Yleisurheiluvuosi 2012

[tsajari]

Kyllä Teron kunnon pikkuhiljalleen löytyminen on hieno juttu. Jos vähemmän yleisurheilua seuraavasta tuntuu mahdolliselta, että terska ylittää taas pitkästä aikaa tuon 90m, niin on sen varmaan tunnuttava Terostakin siltä. Eiköhän se ura jatku. Ei siitä olla kuitenkaan niin kaukana enään tälläkään kaudella oltu.

Harmittavaahan se on ettei arvokisoissa oikein samanlaista venymistä, lukuunottamatta yhtä maailmanmestaruutta, ole osunut kohdalle kuin vaikka näissä muutamissa kisoissa tänä vuonna. En muista tuota maailmanmestaruuttakaan että miten kovassa kunnossa Tero ennen niitä kisoja oli, ja oliko ennakkosuosikki vai ei mutta kyllähän sitä tahtoisi nähdä nimenomaan kovempaa arvokisasuorittamista. Ihan varmasti jokainen muukin niin toivoisi, eikä sitä niin vain voi edes oppia. Paineet vaikuttavat joillakin enemmän kuin toisilla. Näistä huolimatta pidän Teroa tämän hetken parhaana suomalaisena keihäänheittäjänä.

Ruuskasen nousu arvokisamitalistiksi sekä tämän kauden muukin onnistuminen tuo tervettä kilpailua Suomen ihan terävimmälle keihäshuipulle. Nyt vaan raaka valmistautuminen ensi kauteen ja on mahdollista nähdä jopa kahdeltakin eri suomalaiselta mieheltä 90m ylitys tai ylityksiä. Tosin saattaa tänäkin vuonna vielä jotain kisoja olla, mut eipä niistä nyt tähän hätään sen enempää. Ensi kautta sitä varmasti pitää pitää silmällä jos ysikymppisiä miettii.

 

[tomageeni]

. En muista tuota maailmanmestaruuttakaan että miten kovassa kunnossa Tero ennen niitä kisoja oli, ja oliko ennakkosuosikki vai ei mutta kyllähän sitä tahtoisi nähdä nimenomaan kovempaa arvokisasuorittamista.

Oli todella kovassa kunnossa, kaiken kaikkiaan tuo kesä 2007 oli ehkä parasta Pitkämäkeä koskaan. Ennen Osakan MM-kisoja Pitkämäki oli voittanut 10/11 kesän kilpailuista. Näistä kisoista yhdeksässä keppi oli lentänyt yli 85 metriä ja kuudessa yli 87,5 metriä. Myös 90 metriä oli jo rikottu ja rajaa hätyytelty useampaan kertaan. Joten Tero oli kyllä Thorkildseninkin edellä ennakkosuosikkina.

Kyllähän Pitkämäki ainakin nyt loppukesän kunnossa on ihan tuolla maailman top-5 heittäjien listalla. Nyt vain se heittorutiini sinne 83-85 metriin ja silloin tällöin muutama piikkiheitto 87-88 metrin kieppeille, niin tuolla oltaisiin jo maailman selvä kärkiheittäjä tällä hetkellä.

Jos ja kun Pitkämäki jatkaa, niin mielenkiintoista taas ensikesänä nähdä heittäjävalintarumba MM-kisoihin, mikäli kaikki ovat terveenä ja kunnossa. Nyt EM-kisojen jälkeen Pitkämäki, Mannio ja Ruuskanen ovat selvästi profiloituneet top-3 heittäjiksi, mutta siellä on kuitenkin Wirkkala joka pystyy hyvinkin haastamaan tämän trion jos saa itsensä kuntoon, ja sitten Etelätalo jolla on potentiaalia myös.

 

[L. Paraske]

Paperimaaottelujen listat on muuten päivitetty joukkueiden julkistamisen myötä. Tilastojen perusteella miehet häviää 38 pinnalla, mutta naiset voittaa 4 pisteellä. Naisten tilannetta parantaa vielä se, että Erikssonille ei ole tilastoaikaa kymppitonnille.

