Ylioppilaslahjavinkit

[Arnold]

Nyt tänään ne selvisivät vihdoin; yo-tulokset tulivat kouluille. Samalla tuli eteen pieni, mutta omalla tavallaan erittäin iso, ongelman poikanen. Mitä ylioppilaslahjaksi? Aikaa on toki vielä pari viikkoa, mutta äkkiäkös se aika alta menee. Joten nyt tarvittaisiin kiperiä vinkkejä, mitä lahjaksi.

Niin, tämä lahja tulisi siis naiselle meikäläisen tapauksessa.

 

[Nikke]

Tämähän ei naiselle ehkä sovi (tai mistäs minä Arskan naisista tiedän) mutta ainakin miehille taskumatti on hinta/laatu-suhteltaan erinomainen. Itse olen ko tuotteet ostanut kultasepänliikkeestä. Siihenhän voi sitten lompakon paksuuden mukaan esim kaivertaa jotain.

 

[Skoda]

Arnoldille vinkiksi, että koru kaulaan, ranteeseen tai korviin on aina paikallaan. Monella se yo-lahjaksi tai rippilahjaksi saatu koru säilyy muuten käytössä koko elämän.

Ja naisellehan ei koskaan voi olla liikaa koruja.

 

[Snakster]

Kirja puolustaa aina paikkaansa minkä tahansa merkkipäivän tai juhlan tullessa ajankohtaiseksi. Ylioppilaslahjaksi ei kannata ehkä ostaa mitään romaania, vaan joku tietokirjatyyppinen hakuteos jostain lähellä sydäntä olevasta aihepiiristä on tässä parempi. Itse olen hyötynyt suunnattomasti 10 vuotta sitten (onko siitä todella niin kauan) yo-lahjaksi saamastani nykysuomen käsikirjasta.

 

[Oloneuvos]

Ratkaisu pulmaan on varmaan hiukan erilainen riippuen siitä, mikä oma suhde tuoreeseen ylioppilaaseen on. Itse sain isältäni silloin aikanaan matkan Silverstonen GP:ia katsomaan Englantiin kaikkine lisukkeineen. Keikka McLarenin tehtaille opastettuine kierroksineen silloisen huippukuski John Watsonin vetämänä ei unohdu ikinä. Vanhemmat voivat mainiosti muistaa opiskelunsa aloittavaa valkolakkia vaikka etelänmatkalla.

Tyttöystävälle koru on aina käyttökelpoinen ratkaisu. Mikäli on itse jo päässyt elämässään hiukan vihreämmälle oksalle, on jo esitetty reissuvaihtoehto yhdessä toteutettuna aika hieno lahja.

Mikäli lahjan saaja ei ole perheestä, on raha aina käyttökelpoinen ratkaisu. Niinhän se tietysti on muutoinkin - ei tosin tyttö/poikaystävälle annettuna. Koriste-esineiden tai kirjojen huono puoli on se, että lahjan antajan ja saajan maku ei välttämättä ole sama.

 

[Rocco]

Kaikki haluavat lahjaksi myös rahaa, mutta sen antaminen ei ole aina ihan järkevää 18v ihmiselle... voi rahat kadota muuhunkin kuin aiemmin sovittuihin tarkoituksiin...

Itse en todellakaan tietäisi mitä ostaisin, olen niin huono keksimään lahjoja kellekään.

 

[Sistis]

Viestin lähetti Rocco
Kaikki haluavat lahjaksi myös rahaa, mutta sen antaminen ei ole aina ihan järkevää 18v ihmiselle... voi rahat kadota muuhunkin kuin aiemmin sovittuihin tarkoituksiin...

Päinvastoin! Raha on todellakin tarpeeseen. Itse sain aikanaan omissa yo-juhlissani lahjaksi kymppitonnin vanhaa rahaa ja yhden kirjan. Tuon kymppitonnin siirsin korkeakorkoiselle tililleni, josta en voinut nostaa rahaa. Kun sitten intin jälkeen lähdin opiskelemaan, siirsin nuo rahat käyttötililleni, ostin tietokoneen ja loput siirsin opiskelukassaani.

Niin, sitä kirjaa, jonka sain, en ole vieläkään lukenut. Ehkä tämän kesän projekti, ehkä ei...

