Paras siideri, maku ja merkki?

[Zamboni]

Jees, näytti olevan katumainos eteläafrikkalaisesta "Savannah"-siideristä. Vanhana Hardy's-siiderin fanina toivo heräsi heti, josko Savannah olisi edes sinnepäin kuin tuo edellinen Suomeen asti rantautunut eteläafrikkalainen...

Törmäsin Etelä-Afrikkalaisperäiseen siiderikeskusteluun yhdellä toisella foorumilla männä viikolla. Pistän tähänkin, jotta Alkon hyvä palvelu saa ansaistsemaansa mainosta.

masinistit-forum "Reissu tehty, jano jäi"

 

[ms.qvist]

Alkosta saatava espanjalainen Mayador Asturiana Cider-Sidra -siideri on makunsa puolesta parempaa kuin suomalaiset (ne joita olen nauttinut) siiderit mutta kokonaisuudessaan makuelämystä ei voi verrata esim. Henry Westonsin siidereihin. Niihin verrattuna maku oli aika pliisu ja siideri oli todella helppo juoda, eikä siinä ollut todellista potkua - enkä nyt tarkoita alkoholin tuomaa potkua vaan juoman syvyyden ja voimakkuuden tuomaa nautinnollista potkua. Kyllähän Mayadorin siideriä voi vastakin juoda, jos haluaa jotain siideriä saunan jälkeen pullon tai kaksi nauttia, mutta mielummin pitäydyn hyviksi havaitsemissani briteissä (tai irkuissa & ranskalaisissa).

vlad.

edit: Kyseessä on siis omenasiideri.

 

[Fedo]

Lidlissä oli/on jonkinlaisena sesonkituotteena Karlensin Päärynä & Lemon siideri. Todella hyvän makuinen ja onkin lähes ainoita siidereitä, joita voi vetästä monta peräkkäin. Myös ananassiiderit ovat hyviä merkistä riippumatta.

 

[Matsku]

Käsittämätöntä miten ruotsalaista Somersby Apple-siideriä ei ole mainittu kertaakaan tässä ketjussa. Tuota tulee keliaakikkona litkittyä lähes joka ryyppykerralla. Maistuu mehulle, vaikka on olevinaan ihan normaali 4,7 prossanen. Olemassahan on myös Pear- ja Cranberry-versiot, mutta eivät yllä lähellekään omenan tasolle. Näitä kaikkia saa nykyään lähes jokaisesta ruokakaupasta, joko lasipullossa tai tölkissä.

 

[ms.qvist]

Käsittämätöntä miten ruotsalaista Somersby Apple-siideriä ei ole mainittu kertaakaan tässä ketjussa. Tuota tulee keliaakikkona litkittyä lähes joka ryyppykerralla. Maistuu mehulle, vaikka on olevinaan ihan normaali 4,7 prossanen.

Kerran olen kyseistä "mehua" maistanut ja kertaan se myös jää, koska en siiderinä halua juoda mehua vaan juomaa jossa on "henkeä" ja potkua riittävästi. Ja joka on tehty kunnollisista raaka-aineista ja perinteisin menetelmin. Kiitos ei, mehulitkuille ja tiivisteille. Mutta kuten todettua, makuasioista ei sovi kiistellä - hyvä, että jokaiselle löytyy jotain.

vlad.

 

[Hanhi]

Käsittämätöntä miten ruotsalaista Somersby Apple-siideriä ei ole mainittu kertaakaan tässä ketjussa.

Itseasiassa tanskalainen, Carlsberg-konsernin tuotoksia. Mielipiteet tuntuu jakautuvan ääripäihin, se maistuu hyvin jengille tai ei maistu ollenkaan. Itse kuulun jälkimmäisiin :)

 

[Powerplay]

Lidlissä oli/on jonkinlaisena sesonkituotteena Karlensin Päärynä & Lemon siideri. Todella hyvän makuinen ja onkin lähes ainoita siidereitä, joita voi vetästä monta peräkkäin. Myös ananassiiderit ovat hyviä merkistä riippumatta.

Tämän ketjun innoittamana menin äsken Lidliin ja ostin Karlensin Blueberryjä, Strawberryjä ja Perryjä. Avasin ensimmäisenä tuollaisen mustikan makuisen ja hyväähän tämä on. Ne ananaksen makuiset siiderit ovat ihan ookoo muutaman huikan verran, mutta sitten rupeaa närästämään.

 

[tinkezione]

Katy
Westons Vintage

Omenaa kummatkin ja mainioita ovat, erityisesti Katy. Kaiken maailman viinin ja esanssin sotkemisena syntyneet siiderin kaltaiset juomat voi suorilta kaataa viemäriin. Hyi helevetti.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tämän ketjun innoittamana menin äsken Lidliin ja ostin Karlensin Blueberryjä, Strawberryjä ja Perryjä. Avasin ensimmäisenä tuollaisen mustikan makuisen ja hyväähän tämä on. Ne ananaksen makuiset siiderit ovat ihan ookoo muutaman huikan verran, mutta sitten rupeaa närästämään.

