Yleisurheilun EM-kisat 12.–17.8.2014, Zürich

[TKH]

Suomen yleisurheilumaajoukkueen paluuta Suomeen voi seurata suorana Yle Areenan välityksellä maanantaina kello 14.25.
Keihäsmitalistit palaavat Suomeen - seuraa suorana Yle Areenasta klo 14.25

 

[erku]

En tiedä muutenkaan miten muiden hyvät suoritukset huonontavat Nezirin suorituksen arvoa. Suoritus oli vähintään OK. Sijoitus ei ole vain omissa käsissä, joten siitä on tyhmä syytää Neziriä kun lajissa pitää pysyä omalla radallaan ja olla muutenkin ihmisiksi.

Niin no faktahan on se, että Neziri jäi oman alkueränsä juoksijoista kaikkein kauimmaksi omasta kauden parhaastaan. Minusta tuo nimenomaan indikoisi sen suuntaista, että kyseessä oli epäonnistuminen, ainakin suhteessa muihin.

 

[morukara]

Niin no faktahan on se, että Neziri jäi oman alkueränsä juoksijoista kaikkein kauimmaksi omasta kauden parhaastaan. Minusta tuo nimenomaan indikoisi sen suuntaista, että kyseessä oli epäonnistuminen, ainakin suhteessa muihin.

Heh. Jos Neziristä väkisin pitää yrittää vääntää epäonnistuja, niin kai se noin pitää tehdä kun ei muuten onnistu.

 

[Raid76]

Tässä kohdin vilkaisen Pitkämäen arvokisarekordia ja totean olevani kartalla sanomiseni suhteen. Toki lisätään pään pettämiseen se, ettei aina ole paikatkaan ihan kunnossa olleet. Selityksiä kuitenkin löytyy vaikkapa ajalta 2005-2014.

Terolle vertailuksi voidaan ottaa vaikkapa Andreas Thorkildsenin suoritukset ajalta 2005-2014.

Nuori ja kokematon Tero Pitkämäki oli siis henkisesti vahvempi urheilija kuin kokenut ja lähes kaiken läpikäynyt Pitkämäki? Pään pettäminen myöhemmällä iällä selkeästi viittaa tähän. Tuohon miksi ei enää irtoa yli ysikymppisiä on monia syitä, mutta Teron henkiseltä puolelta niitä on turha etsiä. Kyllä viime vuosilta löytyy vastoinkäymisiä aivan tarpeeksi ja siitä huolimatta on menestystä tullut.

Arvokisat ovat jonkinlainen mittari. Arvokisavoittoja siunaantuu vain harvoille ja sen toistaneita heittäjia on vain murto-osa porukasta. Mainitsit nyt Andreas Thorkildsenin suorituksia noilta vuosilta. Löytyykö monia muita esimerkkejä, joilla kilpailutilanteissa on "kovempi pää", mikä on siivittänyt heidät useisiin arvokisavoittoihin?

Tero Pitkämäki on keihäspiireissä tunnettu aina erittäin kovana kilpailijana, jonka keskittymistä kilpailuihin pidetään esimerkillisenä.Tero on niitä viimeisiä miehiä stadionilla, jotka sulavat paineiden alla tai toisten heittämien pitkien kaarien edessä. Tämä sama koskee myös Parviaisen aikana heittonsa kuosiin saanutta Ruuskasta. Henkisesti heitä ei heittopaikalla nujerreta.

 

[Kirjoittelija]

Voihan se olla itsestäänselvyys jos tietolähteenä on jotkin urheilulööpit.

Tässähän se ongelma nimenomaan on. Kun ei ole mitään suhteellisuudentajua ja kykyä ajatella asioita suomalaislehtien kohuotsikoita laajemmasta perspektiivistä, onhan se Suomen joukkue aina lähes täynnä floppeja. Ja Tero Pitkämäestäkin saadaan arvokisojen ainainen epäonnistuja, vaikka mies on noin keskimäärin onnistunut arvokisoissa omaan kulloisenkin kauden tulostasoonsa nähden ihan hyvin.

Nooralotta Neziri taisi olla ennen kisoja tilastoissa jossain sijalla 14. Ja alkuerissä hän näyttäisi tulosten perusteella olleen suunnilleen neljänneksitoista paras juoksija, jos huomioidaan muiden erien huomattavasti suotuisammat tuulet. Ei silloin kyseessä ole mikään floppi vaan suunnilleen odotusarvon mukainen suoritus, vaikka joku Santtu Silvennoinen kirjoittelisi kieli poskessa ennen kisoja iltapaskaan junttien luettavaksi juttuja mitaliehdokkaasta.