Itse tein jo perinteiseen tapaan oman ennusteeni maaotteluun, pohjana tilastojen lisäksi viime viikonlopun kansalliset mestaruuskilpailut ja oma näppituntuma. Sen mukaan miehille tulisi tosiaan reilu parinkymmenen pisteen tappio, mutta naisille sain vielä reilumman voiton. Miehissä juoksuradalla tulee aika rankasti takkiin, eikä tuota maaottelutappiota oikein mikään voi pelastaa, mutta naisten puolella luotan vahvasti ennen kaikkea kolmikkoon Eriksson, Lehtinen ja Storbacka, jotka hoitelevat länsinaapurin sisaret juoksuradalla useammassa lajissa. Lisäksi Venla Paunonen saa puolestani tänäkin viikonloppuna hävittää neljä sekuntia ennätyksestään pitkissä aidoissa...huikea tapaus. Onhan tuo 11 vuoden tappioputki aikakin jo katkaista.

Mielenkiintoinen viikonloppu joka tapauksessa edessä, ja kyllähän Ruotsi-ottelu on yksi yu-kesän ehdottomia kohokohtia yhä edelleen.

 

[tomageeni]

Ruotsi-ottelua en kovin aktiivisesti seurannut, mutta keihäässä ainakin Pitkämäki ja Ruuskanen jatkoivat kovaa loppukauden virettä. Ruuskaselle jopa kolme yli 85-metristä ja päälle yksi yli 84 metrinen. Pitkämäellä myös hyvä sarja, päällimmäisenä lähes 87-metrinen.

Nyt kun pojat saisivat ensikaudeksi suoritusvarmuuden nykyiselle tasolle, niin nähtäisiin pykälää tasokkaampi keihäsvuosi sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

 

[MustatKortit]

...
Nyt kun pojat saisivat ensikaudeksi suoritusvarmuuden nykyiselle tasolle, niin nähtäisiin pykälää tasokkaampi keihäsvuosi sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Itse näen, että meidän penkkiurheilijoiden kannalta katsottuna Teron on yksinkertaisesti PAKKO JATKAA!

Kilpailutilanne on saatu superherkulliseksi Ruuskasen kanssa, pojat näyttävät piiskaavan toisiaan hymyssä suin kisasta toiseen.

Todella, todella ikävää, että kausi on käytännössä katsoen lopussa, Ruuskasenkaan 90-metrinen ei yllättäisi meikäläistä.

Ensi vuonna jo tämänhetkisen tason ylläpito riittää siihen, että mm-kisoissa on realismia puhua jopa kahden mitalin tavoittelusta. Vaikka toki helpommin sanottu kuin tehty.:)

 

[TKH]

Brysselin starttilistoja voi vilkaista ohesta. Suomalaisista mukana ovat Åstrand ja Sandells. Hieno juttu, että Blake juoksee 200m ja Bolt satasen.
Startlists & Results

 

[TKH]

Illalla on kisat mm. Zagrebissa ja Roveretossa. Starttilistoja voi vilkaista ohesta. Ihan kohtuulliset kisat on luvassa kummassakin, vaikka Zagrebin kisaan pari harmittavaa poisjääntiä on tullutkin. Ainakin Zagrebin kisaan löytyy streami helposti.

Zagreb meeting - Startlists
Rovereto 2012 - Startlists

 

[TKH]

Pikajuoksija Jonathan Åstrandin kausi on ohi. Koko kauden ajan Åstrandia vaivannut nivusvamma äityi pahemmaksi viikonlopun Ruotsi-Suomi-maaottelussa, eikä Åstrand pääse osallistumaan Brysselin Timanttiliigaan perjantaina.
Brysselin Timanttiliiga jää väliin - Åstrandin kausi ohi

Seuran kannattajalehti Inside Unitedissa manageri sir Alex Ferguson sanoo, että hyväntekeväisyysottelu Real Madridin legendoja vastaan voisi olla Boltin paikka päästä fanittamansa seuran riveihin.
ManU-manageri vihjaa: Bolt pelaamaan hyväntekeväisyysotteluun

 

[Taitopelaaja]

Harmittavaahan se on ettei arvokisoissa oikein samanlaista venymistä, lukuunottamatta yhtä maailmanmestaruutta, ole osunut kohdalle kuin vaikka näissä muutamissa kisoissa tänä vuonna. En muista tuota maailmanmestaruuttakaan että miten kovassa kunnossa Tero ennen niitä kisoja oli, ja oliko ennakkosuosikki vai ei mutta kyllähän sitä tahtoisi nähdä nimenomaan kovempaa arvokisasuorittamista. Ihan varmasti jokainen muukin niin toivoisi, eikä sitä niin vain voi edes oppia. Paineet vaikuttavat joillakin enemmän kuin toisilla. Näistä huolimatta pidän Teroa tämän hetken parhaana suomalaisena keihäänheittäjänä.