Mieltymykset voivat olla kovin erilaisia. Itse en saa Karlensin tuotteita oikein millään alas, enkä varsinkaan mustikkaa. Mustikkatuotteiden ystävänä ostin joskus kokeeksi kyseistä siideriä yhden tölkin, ja olikin hyvä etten ostanut enempää. Eihän se edes maistunut mustikalle vaan jollekin ihmeen esanssilimpparille.

 

[haepis]

Tänään maistettu Magners Pear ja Savanna Dry. Ensimmäisestä ei oikein ole mitään hyvää sanottavaa, on paljon epämiellyttävämmän makuista kuin perus Magners ja Savanna oli sitten vähän laimea. Kaapissa odottaa vielä Westensin Vintage ja Bulmers. Odotan innolla!

E: Nyt on pullollinen britti-Bulmersia kumottu kitaan ja näistä kolmesta tässä oli eniten makua. Namia.

Vlad osannee kertoa, onko lupa odottaa Westens Vintagelta suuria?

 

[Powerplay]

Mieltymykset voivat olla kovin erilaisia. Itse en saa Karlensin tuotteita oikein millään alas, enkä varsinkaan mustikkaa. Mustikkatuotteiden ystävänä ostin joskus kokeeksi kyseistä siideriä yhden tölkin, ja olikin hyvä etten ostanut enempää. Eihän se edes maistunut mustikalle vaan jollekin ihmeen esanssilimpparille.

Tuo on totta ettei se mustikalle maistunut, mutta minä pystyin sitä juomaan (enemmänkin olen oluen ystävä). Lopputuloksena noista siidereistä mitkä ostin, niin se mansikka oli kaikkein paras. Maistappa PK186cm joskus Rainbown tuotteita. Niiden jälkeen uskon tietäväni miltä kusi maistuu. Itse olen vasta ruvennut tutustumaan näihin sidukoihin, koska vaimo niitä uskollisesti kantaa kotiin. Kauan vastustelin, mutta nyt uskallan jo kokeilla eri makuja.

 

[ms.qvist]

Lappeenrannan Teerenpeli korkattu, siellä tuli hörpättyä (vain) yksi pieni Lempi Puolukka-siideri. Joskus olen tainnut maistaan esanssilla maustettuja "makusiidereitä" ja eiväthän ne ole mistään kotoisin, kauheaa kuraa. Teerenpelin aidolla puolukalla maustettu omenasiideri oli ihan positiivinen yllätys ennakko-odotuksiin verrattuna. Ei se kuitenkaan suosikikseni nouse mutta kyllähän sitä voi joskus toistekin käydä hörppäämässä. Lempi Mustikka on sitten vielä korkkaamatta, samoin Omena.

vlad.

 

[Footless]

En nyt kuollaksenikaan muista mikä oli kyseessä, mutta William K:ssa tuli siideripäivien kunniaksi maistettua jotain inkiväärillä maustettua siideriä, olisikohan ollut peräti skotti. Helvetin hyvää se oli joka tapauksessa, ja pitää käydä katselemassa huomenna josko sitä vielä olisi jäljellä. Olisihan siellä ollut monia muitakin hyviä ja mielenkiintoisia siidereitä, pitänee ehkä joku muukin tsekata huomenna.

Ai niin, Aspallin luomuomppu on pirun hyvää. Löytyy alkosta.

 

[tinkezione]

Oisko se ollut joku Gwynt Y Ddraug tai vastaava? Näitä oli vissiin pariakin eri sorttia ja ainakin gold medal oli erinomaista. Ja kyllä, Aspall on erinomaista, ellei jopa huikeaa. Samaten Henry Westons Organic Apple on hyvää.

 

[UnenNukkuja]

Olen "oppinut" juomaan siidereitä taas. Suosikkini kyllä on Crowmoorin Extra Dry omenasiideri. Kuivemmalle vaihtoehto on aivan toisesta päästä eli Teerenpelin Lempi Mustikka. Siidereissä vähän ääripäät toimivat minulla. Joko mehun makea tai superkuiva.

 

[Footless]

Oisko se ollut joku Gwynt Y Ddraug tai vastaava? Näitä oli vissiin pariakin eri sorttia ja ainakin gold medal oli erinomaista. Ja kyllä, Aspall on erinomaista, ellei jopa huikeaa. Samaten Henry Westons Organic Apple on hyvää.

Noi oli ne walesiläiset. Niistä sitä Dabinettia maistelin, oli kyllä helvetin hyvää. Gold Medal oli kurvista juotu heti ekana loppuun, kuulemma kyllä muualtakin.

