Pakko pariutua?
Onko parisuhdeihmisillä joku tarve pariutua vai mistä johtuu se, että kun parisuhdeihminen erkanee puolistaan/paristaan ja siirtyy porukkaan, on hänen hyvin pikaisesti pariuduttava jonkun toisen kanssa? Itse kun en ole tuota pariutumista harrastanut henkisellä tasolla noin viiteen vuoteen, niin katson parisuhdeihmistä ja hänen pariutumisen tarvetta vähän siltä "toiselta puolelta".
Otetaan esimerkki: 4 kaverusta lähtevät mökille. Kaksi heistä elää parisuhteessa ja kaksi jäljelle jäävää ovat ihan vapaita itsenäisiä ihmisiä. Heti kun aletaan jotain tekemään, niin nämä parisuhdeihmiset valikoituvat tekemään asioita toistensa kanssa. Havaitsevatko he toisissaan jotain turvallista pariutumispotentiaalia vai mistä tämä johtuu?
Jos syntyy mielipide-eroavaisuus sanotaan nyt vaikka siitä, että monta astetta saunassa pitää olla ennen kuin sinne voi mennä, 80 vai 100 astetta, niin nämä pariutujat tuntuvat pitävän toistensa puolta, oli heillä sitten omaa mielipidettä tai ei.
Olenko mä nyt harhautunut tässä parisuhdeihminen-asiassa vai voiko olla, että olen ymmärtänyt jotain?