Sote – karkki vai kepponen

  • 12 074
  • 152

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
On tämä kyllä kaikkinensa aivan karmea himmeli ja alueiden johtajat käärivät kaiken kerman kakun päältä. Kaikkialta leikataan, paitsi näiden kummeleiden rahoista. Heille jopa maksetaan vaan lisää.

Eikös tämän maailman kalleimman himmelin pitänyt pienentää kustannuksia. On tämä toiminta todella törkeää sanonko mitä...
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Eikös tämän maailman kalleimman himmelin pitänyt pienentää kustannuksia. On tämä toiminta todella törkeää sanonko mitä...
Sutta tuli. Ja kysymys on siis niin elintärkeästä rakenneuudistuksesta, joka olisi pitänyt tehdä jo about 20 vuotta sitten, ja siis järkevällä, kustannustehokkaalla tavalla. Jokin halvaantuminen iski Suomeen noina vuosina, enää ei toimittukaan pragmaattisesti ja joustavasti ja laajassa yhteisymmärryksessä.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Kaiken lisäksi epäonnistunut hyvinvointialuiden johtaja saa kultaisen erorahan. Poliitikot tietävät miten rahaa tehdään.

Teeveessä herrat puhuvat puuta heinää.

Mutta kun piti olla kilpailukykyiset sopimukset, jotta saadaan hyviä johtajia. Heh

Toi koko paskahan kylpee byrokratiassa ja hallintoon pumpataan sellainen määrä euroja, että sillä pystyisi tekemään ihmeitä siellä ruohonjuuritasolla.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Mielenkiintoista kuunneltavaa A-studiossa sotesta ja todellakin pitää sotea jotenkin muuttaa.

Fiksuja puhuu A-studiossa VM:n virkamies sotepuolen rahoitusjärjestelmästä. Sitä kuinka rahoitusjärjestelmää kehitetään kokoajan hänen mukaan. VM:n virkamieskin korostaa järjestelmän pitkän ajan luontia ja uudistuksen välttämättömyyttä. Korostaa myös, että julkiselle puolella pitää antaa aikaa kehittyä rauhassa. VM:n virkamiehen mukaan alueilla on pätevää johtoa.

Professori korostaa että yksityisen - ja julkisen puolen tuottavuutta on vaikea vertailla, koska yksityinen puoli tuottaa vain osan sosiaali- ja terveyspalveluista. Professori taisi sanoa, että sote on muodostunut pitkän ajan aikana muodostuneista erilaisista laeista - jonka takia sote on vähän haastava kokonaisuus.

THL:n Salmistakin on ilo kuunnella. Salminen korostaa myös työrauhaa ja nykyisen järjestelmän haasteiden läpikäyntiä.

 
Viimeksi muokattu:

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Toi koko paskahan kylpee byrokratiassa ja hallintoon pumpataan sellainen määrä euroja, että sillä pystyisi tekemään ihmeitä siellä ruohonjuuritasolla.
Tuttavani kertoi minulle apuvälinehuollon muutoksista. Ennen liikkumisen apuvälineen mennessä rikki (kuluvat osat tms.) hän soitti suoraan valmistajalle, apuväline korjattiin parissa tunnissa ja lasku lähetettiin kaupungille tai vakuutusyhtiöön. Nykyään homma kiertää TAYS:in kautta. Ensin asia kerrotaan apuvälineyksikön sihteerille, hän vie asian eteenpäin apuvälineteknikolle, hän ottaa valmistajaan yhteyttä korjausarviota varten, korjausarvio toimitetaan hyvinvointialueelle tai vakuutusyhtiöön hyväksyttäväksi, sen jälkeen saadaan vasta mennä samaan paikkaan tekemään se sama huolto. Hyvässä lykyssä homma onnistuu parissa päivässä.

Eli satasen huoltoon saadaan nyt kulumaan todella reilusti yli toinen mokoma, kun otettiin Pirha mukaan pyörittämään tikettiä edestakaisin.
 

arpa80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
@Pantteli tuossa esimerkissä on saatu työllistettyä monta todella tärkeää tyyppiä, eivät turhaan pönötä omassa pestissään. Heidän työtehtävänsä on siis täysin perusteltua :D
Itse asiassa julkinen hankintalaki pakottaa aika raskaaseen menettelyyn, eli todennäköisesti tässä tapauksessa tuota ei ole ennen noudatettu.

