Tällainen löytyi Youtubesta.

Mother Love Bone reunion Seattlen Showboxissa vuonna 2010. Andy Woodin tilalla Stone Gossardin sivuprojekti Bradin laulaja Shawn Smith. Kyllä tuota pätkää kuunnellessa tajuaa miten perhanan kova vokalisti Andrew Wood oikeasti oli. Ja millainen karisma hänellä oli.

Pätkää harjoituksista.
Mother Love Bone rehearsals at the Showbox - YouTube
Mother Love Bone rehearsals at the Showbox - YouTube

 

[tinkezione]

Yksi vaihtoehtohan on tietysti Above-levyllä Laynen kanssa duetoinut Mark Lanegan, mutta kiinnostaneeko miestä lähteä mukaan.

No tämähän se oli unohtunut muistin sopukoihin; ilman muuta Mark Lanegan olisi erittäin kova veto Mad Seasonin levylle laulamaan. Pitääpä perehtyä tuohon Jeff Rousen antiin myöskin paremmalla ajalla ihan näin kuriositeettina.