Thistly Cross Ginger oli siis se skotti, pitkään aikaan todella piristävä tuttavuus. Thistly Cross Gold juotiin valitettavasti suoraan nenän alta pois, kyseessä on viskitynnyrissä kypsennetty siideri, olisi varmasti ollut mielenkiintoinen.

 

[eh]

Thistly Cross Gold juotiin valitettavasti suoraan nenän alta pois, kyseessä on viskitynnyrissä kypsennetty siideri, olisi varmasti ollut mielenkiintoinen.

Hyvää oli, minusta parempaa kuin se walesiläinen Dabinett. Tai ainakin helpompaa.

Vielä pitäisi jossain välissä ehtiä maistamaan tuota inkiväärisiideriä. Myös Satokauden eteläkarjalainen siideri kiinnostaa, vaikka puolimakeus epäilyttääkin.

 

[M10]

Tarjoustalossa oli halvalla (1,59€ / 0,5L) tämmöinen siideri. Ihan ok hinta/laatu-suhteeltaan. Ei kauheasti eronnut esim. Black Ratista.

 

[Avenue]

Somersby Apple ja Strongnow.

Lähes toistensa vastakohtia, mutta pidän molemmista.

 

[eh]

Vielä pitäisi jossain välissä ehtiä maistamaan tuota inkiväärisiideriä. Myös Satokauden eteläkarjalainen siideri kiinnostaa, vaikka puolimakeus epäilyttääkin.

Molempia maistoin eilen. Thistly Cross Ginger oli todella miellyttävä tuttavuus, voisi juoda janojuomana vaikka aina (jos sitä saisi jostain, eikä hinta olisi niin posketon), Satokauden omenasiideri oli melko makeaa ja vähähiilihappoista minun makuuni, mutta kyllä se alas meni.

 

[eh]

Ciderhousen luomusiideri on muuten ehkä parasta kotimaista, jota olen maistanut. Lähikaupan valikoimissa on, hinta melko posketon kylläkin.

 

[scholl]

Tarjoustalossa oli halvalla (1,59€ / 0,5L) tämmöinen siideri. Ihan ok hinta/laatu-suhteeltaan. Ei kauheasti eronnut esim. Black Ratista.

Mä oon ostanut tota joskus jostain lähikaupasta tyyliin 2,70 eurolla. Se oli mielestäni ihan hyvä kuivahko omenasiideri, jos oikein muistan. Perusbrittitavaraa. Jos noin halvalla saa niin suorastaan loistava ostos.

 

[ms.qvist]

Brittiläistä Lancaster Breweryn Blush (puolikuivaa) omenasiideriä maisteltuani, täytyy todeta, että ihan miellyttävä tuttavuus, mutta ei kuitenkaan verrattavissa parhaimpiin Westonseihin tai Aspalliin tai Thatchersehin - parempaa kuitenkin kuin suomisiiderit (ehkäpä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Käy kuitenkin oivallisesti juomaksi aterialla tai saunan jälkeen tai miksei vain illanviettoon kavereiden kanssa. Harmillista vaan, että tätä siideriä ei ole saatavilla Alkosta, bongasin pullon nimittäin Kämpin K-Supermarketista, muualla siihen en sitten olekaan törmännyt vaikka aina pyrin tutkimaan siiderihyllyt kaupoissa perusteellisesti.

vlad.

 

[ms.qvist]

Tänään kaupassa jouduin tilapäiseen mielenhäiriöön ja tulin kokeilumielessä ostaneeksi ruotsalaista Herrljunga [Herr-yunga] +46 omenasiideriä. Rehellisyyden nimissä on todettava, että jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi pulloksi kyseistä tuotosta tai yksinselitteisesti Herrljungan panimon tuotteita. S-Marketin hyllyillä näytti olleen samaisen valmistajan päärynäsiideriä mutta tämän kokemuksen perusteella en kyllä uskalla sitä ostaa.

Herrljunga +46 oli minulle aivan liian makeaa siideriä, sen sokerius suorastaan puski läpi, joten omenaa ei juurikaan ollut havaittavissa - tai sitä "litkua" minkä piti olla omenaa. Ilmeisesti omenasiiderin valmistaminen on todella vaikeaa, muille kuin briteille ja irkuille sekä tietyin poikkeuksin myös ranskalaisille. No ja kyllähän belgialainen Celtics omenasiideri on ihan kelpojuotavaa, menee janojuomaksi saunan jälkeen.

vlad.

 

[J.Petke]

Virolainen Kiss-siideri on saapunut markkinoille ja itse olen tykästynyt tuohon kirsikan makuiseen versioon ikihyviksi. Makeaahan tuo on mutta välillä sekin maistuu hyvin. Hinta on Prismassa suolainen hieman yli 3€ mutta tässä viikonloppuna Tallinnassa käyneenä ostin kaksi 1,5L pulloa a´2,5€.