Tarjoukset tulee olla dokumentoitu. Tilauksella pitää olla tilaaja ja hyväksyjä jne.

Toki erilaisilla puitesopimuksilla voi hiukan keventää menetelyjä tilattaessa.
 

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Itse asiassa julkinen hankintalaki pakottaa aika raskaaseen menettelyyn, eli todennäköisesti tässä tapauksessa tuota ei ole ennen noudatettu.
Mutta ihan oikeastiko kaikki toistuvat pikkuhuollotkin pitää käyttää tuollaisen byrokratiamyllyn läpi? Varsinkin kun huoltopaikkoja on tasan se yksi, valmistajan oma. Kyllähän tuossa rahaa palaa aika kivasti.
 

arpa80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Mutta ihan oikeastiko kaikki toistuvat pikkuhuollotkin pitää käyttää tuollaisen byrokratiamyllyn läpi? Varsinkin kun huoltopaikkoja on tasan se yksi, valmistajan oma. Kyllähän tuossa rahaa palaa aika kivasti.
Suoraostoille on hankintarajansa, mutta koska Pirha lienee yksi hankintayksikkö niin näiden pikku tilaustenkin summat lasketaan yhteen joka paikasta ja tämä ei saa ylittää 60ke:tä vuodessa (nyt menee hatusta). Eli periaatteessa ei liene sellasta tuotetta tai palvelua jota tuollainen jättihankintayksikkö voisi ostaa suoraan. Ja suoraostokin pitänee dokumentoida ja perustella.

Lait pakottavat tälläiseen ja onhan se osittain perusteltua, kun käytetään julkista rahaa, ettei tulisi näitä jumppakeppi ostoksia.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Joo-o, julkisella puolella on omat hankintalakinsa jne., mitä niiden tulee noudattaa, se on kyllä tiedossa. Ne ovat tietysti hyvä asia, kun käytetään julkista rahaa, mutta niistä on samalla poistettu täysin terveen järjen käyttö. Hankintaan halvalla surkeaa palvelua tai mitä tahansa, kun halvin hinta on kriteerinä.
 
Viimeksi muokattu:

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Joo-o, julkisella puolella on omat hankintalakinsa, mitä niiden tulee noudattaa, se on kyllä tiedossa. Ne ovat tietysti hyvä asia, kun käytetään julkista rahaa, mutta niistä on samalla poistettu täysin terveen järjen käyttö. Hankintaan halvalla surkeaa palvelua tai mitä tahansa, kun halvin hinta on kriteerinä.
Plus että ei oteta huomioon sen halvimman hinnan perässä juoksemisen kustannuksia. Tulee mieleen eräs sukulainen, joka ajeli joskus muinoin remonttitarvikeostoksilla kaikki Pirkanmaan rautakaupat läpi eri tarjousten perässä. Säästöjä tuli muutama kymmenen tai sata markkaa, mutta bensaa ja aikaa paloi aivan tuhottomasti. Niitä ei otettu luonnollisesti mitenkään huomioon...
 

masaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Fc nimetön
Tuttavani kertoi minulle apuvälinehuollon muutoksista. Ennen liikkumisen apuvälineen mennessä rikki (kuluvat osat tms.) hän soitti suoraan valmistajalle, apuväline korjattiin parissa tunnissa ja lasku lähetettiin kaupungille tai vakuutusyhtiöön. Nykyään homma kiertää TAYS:in kautta. Ensin asia kerrotaan apuvälineyksikön sihteerille, hän vie asian eteenpäin apuvälineteknikolle, hän ottaa valmistajaan yhteyttä korjausarviota varten, korjausarvio toimitetaan hyvinvointialueelle tai vakuutusyhtiöön hyväksyttäväksi, sen jälkeen saadaan vasta mennä samaan paikkaan tekemään se sama huolto. Hyvässä lykyssä homma onnistuu parissa päivässä.