 

[bisnesman]

Viestin lähetti Arnold
Nyt tänään ne selvisivät vihdoin; yo-tulokset tulivat kouluille. Samalla tuli eteen pieni, mutta omalla tavallaan erittäin iso, ongelman poikanen. Mitä ylioppilaslahjaksi? Aikaa on toki vielä pari viikkoa, mutta äkkiäkös se aika alta menee. Joten nyt tarvittaisiin kiperiä vinkkejä, mitä lahjaksi.

Niin, tämä lahja tulisi siis naiselle meikäläisen tapauksessa.

Arska, tottakai sä tarjoat leidillesi romanttisen risteilyn. Vähän hienompi hytti aamiaisineen jne jne.Otat sitten itsekkin hieman rennommin..

ps. kerro milloin ootte lähdössä ;)

 

[Arnold]

Yhteistä taivallusta on takana pian viitisen kuukautta, joten sen verran tutuiksi ollaan jo tultu, että periaatteessa tietää jo suhteellisen hyvin, mistä toinen pitää ja ei pidä. Tavoite olisi nimenomaan sellaista, mistä jäisi ikuinen muisto, joten korut eivät ole mitenkään poissuljettu ajatus. Hyviä ideoita on tullut jo paljon, kiitokset niistä.

 

[jaheka]

Olen samassa tilanteessa kuin sinä Arnold, reilu puoli vuotta takana yhteistä taivalta ja nyt olisi lahjan osto edessä. Sormusta olen ajatellut, saa nähdä mitä lopulta ostan..

 

[benicio]

Raha.
Rahaa antamalla ei voi mennä pieleen.
Korut on tietysti mahdollisia tytöille, mutta kannattaa varmaan jostain tiedustella onko jotain toivomuksia tai päällekkäisyyksiä.
Astiat on tietysti opiskelemaan lähtevälle paikallaan. Tytöt usein kerää jotain tiettyä sarjaa eli sitä sitten.
Muutenkin jotain kivaa uuteen kotiin.
Kirja on aina hyvä.
Raha on kuitenkin paras, sitä ei köyhällä opiskelijalla ole koskaan liikaa, Kalevala koruja ja kahvilautasia usein on.

Toivoo YO 2003

 

[Kattila]

Rahan antaminen toisaalta saattaa osoittaa, että et ole viitsinyt tai osannut miettiä lahjan saajaa, mikä on joillekuille yllättävänkin tärkeää. Yo-lahjaksi on tosin monesti tapana antaa rahaa, mutta ei sillä tavoin niin helppoa ole osoittaa, että lahjan saaja on sinulle merkityksellinen. Selkeitä vinkkejä on vaikea antaa, juhlam kunniaksi joku kalliimman luokan viini- tai kuohuviinipullo voisi olla paikallaan, eikä kenties yhtä miehekäs kuin taskumatti.

Olen kuullut/nähnyt muutaman lahjanhankkijan suorituksia, jotka yltävät ainakin omalle NOT-listalle:

-paistinpannu, siis oikeasti, yo-lahjaksi. Mikään käytännöllinen ei yleensä puolusta paikkaansa, paitsi ehkä nuo kerätyt astiastot, nekin olisi ehkä viisaampaa jättää sukulaisten hankittavaksi.

-tinaruusu, ehkä sitten toista ääripäätä. Todella mauttoman näköinen. Koruihin, tai koriste-esineisiin satsaaminenkin edellyttää toisen maun tuntemusta tai huomioimista. Kuka ilahtuu tinaruususta?

Vaatteet ovat myös yksi vaihtoehto. Jos et ole varma koosta, tai haluaisit kenties ostaa alusvaatteita, mutta et halua juhlaväen näkevän paketin sisältöä hanki lahjakortti. Sitä vaatetta voidaan sovitella yhdessä sitten myöhemmin...

 

[bisnesman]

Raha on todellakin hyvä lahja koska siinä ei voi tulla "hutipotkua". Lahjan saaja ottaa mitä tarvii. Faktahan on se, että kyllä opiskelemaan lähtevä varmasti tarvii enemmän 20x 50e rahaa kuin 20x 50e arvoisia kaulakoruja. Raha on toisaalta huono juuri tuon Kattilan jo mainitsevan "viitsimättömyyden" takia. Saman asian virkaa ajaa lahjakortit jne. Persoonallinen mutta hyödyllinen olisi tietenkin se paras vaihtoehto..

