Muutama syy omasta päästä, miksi talous ei kasva:
Vanha raha ei halua uusia yrityksiä ja kasvua markkinoille. Tämän näkee EK:n ja SY:n tavoitteista. Ei haluta oikeasti uudistaa työelämää tai uudistua. Pidetään olemassaolevista asemista kiinni.
Yritykset pelaavat nollasummapeliä. Yhteistyössä tekeminen on ihan yhtä helppoa yritysten kesken kuin SAK:n ja EK:n kesken. Mieluummin kampitetaan toista ja kilpaillaan keskenään kuin tehtäisiin yhdessä jotain, mikä kilpailee sen ruotsalaisen kanssa. Välillä jopa sama yritys saattaa kilpailla verisesti ihan keskenään jostain hankkeista.
Samat johtajat kiertävät yrityksestä toiseen. Käydään nostamassa kultainen kädenpuristus ja bonukset, vaikka oikeasti hassattu rahat organisaatiouudistuksiin ja myyty tuottavat jutut. (räikeimpiä esimerkkejä esim. Kun Fortum myi sähköverkot.)
Liian moni startup kuihtuu siinä vaiheessa kun kehitetty tuote pitäisi saada markkinoille. Voin heti ulkoa muutaman 10 vuotiaan startupin nimetä, joka ei ole tehnyt voitollista tilikautta koko olemassaolonsa aikana. On jopa listauduttu sinä aikana. Niihinkin on paljon tukia hassattu.
Hyvää pohdintaa. Mutta onko tuossa juurisyyt?
Lauri Vilmi ja Petri Mäki-Fränti pohtivat vuoden 2016 kirjoituksessa, miksi Suomen talous ei pysy vertaistensa tahdissa. Silloin Suomen talouden taantuminen johtui ennen kaikkea vientisektorin romahduksesta.
Talouskasvu on viime vuosina ollut (ennen 2016) lähinnä yksityisen kulutuksen varassa. Yksityisen kulutuksen BKT-osuus onkin Suomessa kasvanut vertailuryhmän suurimmaksi eli finanssikriisiä edeltäneestä alle 50 prosentista yli 55 prosenttiin BKT:stä.
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat (ennen 2016) kasvaneet Suomessa kulutusta hitaammin. Koko talouden bruttosäästämisaste on laskenut 25 prosentista selvästi ryhmän alhaisimmaksi, alle 20 prosenttiin.
Sekä yksityistä että julkista kulutusta on tuettu julkisella velkaantumisella. Suhdannekorjattu alijäämä on tällä hetkellä (2016) vertailuryhmän keskitasoa, mutta vuosina 2007–2014 se on kuitenkin heikentynyt Suomessa vertailumaista eniten.
Suomi on vertailumaita suljetumpi talous. Viennin ja tuonnin yhteenlaskettu osuus BKT:stä onkin alle 80 %, kun se Alankomaissa, Belgiassa ja Irlannissa on selvästi päälle 100 %. Vertailumaista myös Ruotsi on muita suljetumpi talous, mutta Ruotsinkin viennin ja tuonnin yhteenlaskettu BKT-osuus on lähes 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomen.
Toimialakohtaisesti katsottuna Suomi vie suhteellisesti paljon välituotteita, kuten metalli- ja metsäteollisuuden tuotteita, kun taas vienti on heikkoa suurissa kulutushyödyke-erissä ja erityisesti elintarvike-, lääke-, auto- ja pienelektroniikkateollisuudessa (kuvio 4). Vähäinen kulutushyödykkeiden vienti tekee Suomen muita alttiimmaksi globaaleille suhdannevaihteluille, sillä investointihyödykkeiden kysyntä reagoi voimakkaammin maailmantalouden suhdannevaihteluiden.
Sanoisin, että samat ongelmat vaivaavat edelleen.
Vielä ennen taantumaa Suomi kuroi umpeen Euroopan vauraimpien pienten talouksien etumatkaa mutta on nyt jäämässä yhä enemmän jälkeen.
www.eurojatalous.fi