Eli satasen huoltoon saadaan nyt kulumaan todella reilusti yli toinen mokoma, kun otettiin Pirha mukaan pyörittämään tikettiä edestakaisin.
Onpas hankalan kuuloista. Meillä kuljetukset tapahtuvat reiteillä säännöllisesti. Kuljetusmääräyksen tekee sen lähettäjä, jossa on myös huoltomääräys mukana. Kaikki kulkee säännöllisesti ja tavaraa on aina hyllyssä. Ainakin toimii hemmetin paljon paremmin kuin aiemmin. Ja koskee siis kaikkia apuvälineitä. Ovat ne sitten kotona tai laitoksissa. Reitti poikkeaa työmääräyksen mukaan ja on vielä kohtuu nopea.

Harmi, että tuolla ei toimi.
 

444

Jäsen
HUS:n johto sai viimein tahtonsa läpi ja käännettyä tarvittavan määrän takkeja Lohjan synnytyssairaalan lakkauttamiseksi. Siis juuri sen yksikön, joka on asiakastyytyväisyystutkimusten perusteella koko sote-alueen paras. Näin päätetään palvella läntisen Uudenmaan asukkaita. Tammisaaren yksikkö lakkautettiin jo aiemmin. Ja sitten ihmetellään, kun kaikki Lohjalla työskennelleet kätilöt eivät siirrykään Espooseen tai Hyvinkäälle hommiin. Alijäämää täytyy paikata, sanovat. Kehtasikohan kukaan ehdottaa paikkaamiseksi (tämän lisäksi) kokouspalkkioiden pienentämistä. Vaikka kuka sitä nyt omaa hillotolppaansa vaarantaisi…
 

Esgo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit pre KHL
HUS:n johto sai viimein tahtonsa läpi ja käännettyä tarvittavan määrän takkeja Lohjan synnytyssairaalan lakkauttamiseksi. Siis juuri sen yksikön, joka on asiakastyytyväisyystutkimusten perusteella koko sote-alueen paras. Näin päätetään palvella läntisen Uudenmaan asukkaita. Tammisaaren yksikkö lakkautettiin jo aiemmin. Ja sitten ihmetellään, kun kaikki Lohjalla työskennelleet kätilöt eivät siirrykään Espooseen tai Hyvinkäälle hommiin. Alijäämää täytyy paikata, sanovat. Kehtasikohan kukaan ehdottaa paikkaamiseksi (tämän lisäksi) kokouspalkkioiden pienentämistä. Vaikka kuka sitä nyt omaa hillotolppaansa vaarantaisi…

Kerrotko lisää HUSin kokouspalkkioista? Mikähän porukka noissa päättävissä kokouksissa kokoontuukaan, onkohan ne kuitenkin poliitikkoja? Mistähän se HUSin johdon tahto paikata alijäämää tuleekaan, liittyykö jotenkin siihen että rahat tulee tai on tulematta omistavilta hyvinvointialueilta ja Helsingiltä ja sen mukaan pitää sitten toimia?
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
HUS:n johto sai viimein tahtonsa läpi ja käännettyä tarvittavan määrän takkeja Lohjan synnytyssairaalan lakkauttamiseksi. Siis juuri sen yksikön, joka on asiakastyytyväisyystutkimusten perusteella koko sote-alueen paras. Näin päätetään palvella läntisen Uudenmaan asukkaita. Tammisaaren yksikkö lakkautettiin jo aiemmin. Ja sitten ihmetellään, kun kaikki Lohjalla työskennelleet kätilöt eivät siirrykään Espooseen tai Hyvinkäälle hommiin. Alijäämää täytyy paikata, sanovat. Kehtasikohan kukaan ehdottaa paikkaamiseksi (tämän lisäksi) kokouspalkkioiden pienentämistä. Vaikka kuka sitä nyt omaa hillotolppaansa vaarantaisi…
Noille pienemmille yksiköille on jo pitkään käynyt noin eli yllättävämpää olisi, jos ei lopetettaisi. Raumalaisetkin ovat jo kauan saaneet synnyttää Porissa.
 

Baldrick

Jäsen
Jo vuosia on puhuttu omalääkäri-järjestelmästä ratkaisuna jonoihin ja palvelun laatuun. Itse olen myös kuullut mielipiteitä muutamilta tutuilta, jotka asuvat muualla Euroopassa, että tuntuu olevan toimiva systeemi.

Itse en kuitenkaan ole toistaiseksi perehtynyt hirveämmin, että miten tuo järjestelmä oikeasti toimii hallinnollisesti ja kiinnostaisikin tietää, että miten tämä järjestely vapauttaisi niitä resursseja nykyiseen verrattuna?
 