Kysyjää jonkin verran tuntien, suosittelisin että lahjakortti neitosi suosikkipaikkaan. Annat myös vip-passin tuleville jatkoaika-risteilyille nii H:n naama on näkkärillä vielä pitkään. Kun se nauraa meille penoille ;)

 

[Arnold]

No niin, eilen tuli sovittua, mitä hankin ylioppilaslahjaksi kullalleni. Keskiviikkona tapahtuu asian hankinta ja sitä ennen olen aivan hiljaa, mitä tai mikä se on. Jännitystä, ettei se heti selviä. Viimeistään lauantaina paljastuu, heh.

Onko muiden lahjahankintapulmat jo ratkenneet?

 

[stiflat]

No rahaahan sitä tarvii perskele!!
Ei niitä ihmeen ruukkuja ja maljoja paljon arvosta siinä
vaiheessa kun tarvisi rahaa. Ja kesällä sitä tunnetusti tarvitsee.
Ei haittaa y-h-t-ä-ä-n ettei lahjan antaja ole miettinyt sen
enempiä jos saa rahaa.

Kaikkein huonoin lahja on joku kouluun liittyvä, esim. englannin
sanakirja. Ei helvetti kun juuri on
koulusta vähäksi aikaa irti päässyt! Kyllähän niitä voi tietysti
sitten myöhemminkin EHKÄ tarvita.

Mutta EI rahaa jos on tyttö/poika -ystävä kyseessä.
Siitä lahjasta kuuluu jäädä muisto ja ei se muija/jätkä -kaveri
odotakaan että raahaat jonkun arvokkaan Rolexin, vaan ajatus
on tärkein. Kunhan yrittää edes ajatella, eikä vetäse R-kioskin
Ässä-arpoja lahjapapereihin.

 

[op777]

Laitanpa omana mielipiteenäni että kyllä kaikesta huolimatta se raha kuitenkin on se paras valinta jos on epävarma siitä mitä pitäisi viedä.

Alkuperäisessä kysymyksessä jossa kyseessä seurustelukumppani, raha ei välttämättä ole se paras vaihtoehto mutta näin muuten...

Saatanpa olla mielipiteeni kanssa yksin, mutta ainakin itse kokisin huonoimmaksi mahdolliseksi lahjaksi sen "kalliin kynäsetin". Kyllä siinä kauppalappua rustatessa muistellaan lämmöllä kummitätiä joka laitoi useamman vanhan satasen hienoihin kyniin, kelpaa kirjoittaa oikein somasti "riisiä ja tonnikalaa".


op777

 

[Anton]

Yksi kökköisimmistä lahjoista, mitä poika-lapselle voi antaa, on iso nippu kukkia. Itse sain lakkiaspäivänä aivan jumalattoman määrän kukkia. Seuraavaan päivään mennessä niitä oli kertynyt lähes täysi kylpyammeellinen. Katsellessani niitä, niiden lillueassa jääkylmässä vedessä, mietin kuinka paljon koko satsi oli maksanut. Sen kun olisi saanut persaukisena opiskelijana käteisenä kouraan!

Nykyäänkään eivät kukat saatuina lahjoina lämmitä, enkä usko niiden ilahduttavan montaakaan muuta miestä. Miksi ihmeessä niitä [SENSUROITU!] kukkia sitten aina tuupataan kouraan?

 

[pokki]

Koruja?! Ei ikinä!

Itse juhlistan omia ylppäreitäni viikonoppuna emännän kanssa samaan aikaan ja hänen viestinsä on ollut melko selkeä: jos koruja tulee, saan selkääni.

Koruhan on lahjoista helpoin ja vaivattomin ratkaisu, mutta kun joka toinen vieras tahtoo helpon ratkaisun, päivänsankari kävelee iltapäivän aikaan jo sitten etukenossa kalevalakorujen painosta....

Mun mielestä rahalla pääsee kaikkein helpoimmalla ja jos ajattelee ostaa koruja, voi yhtä hyvin antaa rahaa ja silloin ne voivat mennä parempaan tarkoitukseen.

Itse toivon lahjaksi mahdollisimman vähän killuttimia, onneksi olen miespuolinen, joten en varmasti kauheasti mitään riipuksia tule saamaan:)

Ja jos totta puhun, tärkeintä ei ole lahja vaan paikalla olo!

 

[Gleb]

Kavereille on tullut annettua lahjakortteja Alkoon. Varmasti tulee käytettyä ellei kaveri satu olemaan absolutisti, joilloin pitää keksiä jotain aivan muuta.

 

[Tilatiili]

Kaksi pilettiä rokkikonserttiin, teatteriin tai Puuhamaahan. Tai vapaavalintainen lentolippu. Ja se turpa kiinni tulevasta opiskelupaikasta ja etenkin turpa kiinni viiden vuoden päästä aiheesta "etkö sinä ole vieläkään valmistunut".

 

[op777]

Kuten Anton tuossa toteaa myös kukkien viemistä kannattaa harkita tarkkaan. Pari vuotta sitten tuli vierailtua eräissä yo-juhlissa, ja emäntä oli kovasti hankkimassa yo-kirjoittaneelle oikein hienoa kukkapuskaa. Totesin että eiköhän anneta päivänsankarin itsensä ostella ne kukat jos haluaa.

Ruskea kirjekuori povitaskussa tunsin sitten pientä oikeassaolemisen tyydytystä, kun onnittelujonossa edellinen lykkäsi onniteltavalle kukkanivaskan joka siirtyi samantien myrtyneen ilmeen säestämänä eteenpäin "mutsi, pistä noi johonkin".

Kirjekuori kyllä kelpasi sitten hänelle ihan omaankin taskuun...

Tämäkin tietysti henkilöstä riippuen.

op777

 

[Snakster]

Re: Koruja?! Ei ikinä!

Viestin lähetti pokki

Itse toivon lahjaksi mahdollisimman vähän killuttimia, onneksi olen miespuolinen, joten en varmasti kauheasti mitään riipuksia tule saamaan:)

Kun itse pääsin ylioppilaaksi tasan kymmenen vuotta sitten, sain enolta lahjaksi todella hienot spektroliittikalvosimet. Eno totesi lahjaa antaessaan, että saattaahan tuo nyt ilmeen vetää happamaksi, mutta luota poika minuun, kyllä käyttöä vielä löytyy. Ja vitun happamaksi tuo lahja silloin vetikin, mutta toden totta: käyttöä on sittemmin löytynyt ja olen todella kiitollinen enolle pitkänäköisyydestä.

 

[V-man]

Minä ostin exälle aikoinaan yo-lahjaksi hienon kellon kun hänellä ei ollut kovinkaan kaksista rannekelloa. Kello on suhtkoht helppo ostaa kun siinä ei voi mennä kovin paljon metsään ja kun kuitin säilyttää (mutta ei tietenkään näytä päivänsankarille) niin kellon voi tarvittaessa vaihtaakin. Vielä kun korostaa lahjaa antaessaan, että sinua ei todellakaan loukkaa jos päivänsankari haluaa vaihtaa sen johonkin toiseen malliin, niin hyvä tulee. Koruissa on mielestäni suurempi riski, että lahja ei ole lahjansaajan maun mukainen, mutta ainahan nekin voi tarvittaessa vaihtaa.

 

[FourForty]

Lahjavinkkiä minulla ei ole antaa, mutta jos itsessä tai jossakin perheenjäsenessä tms. on yhtään piirtäjän vikaa, herättää itsetehty onnittelukortti positiivisesti huomiota. Itse aikoinaan sain tuttavalta päreen, johon oli maalattu yo-lakin kuva ja teksti "Onnea xxxxx (tähän oma nimi) ylioppilaslakin johdosta!". Vaikka en kovin paljon lakkia hehkuttanut eikä sen saavutus kovin suurelta tuntunut, tuo päre pysyi kai kolme vuotta vaatekaapin päällä huoneessa vain sen takia, että se oli niin hieno.

Enää ei ihan yksi yhteen voi soveltaa lapsena oppimaa juttua, että itsetehdyt lahjat ovat kaikista parhaita, mutta kortteihin tämä saattaa päteä vielä aikuisiälläkin.

 

[mikkoz]

3 metriä tukevaa köyttä!