Tuo taitaa olla pienoinen myytti, että Tero Pitkämäki olisi jotenkin huono arvokisaheittäjä. Tarkoittaen siis sitä, että hänen tulostasonsa jotenkin muihin nähden laskisi enemmän.

Pitkämäen arvokisaurahan alkaa vuodesta 2004, jolloin hän sijoittui Ateenassa hienosti kahdeksanneksi heittäen silloiseen kuntoonsa nähden upeasti 83,01m. Ateenan suoritus ansaitsee ehdottomasti plussan arvokisasuorituksena. Ehkä suurin epäonnistuminen Pitkämäelle tapahtui kotikisoissa 2005, jolloin hän jäi niukasti mitalien ulkopuolelle neljänneksi. Vaikeat olosuhteet ja kotikisojen paineet olivat tuolloin vielä liikaa nuorelle Pitkämäelle.

2006 vuonna Pitkämäen oli tarkoitus karistaa edellisvuoden arvet kotikisoista pois ja napata EM-kultaa. Keväällä Pitkämäki puhui avoimesti SE:n rikkomisesta ja heitti läpi kesän tasaisesti pitkiä kaaria. Arvokisoissa Pitkämäki ei pystynyt kesään parhaimpaansa, mutta toisaalta kyseisenä kautena ennätyksensä heittänyt Andreas Thorkildsen oli vaikea lyötävä EM-kisoissa. Osakassa 2007 Pitkämäki vihdoin onnistui nappaamaan ykköspaikan ja oli koko kauden ehdoton ykkösheittäjä maailmassa. Täyskymppi arvokisaonnistumisena.

2008 vuodesta alkoikin vuosi vuodelta Pitkämäen alamäki keihäänheittäjänä. Pekingin vuotena keihäs lensi vielä parhaimmillaan lähes 88 metriä, mutta lähellekään samanlaista varmuutta Teron heitoissa ei ollut kuin kolmena edellisenä vuotena. SM-kisoissa kunto näytti epävarmalta, mutta kauden tuloksiin nähden kuitekin hyvä onnistuminen Pekingissä toi hänelle ensimmäisen olympiamitalin. Olympiafinaalissa Andreas Thorkildsen oli ylivoimainen kiskaistuaan päälle 90 metriä. Berliinin vuosi jatkui Pitkämäen osalta samanlaisissa merkeissä kuin edellisvuosi. Kultaisessa liigassa onnistumisia tuli vielä ihan mukavasti, mutta sairastelut veivät MM-kisoista parhaan terän. Toipilaana hän kuitenkin venyi upeasti kisoissa viidenneksi.

2010 vuonna tulostaso oli edellisistäkin vuosista laskenut, eikä vanhasta Terosta ollut enää merkkiäkään. Heittorutiini oli kuitenkin vielä 83-86 metrin tienoilla, mikä siivitti hänet hyviin sijoituksiin Timanttiliigan kilpailuissa. Barcelonan EM-kisoissa Pitkämäki heitti lähes kauden parhaansa 86,67m ja nappasi upeasti pronssia. Daegun MM-vuonna 2011 kausi alkoi lupaavasti toukokuussa, mutta kesäkuussa alkanut sairasteluputki pilasi hänen loppukautensa lähes täydellisesti. Ensimmäistä kertaa urallaan hän karsiutui arvokisojen finaalista Daegussa.

Tänä vuonna Pitkämäen kausi alkoi siitä, mihin se viime vuonna jäi. Aneemisia ylikorkeita heittoja, jotka eivät hätyytelleet edes 80 metrin rajaa. Keihäskarnevaaleilla hän osoitti kuitenkin venymistä heittämällä lähes 84 metriä ja ansaitsi näin paikkansa EM-kisoissa Helsingissä. Siellä hän läpäisi karsinnan, mutta finaalissa esitys oli vaisu. Heinäkuussa kunto alkoi pikkuhiljaa kohentua ja tulokset vakiintuivat päälle 80 metrin. Kuortaneen Eliittikisoissa hyvissä oloissa hän heitti 84,90m ja paikka Lontoossa sai ikään kuin viimeisen sinetin, vaikka hänet sinne oli jo valittu. Lontoossa Pitkämäki taisteli itsensä viidenneksi ihan hyvällä tuloksella kauden aiempiin suorituksiin nähden. Tero itse oli pettynyt, sillä reservissä olisi ollut vieläkin pidempiä heittoja, joista esimerkkinä Tukholman lähes 87 metrinen ja maaottelun 86,86m.

