YUP:n paras lätty?

[Götterdämmerung]

YUP - tuo Jarkko Martikaisen johtama ihanaisen ihku musiikkia soitteleva komppania on julkaissut aika monta levyä. Mutta mikä on se kaikkein terävin, paras, viiltävin tai YUP:n tapauksessa pirullisin pitkäsoitto? Noppaako uudempi tuotanto, vai täytyykö palata alku-YUP:n ajoille löytääksen suosikkinsa? Perustelut mukaan, mieluiten tai kans.

Oma suosikkini on Yövieraat. Ehkä kaikkein monipuolisin, jäänteet TT&TT-levystä ovat vielä nähtävillä, mutta tuohon alkukantaisen outoon materiaaliin sekoittuu nykyajan kaupallisin YUP. Myös Normaalien maihinnousulla on muutamia hyviä vetäisyjä, mutta varsinkin loppuosa on heikko. Outo elämä on ehkä paras kokonaisuus, mutta sillä ei ole niin timanttisia vetoja kuin Yövierailla.

 

[Ted Raikas]

Monta on hyvää ja parhaat ehkä nämä kolme: Homo Sapiens, Toppatakkeja ja Toledon Terästä sekä Yövieraat. Outo Elämä tulee perässä.

Näistä ehkä ehein ja paras kokonaisuus on tuo Homo Sapiens, jossa kaiken lisäksi on vielä huikeat kannet ja kansivihko, Ville Pirisen työtä.

 

[Datsun]

Olin vähän tylsä ja äänestin Homo Sapiensia. Huuda Harkiten oli se levy jolloin bändi tuli tyköni ja iski todella todella kovaa tajuntaan. Myöhemmin hohto on tuosta hieman hälvennyt, keski-ikäistymistä nähkääs.

 

[ervatsalo]

Homo Sapiens

Niin, itse päädyn toteamaan, että YUP:n Homo Sapiens kuuluu omasta mielestäni kaikkien aikojen kymmenen parhaan levyn joukkoon, jota olen kuullut, omistanut, tahi muuten vain ollut tekemisissä. Ihan kulttikamaa ja suoranainen instituutio.

Mielestäni YUP:n Homo sapiens kuuluu jokaiseen levyhyllyyn, siinä missä Täällä pohjantähden alla kirjahyllyyn.

Täältä tähän

 

[NIN]

Paha on kyllä valinta. Toppatakit, Homo ja Yövieraat on niin käsittämättömän kova trilogia, ettei ykköstä ole helppo valita. Tänään se oli Homo Sapiens, huomenna joku muu. 1990-1992 kokoelmakin on noille hyvä kirittäjä, mutta valitettava on ollut bändin kehityskaari Yövieraiden jälkeen. Outo Elämä oli vielä ok, mutta sen jälkeen tapahtui jotain, jota kai valtavirran kosiskeluksikin voisi kutsua ja bändi alkoi tehdä levyjä, joissa oli 2-3 loistavaa tekelettä ja vähintään saman verran täysin käsittämättömän huonoja biisejä. Pohjanoteerauksena viimeisin Keppijumppaa, joka taas oli surkuhupaisa yritys palata vanhaan.

Muutos kohti mainstreamia toki oli ymmärrettävää, ei kai kukaan halua olla underground-bändissä kaiken ikää ja kun ikää tulee, ei jaksa eikä halua tehdä aina vaan äkkiväärempää musiikkia. Ihminen muuttuu ja omat standardit muuttuvat. Mutta se äkkivääryys on juuri se juttu, jota ainakin itse YUP:ssa rakastan. Noh, livenä bändi on edelleen timanttia ja jos jaksavat edelleen tehdä sen 2-4 loistobiisiä levylleen, kyllä ne tulee ostettua. Se on enemmän kuin monella bändillä koko uralla.

 

[Sheed]

Oli todella vaikea valinta. Painin Sapiensin ja Toppatakkien välillä - päädyin jälkimmäiseen. Huikeaa materiaalia.

 

[-Kantor-]

Paras lienee ehkä Toppatakkeja ja Toledon terästä. Hyvänä kakkosena ehkäpä 90-92 -kokoelma. Toki myös Homo Sapiens ja Yövieraat ottavat hienosti paikkansa diskografiassa, mutta kuitenkin kaksi ensimmäistä ovat juuri sellaisia, joihin en ole kokenut kyllästyneeni missään vaiheessa monen monituisen vuoden aikana.

 

[jesse72]

Huuda Harkiten sai aikoinaan bändistä innostumaan, mutta annetaan kuitenkin ääni Homolle. Homo, Huuda ja Lauluja Metsästä, siinäpä kärkikolmikko miun osalta.

 

[Vuokralainen]

Moon äänestäny Homo Sapiensia ja se on kyllä edelleenkin ainoa oikea totuus.

 

[Evil]

Yövieraat, by a country mile. Sen jälkeen olisivat voineet pussittaa pillit jo, sitä ei voi noilla keinoin ylittää.

 

[Rod Weary]

Arvoin Homo Sapiensin ja Normaalien maihinnousun välillä. Jälkimmäinen on se, miksi yleensä tykästyin bändiin. Joten sille ääni. Jos olisin ollut ekasta demosta lähtien messissä, varmaan HS olisi saanut siinä tapauksessa ääneni. Sen hommasin kuitenkin suht myöhäisessä vaiheessa, joten peli oli jo ratkennut.

 

[Useful Idiot]

Yövierailla on erityinen paikka sydämessäni. Se oli myös ensimmäinen levy, jota kuulin kyseiseltä bändiltä. Murhaaja soittaa pasuunaa taisi videon muodossa pyöriä niihin aikoihin Jyrkissäkin.

Kappaleista vielä erityismainintana jazzahtava Gleb

 

[Evil]

Yövierailla on erityinen paikka sydämessäni. Se oli myös ensimmäinen levy, jota kuulin kyseiseltä bändiltä. Murhaaja soittaa pasuunaa taisi videon muodossa pyöriä niihin aikoihin Jyrkissäkin.

Kappaleista vielä erityismainintana jazzahtava Gleb

Muuten pyöri. Ja ihan randomifaktana, se videossa esiintyvä kaljupäinen mies on Lyijykomppania-yhtyeen rumpali Esa Moilanen. Siis sen bändin, jossa muuan Timo Rautiainen soitti ennen Niskalaukausta.

Rautiainen puolestaan fiittasi näyttelijänä Radiopuhelimien videolla, mutta se on jo toinen tarina.

 

[banaaninviljelijä]

Olen huutanut harkiten ja jatkossakin huudan harkiten.