BaronFIN

Jäsen
Toimiakseen Omalääkäri-järjestelmä vaatii oikeanlaiset resurssit suhteessa väestöpohjaan. Oletetaan, että yksi perusterveydenhuollon yleislääkäri voisi huolehtia 3000 ihmisen väestöpohjan, jolloin sataatuhatta asukasta kohden tarvitaan n. 30 lääkäriä. Järjestelmä ei ole halpa perustaa. Alkuun kustannukset nousisivat nopeammin kuin päättäjien perse kestäisi.

Suomessa oli 30-40v sitten kuntia missä oli Omalääkäri-järjestelmä, tyypillinen esimerkki joku Sysmä tai Hartola missä yksi tai kaksi kunnanlääkäriä hoiti koko homman 24/7 periaatteella. Kun näitä malleja alettiin toteuttaa suuremmissa kaupungeissa, niin odotusarvoisesti kustannukset nousevat ensin kunnes väestön taudit ja vaivat aletaan tuntea niin hyvin, että asioita voidaan hoitaa paperilla/puhelimella/etänä ja kaikilla ihmisillä on voimassa olevat hoitosuunnitelmat tyyliin seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kustannukset laskevat.

Nykymalli on rakentunut siihen, että sadan tuhannen asukkaan väestöpohjalla on kymmenen vaihtuvaa keikkalääkäriä, joiden vastaanotolle saattaa päästä jos vaivallaan selviää ”Hoidon tarpeen arvioinnin” läpi, joka on tehty barrikaadiksi lääkärin ympärille, jotta ei tarvitse myydä ei oota seuraavalle viikolle kun onkin vain yhdeksän keikkalääkäriä hoitamaan kolmenkymmenen ihmisen työt. HTA:n tehtävä on puhua musta valkoiseksi.

Onko minulla ratkaisua tähän? Valitettavasti ei. Oma isoisäni toimi lääkärinä sotien jälkeen aikana jolloin yleistä terveydenhuoltoa ei ollut. Tuolloin ei myöskään ollut pörriäisiä kuppaamassa osakkeenomistajille kaikkea irtilähtevää vaan jokainen lääkäri oli oman vastaanottonsa ylläpitäjä ja kaupungin päivystysvuorot jaettiin kollegiaalisesti lääkäriseuran jäsenien kesken. Yhteystiedot löytyi puhelinluettelon kaltaisilta sivuilta. Eli jotain hyvin lähellä sitä mitä Ranskassa on tänä päivänä. Lääkäri tunsi potilaansa ja potilas tunsi lääkärinsä.

Isoin ongelma viimeiset 15v ovat olleet keikkalääkärit jotka saapuvat pilalle 1000€ päivähintaan vailla mitään taetta (työ)moraalista. Toki joukossa on hyviä tekijöitä, mutta isossa kuvassa keikkalääkäri tulee, menee ja laittaa kuukaudesta 30k€ laskun.
 

Baldrick

Jäsen
Toimiakseen Omalääkäri-järjestelmä vaatii oikeanlaiset resurssit suhteessa väestöpohjaan. Oletetaan, että yksi perusterveydenhuollon yleislääkäri voisi huolehtia 3000 ihmisen väestöpohjan, jolloin sataatuhatta asukasta kohden tarvitaan n. 30 lääkäriä. Järjestelmä ei ole halpa perustaa. Alkuun kustannukset nousisivat nopeammin kuin päättäjien perse kestäisi.

Suomessa oli 30-40v sitten kuntia missä oli Omalääkäri-järjestelmä, tyypillinen esimerkki joku Sysmä tai Hartola missä yksi tai kaksi kunnanlääkäriä hoiti koko homman 24/7 periaatteella. Kun näitä malleja alettiin toteuttaa suuremmissa kaupungeissa, niin odotusarvoisesti kustannukset nousevat ensin kunnes väestön taudit ja vaivat aletaan tuntea niin hyvin, että asioita voidaan hoitaa paperilla/puhelimella/etänä ja kaikilla ihmisillä on voimassa olevat hoitosuunnitelmat tyyliin seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kustannukset laskevat.