Näin ollen yhteenvetona edellisestä voisin tehdä taulukon Pitkämäen onnistumisista arvokisoissa. Onnistumisen olen merkinnyt plussalla, epäonnistumisen miinuksella ja molemmat merkit tarkoittavat sitä, että suoritus on ollut siltä väliltä.

Ateena 2004: Sijoitus 8. (83,01m) +
Helsinki 2005: Sijoitus 4. (81,27m) -
Göteborg 2006: Sijoitus 2. (86,44m) +-
Osaka 2007: Sijoitus 1. (90,33m) +
Peking 2008: Sijoitus 3. (86,16m) +
Berliini 2009: Sijoitus 5. (81,90m) +
Barcelona 2010: Sijoitus 3. (86,67m) +
Daegu 2011: Karsiutui finaalista. -
Helsinki 2012: Sijoitus 11. (74,89m) -
Lontoo 2012: Sijoitus 5. (82,80m) +

Kymmenet arvokisat, joista kuudessa hyvä onnistuminen kauden kuntoon nähden. Varsinainen epäonnistuminen tapahtunut ainoastaan Daegussa ja Helsingissä 2012. Etenkin Daegussa suoritukseen vaikuttivat selvästi kesän sairastelut, joten siitäkin täytyy antaa ainakin pieni osa anteeksi. Jos Teron suorituksia katsoo tältä kantilta, niin kyllä Pitkämäki on varma arvokisaurheilija ollut.

 

[tomageeni]

Ateena 2004: Sijoitus 8. (83,01m) +
Helsinki 2005: Sijoitus 4. (81,27m) -
Göteborg 2006: Sijoitus 2. (86,44m) +-
Osaka 2007: Sijoitus 1. (90,33m) +
Peking 2008: Sijoitus 3. (86,16m) +
Berliini 2009: Sijoitus 5. (81,90m) +
Barcelona 2010: Sijoitus 3. (86,67m) +
Daegu 2011: Karsiutui finaalista. -
Helsinki 2012: Sijoitus 11. (74,89m) -
Lontoo 2012: Sijoitus 5. (82,80m) +

Kymmenet arvokisat, joista kuudessa hyvä onnistuminen kauden kuntoon nähden.

Ihan hyvä luokittelu, mutta minä suhtautuisin hieman kriittisemmin.

Göteborgissa 2006 Teron tulos ei ollut hyvä koko kesään nähden. Ennen EM-kisoja Tero oli kilpaillut kahdeksan kertaa ja huonoin tulos näistä kisoista oli 85,30, ja kuusi kertaa keppi oli lentänyt enemmän kuin tuon 86,44. Tulosten keskiarvo oli n. 87,60. Mielestäni ei voida puhua onnistumisesta jos jää oman keskiarvon alle. Ei kuitenkaan epäonnistuminenkaan, sillä ei jäänyt paljon omasta keskitasostaan ja mitali tuli.

Peking 2008 jää plussalle. Kesän 15 kisassa Tero heitti vain viisi kertaa yli 86 metriä, joten 86,16 ja pronssimitali kertoo selvästä onnistumisesta.

Berliinissä heitti toipilaana, joten ei voi oikein risujakaan antaa, kun ei tiedä kuinka huonossa hapessa elimistö oli. Plussa siitä että teki parhaansa, mutta en kyllä lähtisi onnistumiseksi silti mainostamaan kauden heikointa tulosta.

Barcelonassa kauden 2. paras tulos finaalissa, joten ei epäselvyyttä. Tämän kesän Lontoon suoritus oli hyvä siihen nähden, mitä alkukesästä odotin/arvailin, mutta ei kuitenkaan mitään venymistä nähty loppukauden kuntoon verrattuna. Keihäskauden jälkimmäisellä puoliskolla (heinäkuusta alkaen) Tero heitti 8 kisaa joiden tulosten keskiarvo oli yli 84m. Tähän väliin osuu olympialaisten 82,80m joten ei mikään nappionnistuminen.

Onnistumiset:
Ateena 2004, Osaka 2007, Peking 2008, Barcelona 2010

Neutraali/rutiinisuoritus:
Göteborg 2006, Berliini 2009, Lontoo 2012

Epäonnistumiset:
Helsinki 2005, Daegu 2011, Helsinki 2012

Kokonaisuus menee niukasti plussan puolelle. Johtopäätöksenä sanoisin, että Tero on "ihan ok" arvokisaheittäjä.

 

[MustatKortit]

...Mielestäni ei voida puhua onnistumisesta jos jää oman keskiarvon alle...

Viestisi oli kaiken kaikkiaan hyvä ja analyyttinen, mutta tähän vielä pientä tarkennusta: keskiarvoja on keihäässä arvokisoista puhuttaessa liikaa painottaa, sillä isot kisat heitetään isoilla ja korkeilla stadioneilla.

Kuortaneen ja Pihtiputaan tuulissa keihäs lentää olosuhteiden takia oletusarvoisesti pidemmälle. Kesän pisimmät kaaret (lue: yli kauden keskiarvon) ovat lähes poikkeuksetta pienemmissä kisoissa heitettyjä.

 

[Taitopelaaja]

Tämän kesän Lontoon suoritus oli hyvä siihen nähden, mitä alkukesästä odotin/arvailin, mutta ei kuitenkaan mitään venymistä nähty loppukauden kuntoon verrattuna. Keihäskauden jälkimmäisellä puoliskolla (heinäkuusta alkaen) Tero heitti 8 kisaa joiden tulosten keskiarvo oli yli 84m. Tähän väliin osuu olympialaisten 82,80m joten ei mikään nappionnistuminen.

Kuten palstaveli MustatKortit tuossa aiemmin totesi, niin aiempia kisoja arvokisoihin nähden on vähän riskialtista painottaa. Minun analyysini perustui siihen, ettei Teron taso ole muihin huippuheittäjiin nähden yhtään sen enempää arvokisoissa pudonnut. Toki tästä pitäisi aika kattava tilastoanalyysi tehdä, jotta saataisiin selkeää faktaa aiheesta. Suurimmalla osalla heittäjistä kuitenkin se tulostaso arvokisoissa ainakin hieman putoaa.

Joka tapauksessa. Nuo heinäkuussa heitetyt kilpailut ovat kaikki heitetty enemmän tai vähemmän tuulisissa olosuhteissa, joten suoraa verrantoa Lontooseen ei voida tehdä. Etenkin tuo Kuortaneen 84,90m ei ainakaan periaatteessa ole yhtään sen parempi heitto kuin tuo Lontoon 82,80m. Itse sanoisin, että jopa huonompi. Eli tällaisella penkkiurheilijan matematiikalla olosuhteet huomioiden Pitkämäki ei ollut tänä vuonna heittänyt juuri yhtään pidemmälle kuin tuo Lontoon heitto. Sen jälkeen toki parempia kaaria ollaan nähty useassakin kilpailussa.

 

[TKH]

Björn Otto on hypännyt 601, joka on myös uusi Saksan ennätys. Ohessa kuvaa.

6,01 Meter! Björn Otto schreibt Geschichte

 

[kalma]

Björn Otto on hypännyt 601, joka on myös uusi Saksan ennätys. Ohessa kuvaa.

6,01 Meter! Björn Otto schreibt Geschichte

Otto muistaakseni Lontoossa oli jo sen verran lähellä kuuden metrin ylitystä, ettei tämä suurena yllätyksenä tullut. Mukava niitä miehiä saada kuuden metrin kerhoon.

Mielenkiintoisen oloinen tilaisuus tuo, vauhtirata kuin joku catwalkki ja musiikki pauhaa ja ihmisillä hyvä meininki. Luulisi että tuollaisessa on vaikeaa hypätä, muttei vissiin ole.
Saiskohan tuon tyylistä toimimaan johonkin keihäskisoihin Suomeen? Pojat heittää joltain lavalta ja kenttä alkaa 80metristä. Yleisö juo jaloviinaa ja kaikilla on mukavaa.

 

[kamik]

Aries Merrit korjaili 110 aitojen maailmanennätystä lukemiin 12,80 sekuntia timanttiliigassa.

Timanttiliigan finaalissa maailmanennätys!

 

[Grainger]

Aries Merrit korjaili 110 aitojen maailmanennätystä lukemiin 12,80 sekuntia timanttiliigassa.

