Mielestäni on ihan oikein luottaa Yli-Junnilaan enemmänkin kuin vain puolitoista kuukautta, vaikka alkukausi ei nyt olekaan ollut sellainen mitä toivottiin ja ehkä odotettiin tällä kokoonpanolla ja pelaajabudjetilla olevan.
Iso osa tästä kauden ensimmäisestä reilusta neljänneksestä on kuitenkin oltu enemmän tai vähemmän varamiehillä liikenteessä, on ollut CHL:ää sekoittamassa pakkaa, mikä on vienyt mahdollisuuksia arvokkaille yhteisharjoituksille (Messias Niemelä myös nosti tämän jälleen esille lauantaisen KooKoo-Ilves ottelun jälkeen), pakisto on mennyt täysin uusiksi, maalivahdit ovat hakeneet itseään joukkueen viisikkopelin ohella ja valmennus on totutellut uuteen ryhmädynamiikkaan ja uusiin persooniin. Ylli ja Taipale vetivät rekeä kesän yli kahdestaan, ja Virta tuli mukaan loppukesästä. Ottaa siinä hetken aikansa itse kullakin tottua uusille tavoille ja uusiin työkavereihin sekä siihen, miten tässä ryhmässä ja organisaatiossa toimitaan. Niin valmentajilla kuin myös pelaajillakin.
Siitä huolimatta. Ylli adjutantteineen ei ole mitenkään immuuni kritiikille. Pelaajat toki pelaavat sitä peliä kaukalossa, mutta valmentaja on aina vastuussa kokonaisuudesta. Niitä heikkoja pelejä on nähty tähän alkukauteen luvattomankin monta, ja kun suurin osa niistä heikoista peleistä on ollut lähinnä asennevammaista hengetöntä läpsyttelyä mitkä olisi paremmalla asenteella ollut voitettavissa, niin silloin juuri se sormi osoittaa sinne valmennuksen suuntaan, koska joukkueen valmistaminen ja renkaiden pumppaaminen on epäonnistunut.
Se on positiivista, että mikään kaukalossa nähdystä ei viittaa siihen, etteikö tuo joukkue olisi ihan 150% Yli-Junnilan takana. Siihen viittaavat myös vanhemman valtionmiehen Purre Carlssonin kommentit Yli-Junnilasta. Eli ei tässä ainakaan mitään Tomi Lämsiä ole käynyt, mille sellaisetkin vanhemmat valtionmiehet kuin Jan Latvala ja Tommi Paakkolanvaara vain nauroivat kopissa jo syksyllä kymmenen vuotta sitten. Auktoriteetti on siis olemassa vahvana päävalmentajalla, ja sitä myös kokeneemmat pelaajat kunnioittavat, vaikka kyseessä onkin tulokasvalmentaja.
Itselläni on luottoa Yli-Junnilaan ja siihen, että Pelicans taas liitää korkealla kevätauringossa kun niitä isoja pelejä pelataan. Pojat pelaa syksyllä ja miehet keväällä on erittäin kulunut klisee, mutta uskon tähän erittäin vahvasti. Onhan Yllin Pelicans jo viime kauden suoritukseen verrattuna tässä vaiheessa pari luistimen potkua edellä. Hyvä tästä vielä tulee.