Nykymalli on rakentunut siihen, että sadan tuhannen asukkaan väestöpohjalla on kymmenen vaihtuvaa keikkalääkäriä, joiden vastaanotolle saattaa päästä jos vaivallaan selviää ”Hoidon tarpeen arvioinnin” läpi, joka on tehty barrikaadiksi lääkärin ympärille, jotta ei tarvitse myydä ei oota seuraavalle viikolle kun onkin vain yhdeksän keikkalääkäriä hoitamaan kolmenkymmenen ihmisen työt. HTA:n tehtävä on puhua musta valkoiseksi.

Onko minulla ratkaisua tähän? Valitettavasti ei. Oma isoisäni toimi lääkärinä sotien jälkeen aikana jolloin yleistä terveydenhuoltoa ei ollut. Tuolloin ei myöskään ollut pörriäisiä kuppaamassa osakkeenomistajille kaikkea irtilähtevää vaan jokainen lääkäri oli oman vastaanottonsa ylläpitäjä ja kaupungin päivystysvuorot jaettiin kollegiaalisesti lääkäriseuran jäsenien kesken. Yhteystiedot löytyi puhelinluettelon kaltaisilta sivuilta. Eli jotain hyvin lähellä sitä mitä Ranskassa on tänä päivänä. Lääkäri tunsi potilaansa ja potilas tunsi lääkärinsä.

Isoin ongelma viimeiset 15v ovat olleet keikkalääkärit jotka saapuvat pilalle 1000€ päivähintaan vailla mitään taetta (työ)moraalista. Toki joukossa on hyviä tekijöitä, mutta isossa kuvassa keikkalääkäri tulee, menee ja laittaa kuukaudesta 30k€ laskun.
Kiitos kattavasta vastauksesta. Aika pitkälle siis tehokkuushyödyt syntyvät siinä missä ounastelinkin. Mietin, että onko tuossa vielä jotain, mikä minulta jää näkemättä.

Onko tuosta tehty jotain selvitystä kustannusten osalta tai onko kenelläkään jotain kättä pidempää OL-järjestelmän kustannustehokkuudesta vrt. nykyiseen? Itse on osaa hahmottaa valtakunnallisella skaalalla, että mitä tuo lukuina tarkoittaisi.
 

Mipi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Kiitos kattavasta vastauksesta. Aika pitkälle siis tehokkuushyödyt syntyvät siinä missä ounastelinkin. Mietin, että onko tuossa vielä jotain, mikä minulta jää näkemättä.

Onko tuosta tehty jotain selvitystä kustannusten osalta tai onko kenelläkään jotain kättä pidempää OL-järjestelmän kustannustehokkuudesta vrt. nykyiseen? Itse on osaa hahmottaa valtakunnallisella skaalalla, että mitä tuo lukuina tarkoittaisi.

Hoidon jatkuvuusmalli Omalääkäri 2.0 -selvityksen loppuraportti

Tuollainen tehty 8/-22. Paljon asiaa omalääkäri-mallista ja hoidon jatkuvuudesta jos aihe kiinnostaa.

Seuraavan itse näkisin, näin PTH:ssä työskentelevänä, yhdeksi suurimmista ongelmista:

"Peruspalvelujen vahvistamisajatuksista huolimatta Suomen perusterveydenhuollon rahoitus ei ole juuri lisääntynyt 2000-luvun aikana samalla kun erikoissairaanhoidon menot ovat lähes kaksinkertaistuneet"

Jotenkin tätä tasapainoa pitäisi yrittää saada resurssien osalta enemmän siirrettyä ennaltaehkäisevään toimintaan. Merkittävästi halvemmaksi tulee esim. diabeetikolla hoitaa valtimotaudin riskit mahdollisimman optimaalisesti niin, ettei potilas sairastuisi ahtauttavaan sepelvaltimotautiin ja joutuisi esim. ohitusleikkaukseen. Paras hoitomyöntyvyys tämänkaltaisissa tilanteissa on omalääkäri-tyyppisessä pitkässä hoitosuhteessa.

Terveyskeskuslääkäreiden virkapohja myös junnaa suunnilleen samalla tasolla kuin 90-luvulla, uusia virkoja ei juurikaan ole perustettu. Samalla väestö ikääntyy, lausuntoja tarvitaan kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan. Muutenkin kirjaamiseen yms. kaikennäköiseen paperin pyörittelyyn menee aivan valtavasti aikaa. Erikoissairaanhoidosta myös siirretään jatkuvasti uusia asioita perusterveydenhuollon tehtäväksi. Toki lääketiede myös "melkoisesti" kehittynyt 90-luvulta.