Todella kova temppu kaverilta, jonka pään ei asiantuntijoiden mukaan pitänyt koskaan kestää tosipaikassa. Tietysti Timanttiliiga ei varmaankaan ole tosipaikka, mutta jonkinlaista pään kestämistä osoittaa olympiakulta ja ME lyhyen ajan sisään.

Kova aika, epäilen, että tuota ei ihan heti aliteta. Jos ei sitten Merritt itse.

 

[TKH]

Kattelin jo viime vuonna, että -94 syntyneistä löytyy hämmästyttävän kovia kasin juoksijoita. Ohessa olevat kaverit ovat siis kaikki -94 syntyneitä ja ovat tämän kauden listoilla sijoilla 2, 3 ja 4. Lisäksi Timothy Kitum on sijan 10 nurkilla.

1:43.11 Nijel Amos
1:43.51 Mohamed Aman
1:43.60 Leonard Kosencha

Hämmästyttävän kovia ovat. Tänä kesänä 5 juniori-ikäistä juoksijaa on maailmanlistalla yhdeksän parhaan joukossa ja neljästä parhaasta kolme on siis -94 syntyneitä. Ohessa on kavereiden kesän parhaat.

1:41.73 Nijel Amos (kauden tilastokakkonen)
1:42.53 Timothy Kitum (3.)
1:42.53 Mohamed Aman (3.)
1:43.13 Abraham Rotich (7.)
1:43.40 Leonard Kosencha (9.)
1:43.81 Edwin Melly (14.)

Rotich on -93 syntynyt. Melly on syntynyt joidenkin lähteiden mukaan -94, mutta toiset lähteet kertovat, että -95. Neljä muuta ovat -94 syntyneitä.

 

[TKH]

Moniotteluiden SM-kilpailut Raisiossa ja Turussa

Moniotteluiden mestaruuksista oteltiin viikonloppuna ja tulossatoa voi vilkaista ohesta. Poimintana voisi mainita, että Eetun poika paranti omissa nimissään ollutta ikäluokan ennätystä noin 200 pinnaa. Tulevaisuuden kehityksestä on tietysti mahdotonta sanoa, mutta joka tapauksessa kaveri on erittäin lupaava etenkin satasella, pika-aidoissa, kolmosella ja pituudessa. Myös korkeus ja ikäluokan viisiottelussa mukana oleva tonni sujuvat oikein mukavasti. Eiköhän kenttälajitkin rupea kulkemaan kun ikää ja voimaa tulee lisää, varsinkin kun muistetaan, että Eetu oli kova seiväsmies ja hyvä kiekonheittäjä.

 

[MustatKortit]

Pitkämäen ura jatkuu?

Loistavia uutisia kaikille suomalaisen yleisurheilun ystäville, jos/kun pitää paikkansa.

Itse odotan jo innolla ensi kesää, jolloin huippukuntoiset Ruuskanen ja Pitkämäki piiskaavat toisiaan tämän menneen syksyn kaltaisiin kilpailuihin! Oma mutu on, että Antin noususta huipulle sai myös Tero uutta motivaatiota!

linkki IL:n uutiseen:

IS: Tero Pitkämäen ura jatkuu | Yleisurheilu | Iltalehti.fi

 

[Balrog]

-Jill Camarena-Williams had September surgery on the herniated disk that struck her just before the Olympics.

-High jump gold medalist Anna Chicherova was bothered all season by pains on both sides of her back. She won't compete indoors in '13 in order to recover from the problem.

-Russian vet Svetlana Feofanova claimed that being forced to jump into strong headwind in London caused her to fall and break foot in three places.

-A rash of poor post-London performances explained: Brittney Reese had a stress fracture in her left ankle.

-Paula Radcliffe had bone graft and cartilage repair surgery to correct the 18-year-long toe problem that kept the marathon WR holder out of the Olympics.

-Debbie Ferguson-McKenzie was hampered all of '12 by an ankle injury. The Bahamian sprint vet plans to run in '13, aiming for her 9th Worlds in Moscow.

-Turkish long jumper Karin Melis Mey didn't show up for the London final. Now we know why: she had a positive testosterone test at the European Championships in June, and the results came in between the London Q and final. A confirming B test still is needed, as she faces a 2-year ban.

-Track great Tirunesh Dibaba plans to make her marathon debut in a spring '13 race yet to be decided on.

-Aussie 5000 star Craig Mottram says he will switch to the marathon and is aiming at either London or Boston next April to debut.