Yliluonnollisia ilmiöitä?

[Paitselo]

Onkos palstalaisilla mitään kokemuksia "yliluonnollisista ilmiöistä"? Kertokaa silläkin uhalla että saatte tämän jälkeen jonkinlaisen Fox Mulderin- tai hullunleiman päällenne! Aloitanpa kertomalla yhden omalle kohdalleni sattuneen mysteerin.
Noh, olin noin 14-vuotias kun pääsin monen muun ihmisen kanssa todistamaan "ufoa". Olin silloin Helsingissä Itäväylällä matkalla kouluun bussissa (ei, ei ollut vielä metroa rakennettu), kun siinä nykyisen Herttoniemen liikenneympyrän yläpuolella näin hitaasti Santahaminan suuntaan liikkuvan kirkaan keltaisen ison kiekon. Se oli melko korkealla, joten sen kokoa oli vaikea arvioida, mutta bussissa mukana olleet aikuiset silminnäkijät arvioivat sen läpimitaksi tuollaiset 30-60 metriä. Sitten äkkiä singahti nopeasti ylöspäin ja katosi kokonaan varmaan noin viidessä sekunnissa! Tämä ilmiö raportoitiin myös sanomalehdissä ympäri Suomea, ja sain kuulla että se oli myös NÄKYNYT SEN AIKAISEN ILMAVALVONTATUTKAVERKOSTON KUVISSA linjalla Santahamina-Isosaari. Onkos kellään jotakin ehkä hurjempaa juttua...

 

[Tj]

Ei ole omakohtaisia kokemuksia Ufo-havainnoista, mutta paras ikinä lukemani/kuulemani pointti maan ulkopuolisen elämän olemassaolon puolesta oli Bill Wattersonin loistavassa Lassissa ja Leevissä:

"Mielestäni paras esimerkki maan ulkopuolisesta elämästä on se, ettei kukaan ole koettanut ottaa meihin yhteyttä."

Jos yleisesti ottaen kysytään mielipidettä asiaan, niin kyllä minä ainakin uskon että jossain tuolla on elämää. Avaruus kun on suht' laaja ja laajenee koko ajan, joten miksei voisi olla planeettaa jolla elämän (ja älyllisen sellaisen) kehittyminen on mahdollista.

 

[Timbit]

Ei ole kokemusta ufoista eikä yliluonnollisista ilmiöistä juuri muutenkaan. Joskus nuorempana koin usein deja vu-ilmiön, eli tuli tunne, että tämä asia on tapahtunut ennenkin. Joskus näihin ilmiöihin liittyi tieto siitä, mitä tapahtuu muutaman sekunnin päästä. Esimerkiksi saatoin ulkona ollessani yhtäkkiä ajatella, että kohta tuon talon ulko-ovesta tulee keltatakkinen nainen kahden lapsen kanssa, ja toinen lapsista kompastuu. Ja niin sitten todellakin tapahtui. Nyt näitä ilmiöitä ei ole enää vuosiin tapahtunut, eikä haittaa ollenkaan.

En ole ufo-uskovainen, mutta aina olen ajatellut, että kyllä tuolla jossain on jotain elämää, ehkä paljonkin. Maailmankaikkeus on niin käsittämättömän suuri, että olisi äärimmäisen itsekästä ja epäloogista ajatella, että vain tällä planeetalla on eläviä olioita.

 

[Euro71]

Samaa mieltä muualla asuvista ötököistä, Designer & kumppanit. Joskus aikoinaan Maapalloa pidettiin kaiken keskuksena, mielestäni on aivan samanlaista omaan napaan tuijottamista ajatella meidän olevan ainoita tai älykkäimpiä maailmankaikkeuden eläjistä...

Kerran olen muuten nähnyt ihka oikean UFO:n (tunnistamaton lentävä esine). Ensin luulin, että se on laskeutuva jumbojetti, mutta lähempi tarkastelu osoitti hypoteesin vääräksi (varsinkin, kun kenttä on 20 kilometrin päässä - olis rojahtanut metsään) :-) Sen verran ällistyneenä sitä keittiön ikkunasta toljotin, ettei muistilohkoihin tarttunut kunnolla yksityiskohtia. Purppuranpunaiset valot siinä oli :-D

Myöhemmin keksin sille jonkinlaisen mahdollisen selityksenkin: ehkä joku oli ampunut useamman laskuvarjoraketin ja ne muodostivat sellaisen leijuvan muodostelman ja sopivasti vielä pilvistä optista harhaa mukaan...

 

[Germanicus]

Saalistaja

Noo,viedään sitten multa loputkin maineet ja kunniat täältä,mutta tässä tulee mun juttu.

Olin eroni jälkeen luonnollisesti yksin kämpässäni"selvinpäin"iltapäivällä sängyssä lukemassa kirjaa.Siinä lukiessani minulle tuli täysin varma tunne,että joku seisoo takanani sängyn päässä minua katsomassa.

Tämmöisestä on ollut mainintaa muillakin ihmisillä ja silloin jengi puhui jostakin suggestiosta tai valvetilan hämärtymisestä.Omalta osaltani voin sanoa,että olin täysin hereillä,tämä tunne vain tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta,ikään kuin tipahti päälle.

Jatkoin kuitenkin vielä hetken lukemista,samalla tunsin kun käsikarvat nousivat pystyyn ja kylmänväreet menivät kroppani läpi.PERKELE KYLLÄ RUPESI HIUKKA STUDAAMAAN,en tiedä mistä se pelko siihen päälle pamahti,mutta EI OLLUT KIVAA EI!!!

Sitten päätin,että enhän minä tähänkään voi jäädä paniikissa makaamaan,minä joka olen muutaman kerran ottanut matsia ja minä joka en koskaan ole perkele pelännyt juuri mitään(paitsi silloin)niinpä käännyin sängyssä nopeasti toisipäin kädet nyrkissä valmiina (Niin mihin??)

Eihän siellä ketään ollut,mutta se tunne oli hyvin voimakas,minä en ole sitä ennen,enkä sen jälkeen kokenut vastaavaa.

 

[Hiili]

Eipä ole kokemuksia

Välillä tulee mieleeni ajatus, joka on niin suuri, ettei sillä viitsi edes päätään vaivata. OK, maailmankaikkeus on suuri, todella suuri. Mutta mitä SEN takana sitten on...??? Vai onko koko maailmankaikkeus on yksi matrix... ;)

 

[Habby]

Reds

Et ole ainoa, jolla vastaavanlaisia kokemuksia on. Itselleni tulee tunne, että joku on takanani pari kertaa kuukaudessa. En tiedä mitä se on, mielikuvitusta vai mitä, mutta mukavalta se ei tunnu. Itseasiassa, kerran olin eräällä aukiolla ja lähin ihminen oli noin kymmenen metrin päässä. Ja siis ei mitään puunoksia tai vastaavia ollut lähettyvilläkään. Tuli taas tunne, että joku on takanani ja tunsin, jonkun koputtavan olkapäähäni. Hetken mietin, käännynkö ja katson ja niin tein. Vaikka mietin hetken, niin siinä ajassa ei kukaan olisi onnistunut pääsemään näkyvistäni pois. Ainoat ihmiset olivat ne pari henkilöä kymmenisen metrin päässä. Edelleenkään en tiedä mikä/kuka se oli.

Uskon, että emme ole tässä maailmassa yksin. Uskon, että seassamme vaeltelee aaveita tms. Uskon myös maan ulkopuoliseen elämään. Yhtään aavetta en ole kuitenkaan nähnyt, mutta tässä kuitenkin eräs tarina, joka on siis oikeasti tapahtunut:

Erään koulukaverini koko perhe on kokenut, sanoisinko sitä nyt aave-ilmiöksi. He muuttivat omakotitaloon, jossa oli tapahtunut murha viitisen vuotta aiemmin. He muuttivat taloon ostettuaan sen ja vähän sen jälkeen kun olivat muuttaneet taloon, koko perhe rupesi kuulemaan ääniä.

Talossa oli kellari, keskikerros ja yläkerta. Eräänä iltana koko perhe oli katsomassa telkkaria, kun he rupesivat kuulemaan hirveää pauketta kellarista. He menivät katsomaan kellariin, mutta ääni olikin siirtynyt seuraavan kerrokseen. He menivät perässä ja ääni meni yläkertaan. Perhe meni perässä ja ääni lakkasi kokonaan.

Kerran, he olivat nukkumassa, kun kuulivat keittiöstä ääniä. Aivan, kuten joku olisi kaatanut hirveän läjän lautasia lattialle ja ne kaikki olisivat menneet rikki. Perheen isä ja äiti menivät katsomaan, mutta ei mitään. He kutsuivat perheen sukulaisia yökylään, jotta varmistuisivat, että eivät olleet tulleet hulluiksi. Myös sukulaiset kuulivat pauketta ja ryskettä ympäri taloa. Vähitelleen äänet loppuivat ja enää niitä ei ole kuulunut lainkaan.

Uskokoon ken tahtoo.

 

[Germanicus]

Habby33

Kyllä kyllä,mullakin on ollut monta kertaa sama tunne,että joku katselee,eiköhän hyvin monella meistä ole,mutta tämä kokemukseni poikkesi täysin niistä mitä minulla ja ylipäätänsä muillakin on ollut tälläisesta asiasta.

Tämän tapahtuman jälkeen en luojan kiitos ole kokenut samaa.

 

[pykli]

Vai katselee joku ...

tulipa mieleheni tämmöinen väsänki :

http://www.mbnet.fi/~pykli/poems/

ja vasemmalta valikosta "The Rest" (älkää kysykö miksi ne piti englanniksi tehdä kun jutut on suomeksi ...) - heti eka juttu ...

Ja se on ihan sitten lukijan vastuulla, ja liian tosissaan ei pidä ottaman.

--- pykli

 

[Paitselo]

reds 1897...

Olisko tuossa sinun tapauksessasi kyse ns. "Matti ja Teppo-syndroomasta", elikäs Kaiken Takana On Nainen, joskus jopa Kaapin Takana... ah, ei mikään piristä päivään niinkuin kunnon puujalkavitsi :D :D

 

[sampio]

Kerronpa tapauksen, joka sattui kotikaupungissani pari vuotta sitten.

Ajelimme porukoiden kanssa kotia kohti, kun yhtäkkiä huomasimme taivaalla ison palloista koostuvan valokehän joka liikkui säännöllisesti edestakaisin. Mummoni asui lähellä ja kertoi että tuo ilmiö oli liikkunut taivaalla aivan kuin pyrkien häntä kohden. Mummoni naapurit olivat aivan paniikissa, mutta tilanne meni kuitenkin ohi.

Seuraavana päivänä selvisi, että keskustassa sijaitseva ravintola oli ottanut uuden todella tehokkaan valotykin käyttöönsä, eikä sellaiset suuren maailman vehkeet tuulleet mieleen siinä hetkessä... se siitä ufosta.

Mutta meillä oli kuitenkin jännää vähän aikaa :)

 

[Arnold]

Itse uskon, että muualla avaruudessa on elämää. Myös siihen uskon, kun ihmiset kertovat omakohtaisia kokemuksia aaveista tai muista vastaavista tapahtumista. Tavallaan itsestäni olisi mielenkiintoa nähdä UFO tai joku aave, mutta mitä minä siitä hyötyisin? En mitään, enkä välttämättä haluaisi kohdata kyseisiä tapahtumia, jos ne olisivat kovin aggressiivisia. Eihän ne aina ole "ystävällisiä". Tai ainakin niin väitetään.

<i>Deja vu</i> kokemuksia itselläni tuntuu olevan liiankin usein. Tai enää ei ole viime vuosina ollut niin paljoa kuin aiemmin, mutta kuitenkin paljon on ollut tapahtumia, jotka mielestäni on tapahtunut aiemmin. Oudoimman tuntuisimpia ovat tilanteet, jolloin puhuu jonkun kanssa ja osaa melkein vastata toisen puolesta. Siis siten, että on "kuullut" jo aiemmin mitä toinen vastaa. Se on niin aavemaisen tuntuista. Joka kerta.

90-luvun alkupuolella äitini mummo kuoli. Kului pari vuotta ennen kuin "perikunta" meni sitten myyntiin ja se saatiin myytyä. Kun asunto oli vielä tyhjillään, eikä siellä asunut ketään tämän kuolematapauksen jälkeen, niin kun kävin siellä muiden kanssa, niin oloni oli erittäin epämukava. Asunnossa oli niin sanottu makuuhuone peräosassa, jossa yleensä ei oltu. Kun menin sinne makuuhuoneeseen, niin siellä oli jotenkin liian kylmä olo ja tuntui, kun en olisi ollut yksin siellä. Aina en edes uskaltanut katsoa sinne suuntaan, josta tuntui, että olisi ollut joku muukin kuin minä. Tämä on ollut oman pienen ikäni "suurin" yliluonnollisen ilmiön tuntuinen asia.

Toinen pienempi ilmiö oli, kun sähköhammasharja meni itsellään päälle. Olin omassa huoneessani, kun pelästyin ihmeellistä ääntä. Menin katsomaan mistä se kuuluu ja huomasin, että se tuli vessasta ja äänen aiheutti sähköhammasharja. Epäilen tosin, että se meni sen tähden päälle, kun ulkona ollut kuorma-auto häsläsi siellä jotain ja ilmeisesti talo hieman tärähti.

 

[teemu73]

Enneunia

Mun ns. yliluonnolliset kokemukset ovat enimmäkseen enneunia. Jotkut asiat ovat osuneet todella ihmeellisesti yhteen ja joskus herätessä jopa pelottaa että mitäköhän tuokin tarkoitti. Yleensä unessa nähty on tarkoittanut päinvastaista, mutta esimerkiksi jos olen nähnyt voittavan pajatsosta rahaa, on minun todellisuudessa aina kannattanut viedä seuraavana päivänä pitkä- tai tulosveto. Vastaavasti hampaiden lähteminen tai vaurioituminen on tietänyt lähisukulaisille jotain pahaa tapahtuvan.

 

[Germanicus]

Viestin lähettänyt käyttäjä pykli
Vai katselee joku ...

tulipa mieleheni tämmöinen väsänki :

http://www.mbnet.fi/~pykli/poems/

Hih,mä oon sitten Hullu. Ne tulee ja vie mut pois hihii,ne tulee ja vie mut pois hahaa,hihii.I am Hippo,hungry hippo!!!

 

[jussi_j]

enneunista

Juha Haataja kirjoittaa mielenkiinotoisessa tarinassaan enneunista seuraavaa:

<clip>
Olettakaamme, että näemme (ja muistamme seuraavina päivinä) keskimäärin sata unta vuodessa. Oletetaan, että joka miljoonas uni vastaa likimäärin jotain lähiaikojen tapahtumaa. Suomen väestö näkee noin 500 miljoonaa unta vuodessa, joista kertyy 500 potentiaalista enneunta vuodessa. Kukaan ei tietenkään kerro tuttavilleen unista, jotka eivät vastaa tulevaisuuden tapahtumia, mutta luultavasti ainakin muutama näistä 500:sta "enneunesta" päätyy lopulta jonkin lehden palstoille. Ja kas kummaa, taas tuli uusi todiste unien ennustuskyvystä.
</clip>

Tarina kokonaisuudessaan koskee numerosokeutta ja löytyy osoitteesta: http://www.csc.fi/math_topics/Publ/numerosokeus.html

 

[Patarouva]

Asian vierestä (reds1897)

Tuo juttusi tuosta "saalistajasta" oli varsin elävästi kirjoitettu. Huh!

Arvaapa, olisiko Pete Marino hyppinyt yhtä lailla nyrkit pystyssä seinille ja ollut kuohuksissa tuossa tilanteessa. Kyllä Marino vielä tavanomaiset "liskot" ja "ruunat" hallitsee, mutta kaikki lievemminkin normaalista poikkeava onkin jo toinen juttu.

Jep! Patricia Cornwell on minustakin todella hyvä. Suosittelen muillekin.

 

[Germanicus]

Patarouva

Eihän Peten tarvii mitään pelkää,sillähän on Jouluvalot päällä oli sitten kesä tai talvi.

 

[Vakio]

Pete Marino

Jätkällä on aika hyvä suuvärkki, ei uskoisi, että on naisen kirjoittamaa tekstiä.

Joskus aikanaan päätin, että en lue yhtään naisen kirjoittamaa dekkaria kun Agatha Christiet rupesivat tuntumaan lapsellisilta, mutta täytyy myöntää, että Patricia on melko hyvä.

Kannattaako sitä Leena Lehtolaista lukea? No nyt meni kyllä aika lailla aihealueen viereen, sori vaan.