En tiiä, usko tässä alkaa koko touhuun mennä.
 

KooMT

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, San Jose Sharks
Noh on itselle tuttu virolainen lääkäri, joka jo eläkkeellä, joka teki myös töitä Suomessa. Hän näki siellä lahden takana sen ongelman, että lääkärin piti olla melkein jatkuvasti saatavilla. Ja jos sitä meinasi olla jonkun vapaapäivän niin tuli kommenttia heti. Suomessa sai sitten nauttia niistä normaaleista lomapäivistä mitä tulee. (Toki palkkakin oli parempi)
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Noista virkasuhteista pitää päästä eroon. Onnistui se hoitajienkin kohdalla, niin miksei lääkärien. Jäykistää vaan turhaan rakenteita ja säilyttää vanhanaikaista hierarkiaa.
 

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Noista virkasuhteista pitää päästä eroon. Onnistui se hoitajienkin kohdalla, niin miksei lääkärien. Jäykistää vaan turhaan rakenteita ja säilyttää vanhanaikaista hierarkiaa.

Mites tuollainen parantaisi tilannetta? Mitä vaikutuksia sillä olisi?

Että silleen...
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Noh on itselle tuttu virolainen lääkäri, joka jo eläkkeellä, joka teki myös töitä Suomessa. Hän näki siellä lahden takana sen ongelman, että lääkärin piti olla melkein jatkuvasti saatavilla. Ja jos sitä meinasi olla jonkun vapaapäivän niin tuli kommenttia heti. Suomessa sai sitten nauttia niistä normaaleista lomapäivistä mitä tulee. (Toki palkkakin oli parempi)
Tämä juuri on yksi ongelmista. On helppoa vaatia muilta vaikka mitä, mutta kuka oikeasti jaksaa olla koko ajan saatavilla edes hyvillä ansioilla. Moni toivoo saavansa rahalla itselleen vapautta eikä lisää velvotteita.
 

BaronFIN

Jäsen
Noista virkasuhteista pitää päästä eroon. Onnistui se hoitajienkin kohdalla, niin miksei lääkärien. Jäykistää vaan turhaan rakenteita ja säilyttää vanhanaikaista hierarkiaa.
Tämä on ihan selvä peli: jos lääkäri käyttää viranomaisvaltaa suhteessa kansalaiseen, niin silloin hänen tulee toimia virkasuhteessa. Hammashoidossa on enää ihan muutamia virkasuhteisia lääkäreitä, jotka tekevät päätöksiä esim. lasten oikomishoitoon liittyen ja viimekädessä päätöksen tekee viranhaltija mistä on vastaavasti valitusoikeus ja oikaisupyynnön paikka jos kokee joutuneensa oikeusmurhan kohteeksi.

Tämä ”viranhaltija” ei ole varsinaisesti suojatyöpaikka, vaan kansalaisen oikeusturvan ja yhdenmukaisen kohtelun kannalta oleellinen osa miksi merkittävää valtaa käyttävät lausuntojen kirjoittajat ja päätöksien tekijät ovat virassa.

Sellaiset henkilöt joiden ei tarvitse olla virkasuhteessa, on jo muutettu toimiksi, joten ei hätää. Lahdessa kaikki virat muutettiin toimiksi ja koko perusterveydenhuolto ulkoistettiin pörriäiselle kun ne ovat niin ihquja ja tehokkaita eikä niitä sido turhat rasitteet. Samalla saivat otettua käyttöön yksityisen työehtosopimuksen eli hoitajien matalammat palkat saivat seurakseen matalammat lomaoikeudet. Vastaavasti: lääkäreillä ei ole yksityistä työehtosopimusta, joten jokainen lääkäri oli vapaa neuvottelemaan oman sopimuksensa ja palkkakulut meni firmalla samoin tein +30%.

Ja miten kävi Lahden perusterveydenhuollon? On vittu sekaisin enemmän kuin koskaan, mutta hyvin menee eikä yksittäistapauksia voida kommentoida.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös