Joo, ilman muuta jollei lonkat ole sijoiltaan tai pää jäässä, niin kisoihin. Arvokisamahdollisuus/kokemus/näkyvyys.
Pelkän kokemuksen takia en pian Murtoa enään tuonne lähettäisi. Aikuisten tasolla hän on läpikäynyt Amsterdamin EM-kisat, Rion Olympialaiset, muutamat timanttiliigat, läjän oman ikäisten em/mm-kisoja, aikuisten Berliinin EM-kisat sekä Glasgowin EM-hallikisat. Milloin siirrytään kokemusmatkoista ja kerryttämisistä konkreettisiin tavoitteisiin/korkeuksiin? Mä näen jotenkin, että radikaalisti yleisestikin olisi seiväshypyssä tehtävä yli maanrajojen yhteistyötä sellaisten kanssa, ketkä tietävät todistetusti lajista jotain. Niin länsi- kuin itänaapurissakin liikutaan niin miehissä kuin naisissa eri korkeuksissa (okei, Duplantis on periaatteessa jenkki), mutta Ruotsin Bengtssonin tai Venäjän Sidorovan tekniikasta olisi paljon opittavaa. Etenkin Bengtsson jo juoksee kertakaikkiaan niin paljon kovempaa, että on fysiikan lakien nojalla luonnollisempaakin, että hänelle korkeammat korkeudet ovat potentiaalisempia ylitettäviä kuin laiskemmalla askeleella juoksevalle Murrolle. Eikä se mene niin että sanotaan että no juokse se vitun putki käsissä kovempaa, vaan
miten se tehdään ja millä harjoittein. En tiedä miten joku Bengtsson voisi Murrosta hyötyä vastavuoroisesti, mutta aina kun puhutaan että ollaan niin globaalia globaalia nykyisin, niin tässä olisi paikka näyttää se.
Hieman on mun mielestä vaarana vähän se Nikkasminna-urakaari, että periaatteessa aina joku halli/kesätulos riittää kisoihin pääsyyn, mutta eväät on oikeastaan syöty jo hyvissä ajoin ja sitä myöten tavoitekin on vähän hämärä, kun sitten ollaan tyytyväisiä että kisoihin päästiin ja katsotaan taas seuraavissa, kun katseet on käännetty sinne. Puuttuu tavallaan se piikki ja huippuvuosi, että jumalauta nyt on ominaisuudet, itseluottamus ja tekniikka jiirissä, nyt mennään korkealle jne. eikä vain osallistuta.
Toki jos ollaan arvokisoihin pääsyyn täysin tyytyväisiä, niin fine. Hyvinhän Murrolla on sen perusteella nytkin mennyt. Perustason hilaus joitakin senttejä ylemmäs toisi jo isompaa varmuutta esim. finaalipaikasta. Nyt noilla 425:llä se on melko utopiaa. Ja jatkossa telinevoimistelun puolelta olisi hyvä yrittää värvätä seiväshyppyyn yhä enemmän urheilijoita, koska se on olennainen osa seiväshypyn lajiharjoittelua. Eli ei tarvitsisi opetella ohessa telinevoimistelun alkeitakaan. Tämä Kreikan Stefanidi on sieltä lajiin ajautunut ja sen näkee vartalon hallinnan vaivattomuudesta sekä tekniikastakin.