 

[Patarouva]

Vakio

Lehtolaiselta olen pari kirjaa lukenut, mutta siitä on jo jonkin aikaa. Ihan kohtuullisia nuo kirjat kumminkin olivat eli lukenen Lehtolaista kyllä jatkossakin. Ai niin, mutta minähän olenkin nainen. Ihan vakavasti puhuen on aina vaikea suositella mitään, kun makuja on niin erilaisia.

No jos pysytellään rikoskirjailijoissa niin Michael Connellya ja Jeffery Deaveria, joita olen viimeaikoina lueskellut, uskaltanen suositella myös miehiseen makuun.

 

[FourForty]

Intissä eräänä iltana puhuttiin tuvassa pitkälle hiljaisuuden jälkeen yliluonnollisista ilmiöistä, yhdellä kaverilla oli aika mielenkiintoinen tarina kerrottavanaan. Pidän kyseistä henkilöä varsin luotettavana, joten en usko hänen keksineen koko hommaa, vaikka se tietysti tällaisissa jutuissa on aina mahdollista.

Tämän kaverini, kutsuttakoon häntä vaikka Antiksi, perhe omisti kaupan jossa Antti teki hommia aina kun kiireiltään ehti. Luppoaikana kaupalla Antti lueskeli aina kaikki sinne tulleet aikakauslehdet. Muutama vuosi sitten syksyllä Antti luki jälleen lehtiä, kun hänen silmiinsä osui jonkun lehden aukeaman vasemman sivun alalaidassa keltaisella pohjalla ollut uutinen prinsessa Dianan kuolemasta auto-onnettomuudesta. Hän ihmetteli ääneen kun ei ollut kuullut tästä merkittävästä uutisesta ennen, ja kysyi sitten kaveriltaan oliko tämä uutta infoa tällekin. No, ei ollut kaverikaan kuullut tapauksesta, ja yhdessä sitten he päivittelivät prinsessan kohtaloa.

Muutama viikko tämän tapauksen jälkeen prinsessa Dianan edellisyönä sattunut kuolema Pariisissa oli jokaisen median ykkösuutinen. Antti luonnollisesti hämmästyi, kun oli mielestään kuullut tapahtumasta jo muutamaa viikkoa aikaisemmin ja luuli sen tapahtuneenkin jo jonkin aikaa sitten. Hän penkoi parin edellisen kuukauden ajalta kaikki vanhat aikakauslehdet kaupallaan, muttei löytänyt enää mistään sitä vanhaa uutista Dianan kuolemasta, eikä edes nähnyt samannäköistä aukeamaa lehdissä.

Muuten tarina voisi hyvin olla vain urbaanilegenda, mutta Antin mukaan tämä kaveri, jonka kanssa hän oli lehtiä selaili, muistaa tämän tapauksen edelleen ja muistaa Antin ihmetelleen tälle prinsessa Dianan kuolemaa.



Toinen itse kokemani tapaus on sitten sellainen, mikä tukee sitä väittämää, etteivät kaikki ihmisten yliluonnollisina pitämät kokemukset ole oikeasti yliluonnollisia. Pelasimme nimittäin kerran vuosia sitten spiritismiä, jossa lavastimme kaverieni kanssa kaikki "yliluonnolliset" ilmiöt (lasin liikkeen pelilaudalla, omituiset äänet pelipaikan ulkopuolella, "sähköiskut" lasista, Raamattukin saatiin leimahtamaan sinisellä liekillä kun sen väliin laitettiin kirjekuori jossa oli ruutia), ja pilanteon kohteeseen, yhteen pelaajista, kaikki nämä menivät täydestä. Hän sai vasta myöhemmin tietää että koko juttu oli huijausta, mutta ellei hänelle olisi sitä kerrottu, olisi hän varmaan vieläkin sitä mieltä että hän on myös kokenut yliluonnollisia ilmiöitä. Joten varauksella kannattaa näihin juttuihin aina suhtautua.

 

[Tommy]

D-juniorina heittäydyin puolustajana kiekon eteen ja kiekko tuli minua kypärään ja siitä kimposi pleksien yli Matinkylän jäähallin ylimmälle riville.

Muuta ei tullunna mieleen.