Ihan samaan ilmiöön voi tietysti törmätä myös jääkiekossa. Kun suomalainen varataan NHL:ään jossain numerolla 9, 15 tai 18, otsikot Suomessa kirkuvat tulevasta NHL-tähdestä. Ja jos ei kaverista tulekaan änäritähteä, kyseessä on iltapulujen otsikoista asiantuntemuksensa ammentavien silmissä valtava floppi. Siinä unohtuu suloisesti se, että harvemmin noin myöhään varattavista pelaajista tulee tähtiä, oli kansallisuus mikä tahansa.

 

[tomageeni]

En tiedä miten ihanasti tämä asia sitten pitäisi ilmaista, mutta Pitkämäen pää ei vain yksinkertaisesti kestä päätyyn saakka menemistä arvokisoissa. Ehdoton suosikkini, mutta useimmiten myös tietää mitä arvokisoista on luvassa. Sulaminen&floppaaminen? Tuskin nuo nyt kovin kauaksi menevät kun puhutaan Pitkämäen tasoisesta sekä kokemuksen omaavasta heittäjästä.

Menevät aika kauaksi. Pitkämäki on heittänyt arvokisoissa 12 kertaa. Jos näitä tuloksia halutaan kategorioida niin ne ovat jakautuneet aika tasaisesti asteikolla onnistumiset (4 kpl), perushyvät suoritukset (4 kpl), epäonnistumiset (4 kpl) - jopa aika tiukalla filtterillä tarkasteltuna.

Näin ollen Pitkämäen arvokisarekordi noudattelee aika lailla tilastollista odotusarvoakin. Nähdäkseni on siis perusteetonta pitää Pitkämäkeä arvokisafloppaajana. Pikemminkin Tero suorittaa arvokisoissa keskimäärin omalla tasollaan, joskaan ei useimmiten mitään huikeita venymisiäkään tee (kuten ei tällä hetkellä keihäsmaailmassa kukaan mukaan).

Näitä en esitä mielipiteinä vaan faktoina, tein lyhyehkön analyysin aiheesta kaksi vuotta sitten, tässä suora linkki postaukseen:
Jatkoajan keskustelupalsta - Yksittäisen viestin lukeminen - Yleisurheiluvuosi 2012

Tähän kun lisätään tiukalla arvostelulla Moskovan MM-kisat viimevuonna (hyvä perussuoritus, ei venymistä) ja toissapäiväinen kisa jonka rankkaan nyt jopa epäonnistumiseksi mitalista huolimatta, päästään tuohon 4 - 4 - 4 -rekordiin.

 

[MustatKortit]

...

Näitä en esitä mielipiteinä vaan faktoina, tein lyhyehkön analyysin aiheesta kaksi vuotta sitten, tässä suora linkki postaukseen:
Jatkoajan keskustelupalsta - Yksittäisen viestin lukeminen - Yleisurheiluvuosi 2012

...

Ihan hyvä analyysi, jonka arvoa nostaa se, että olet tajunnut laittaa mm. Lontoon 2012 kisan plus-merkkiseksi, koska näinhän se oli, Tero oli vasta tulossa takaisin huipulle.

Eilinen kisa ei tosin mielestäni ole "miinus", vaan pikemminkin "plusmiinus": miinusmerkkistä on parhaan heiton pituus, plusmerkkistä jälleen MITALI, pienien vaikeuksien (nivuset ja heittämättömyys heinäkuun lopulla) ja kiireisen kesän (isäksi tuleminen jne) keskellä.

 

[Taitopelaaja]

Ihan hyvä analyysi, jonka arvoa nostaa se, että olet tajunnut laittaa mm. Lontoon 2012 kisan plus-merkkiseksi, koska näinhän se oli, Tero oli vasta tulossa takaisin huipulle.

Eilinen kisa ei tosin mielestäni ole "miinus", vaan pikemminkin "plusmiinus": miinusmerkkistä on parhaan heiton pituus, plusmerkkistä jälleen MITALI, pienien vaikeuksien (nivuset ja heittämättömyys heinäkuun lopulla) ja kiireisen kesän (isäksi tuleminen jne) keskellä.

Se oli itse asiassa minun laittama plussa. ;)

Täytyy myös muistaa, että Tero Pitkämäki on oikeastaan suurimpana voittajasuosikkina kisaan lähtenyt vain vuosina 2006 ja 2007. Helsingissä 2005 Tero oli vasta noussut huipulle ja todella kokematon kaveri. Tuolloin hän oli yksi voittajasuosikeista, mutta ei niin selkeä kuin vaikkapa vuotta myöhemmin. Moskovassa 2013 Pitkämäki oli Veselyn kanssa tasapäin suurin voittajasuosikki, mutta hyvin tasavertainen kaksikko oli kyseessä.

Pekingissä, Berliinissä ja Barcelonassa Thorkildsen oli selkeä voittajasuosikki, kun taas Daegussa ja Helsingissä 2012 Pitkämäki ei ollut suosikkien joukossa lainkaan. Lontoossa hän oli jokerikortti, mutta ei missään nimessä suurin voittajasuosikki.

 

[erku]

Täytyy myös muistaa, että Tero Pitkämäki on oikeastaan suurimpana voittajasuosikkina kisaan lähtenyt vain vuosina 2006 ja 2007. Helsingissä 2005 Tero oli vasta noussut huipulle ja todella kokematon kaveri. Tuolloin hän oli yksi voittajasuosikeista, mutta ei niin selkeä kuin vaikkapa vuotta myöhemmin. Moskovassa 2013 Pitkämäki oli Veselyn kanssa tasapäin suurin voittajasuosikki, mutta hyvin tasavertainen kaksikko oli kyseessä.

No kyllähän Pitkämäki oli Helsingin MM-kisoihin lähdettäessä ykkössuosikki. Hänen kauden kolmanneksi paras tulos oli tuolloin parempi kuin Thorkildsenin paras. Tietysti kokemattomuutta voidaan miettiä, mutta aiempien kauden tulosten perusteella hän oli eittämättä suurin suosikki kisaan. 2006 taas Thorkildsen oli suurin suosikki. Norskilla oli kauden kärkitulos hallussaan ja myös hänen neljänneksi paras tulos oli parempi kuin Pitkämäen toiseksi paras. 2007 Tero oli suosikki kisaan, siitä ei varmaan synny epäselvyyttä.

2008 Tero oli kakkossuosikki Thorkildsenin jälkeen. 2009 häntä saattoi pitää joko kakkos- tai kolmossuosikkina, hieman makuasia. Myös 2010 tilanne oli samankaltainen; Thorkildsen selvä ennakkosuosikki ja Frydrych sekä Pitkämäki seuraavina ennakkoon ajateltuna. 2011 vuodesta ei varmaan tarvitse keskustella ja 2012 hän varmaan oli juurikin joku jokeri. 2013 hän oli tosiaan tasavertainen suosikki Veselyn kanssa ja tänä vuonna hän kaiken järjen mukaan oli suurin suosikki EM-voittajaksi.

Kokonaisuudessaan on mielestäni perusteltua sanoa, että ei Pitkämäki ole mikään erityinen arvokisaheittäjä ollut. Paljon on mitaleja tullut, mutta tuolla rutiinitasolla ja noilla ominaisuuksilla niitä on pitänytkin tulla, kun ottaa huomioon keihäänheiton vaatimattoman kansainvälisen tason viime vuosina. On rehellisesti sanoen melko heikko suoritus, että vain yhden arvokisakullan hän on napannut, kun huomioi miten hyvä hän on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan.

Ja kyllähän sekin pistää mietityttämään, että niin viime kuin toissa kaudella hän läväytti noin viikko kauden pääkisan jälkeen sellaisen tuloksen, että sillä olisi tullut kultamitali siinä pääkisassa selvällä marginaalilla. Joko kunnonajoitus on mennyt hivenen pieleen tai sitten pää/tekniikka ei ole kestänyt heittää omien kykyjensä mukaisesti kauden tärkeimmässä kisassa. Yhtään nyt Teroa dissaamatta, niin onhan se mielenkiintoista, että hän ei vielä koskaan urallaan ole kyennyt kauden parhaaseen arvokisoissa. Vertailuna esimerkiksi Mikaela Ingeberg taisi onnistua tuossa moneen otteeseen ja O-P Karjalainenkin uran viimeisinä vuosina melko säännöllisesti.

 

[MustatKortit]

No kyllähän Pitkämäki oli Helsingin MM-kisoihin lähdettäessä ykkössuosikki. Hänen kauden kolmanneksi paras tulos oli tuolloin parempi kuin Thorkildsenin paras. Tietysti kokemattomuutta voidaan miettiä, mutta aiempien kauden tulosten perusteella hän oli eittämättä suurin suosikki kisaan...

Mielestäni joo ja ei.

Kyllähän Suomessa oli ladattu kovat odotukset (ihan realistisesti) sen suhteen, että Tero klaaraa homman.

Muistan kuitenkin, että kävellessämme stadikalla vesisateessa, niin aika harva seurueestamme (kasa sekalaisia keihäsmiehiä) uskoi Teron sittenkään venyvän kultaan asti, aika moni epäili kelin tekevän miehelle tepposet, kun kyseessä suht kokematon nuori jannu jne. Toki kokonaan putoaminen mitaleilta oli pettymys, Värnik äijäili hienostu voittoon.

 

[Rautapönikkä]

Onko näillä keihäsmiehillä ollenkaan aivotoimintaa? Linkki vie Urheilulehden nettiuutiseen.

Nyt kun jälkikäteen luin tuon jutun, niin vaihteeksi saa nauraa tälle "asiantuntija" Jari Kupilalle. Nosti karsinnan jälkeen Saksan Röhlerin Ruuskasen ja Pitkämäen lisäksi porukkaan, jolla on Kupilan peräänkuuluttamaa aivotoimintaa. Finaalin jälkeen tuo Röhlerin kehuminen näyttäytyy jokseenkin huvittavassa valossa, kun hän oli käytännössä ainoa, joka luisteli tukijalkansa kanssa pahemman kerran. Katosiko Röhlerin aivotoiminta johonkin?

Noh, jälkikäteen toki hiukan ala-arvoista naureskella ja myönnetään, etten itsekkään osannut arvata tuota Röhlerin sulamista. Nyt kun jälkikäteen miettii, niin tuo olisi kuitenkin ollut nähtävissä jo ennen kisaa. Tuollainen liukastelu on tyypillistä yleensä sateella, mutta nyt kova alusta teki tilanteesta hiukan vastaavan. Tietyntyyppisellä tekniikalla heittävät urheilijat joutuvat tuossa tapauksessa ongelmiin. Osa heittäjistä tuo tukijalan maahan ikäänkuin liuttamalla, eli jalka liikkuu pitkään lähellä maanpintaa, kunnes lopulta ikäänkuin tökkää pintaan. Yleensä tähän yhdistyy melko matala tai jopa olematon ristiaskelhyppy ja joskus tuen asettaminen hiukan sivuun suhteessa vartalosta. Tällöin vaakasuuntainen törmäysvoima korostuu ja vaatimus piikkarin ja pinnan välisestä pidosta kasvaa. Sitten kun tuo pito joistakin ulkoisista tekijöistä johtuen vähenee, ollaan suurissa ongelmissa. Nyt näissä ongelmissa oli juuri Röhler ja etenkin Tsekin Jakub Vadlejch, joka oli aivan pihalla karsinnassa ja tuki seilasi miten sattuu. Vadlejch on heittänyt tällä kaudella suht tasaisesti hyviä kansainvälisiä kisoja ja etukäteen ajateltuna hänen karsiutuminen oli ainakin minulle melkoinen yllätys. Etenkin Röhlerillä tuo liukastelu kyllä selittyy aika puhtaasti hätäilyllä. Lähti vetämään liian aikaisin, ennen kun tuen alle oli muodostunut kunnolla painetta ja tästä seurauksena luistelua.

Suomalaisista puolestaan Ruuskanen ja Etelätalo ovat aivan päinvastaista koulukuntaa tuon tekniikan osa-alueen suhteen. Heidän ristiaskelhyppynsä on korkea ja tuki tuodaan maahan ikäänkuin yläkautta kauhaisemalla (mitä yleisesti pidetään toki virheenä, koska se hidastaa tuen maahantuloa ja tätä myötä myöskin törmäysnopeutta). Tällöin törmäysvoimat painottuvat pystyvoimaan, joka sinällään jo parantaa pitoa ja vaakavoimien jäädessä pieniksi, myös vaatii vähemmän pitoa. Antilla ja Lassilla ei ollutkaan missään vaiheessa ongelmia tuon alustan kanssa ja ovat tyypillisesti heittäneet hyvin märälläkin alustalla. Pitkämäki on suomalaisista eniten tätä liuttajatyyppiä, mutta ei ilmeisesti ollut vaikeuksissa alustan kanssa muuten kuin hajonneen varpaankynnen osalta.

Kyllähän tuossa kisassa homma oli siis etukäteen täysin Antille pedattu, kun sekä tuuliolosuhteet että alusta suosi hänen tekniikkaansa. Antti oli kuitenkin niin vakuuttava (jo ennen kisaa), että olisi varmasti voittanut eilisen kilpailun aivan millä tahansa alustalla ja missä tahansa kelissä.

 

[Taitopelaaja]

No kyllähän Pitkämäki oli Helsingin MM-kisoihin lähdettäessä ykkössuosikki. Hänen kauden kolmanneksi paras tulos oli tuolloin parempi kuin Thorkildsenin paras. Tietysti kokemattomuutta voidaan miettiä, mutta aiempien kauden tulosten perusteella hän oli eittämättä suurin suosikki kisaan. 2006 taas Thorkildsen oli suurin suosikki. Norskilla oli kauden kärkitulos hallussaan ja myös hänen neljänneksi paras tulos oli parempi kuin Pitkämäen toiseksi paras. 2007 Tero oli suosikki kisaan, siitä ei varmaan synny epäselvyyttä.

2008 Tero oli kakkossuosikki Thorkildsenin jälkeen. 2009 häntä saattoi pitää joko kakkos- tai kolmossuosikkina, hieman makuasia. Myös 2010 tilanne oli samankaltainen; Thorkildsen selvä ennakkosuosikki ja Frydrych sekä Pitkämäki seuraavina ennakkoon ajateltuna. 2011 vuodesta ei varmaan tarvitse keskustella ja 2012 hän varmaan oli juurikin joku jokeri. 2013 hän oli tosiaan tasavertainen suosikki Veselyn kanssa ja tänä vuonna hän kaiken järjen mukaan oli suurin suosikki EM-voittajaksi.

Noh, Helsingin Olympiastadion tiedetään kohtalaisen vaikeaksi paikaksi heittää, että ainakin henkilökohtaisesti pidin Pariisin maailmanmestaria Makarovia ja Ateenan olympiavoittaja Thorkildseniä vähintään yhtä kovana ennakkosuosikkina kuin Pitkämäkeä Helsingin MM-kisoissa.

2009 Berliinissä Tero Pitkämäkeä voitiin pitää mitalisuosikkina, mutta paha kuumeilu kilpailun alla tiputti hänen osakkeitaan merkittävästi. Itse pidin pienoisena ihmeenä, että hän kykeni noinkin pitkälle heittämään, joten se oli siihen kuntoon nähden pienoinen venyminen. 2010 Barcelonassa tilanne oli noin kuten sanoit, mutta siellä Pitkämäki kykeni heittämään yhden kesän parhaimmista kaarista, joten se oli mielestäni venyminen.

Kokonaisuudessaan on mielestäni perusteltua sanoa, että ei Pitkämäki ole mikään erityinen arvokisaheittäjä ollut. Paljon on mitaleja tullut, mutta tuolla rutiinitasolla ja noilla ominaisuuksilla niitä on pitänytkin tulla, kun ottaa huomioon keihäänheiton vaatimattoman kansainvälisen tason viime vuosina. On rehellisesti sanoen melko heikko suoritus, että vain yhden arvokisakullan hän on napannut, kun huomioi miten hyvä hän on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan.

Ja kyllähän sekin pistää mietityttämään, että niin viime kuin toissa kaudella hän läväytti noin viikko kauden pääkisan jälkeen sellaisen tuloksen, että sillä olisi tullut kultamitali siinä pääkisassa selvällä marginaalilla. Joko kunnonajoitus on mennyt hivenen pieleen tai sitten pää/tekniikka ei ole kestänyt heittää omien kykyjensä mukaisesti kauden tärkeimmässä kisassa. Yhtään nyt Teroa dissaamatta, niin onhan se mielenkiintoista, että hän ei vielä koskaan urallaan ole kyennyt kauden parhaaseen arvokisoissa. Vertailuna esimerkiksi Mikaela Ingeberg taisi onnistua tuossa moneen otteeseen ja O-P Karjalainenkin uran viimeisinä vuosina melko säännöllisesti.

Olet sikäli oikeassa, että ei Pitkämäki mikään voittajatyyppi kieltämättä ole ollut. Yksi varmimmista heittäjistä kuitenkin, vaikka pari-kolme kertaa kulta on harmittavasti lipsunut käsistä.

Mielestäni tuo viime kauden ja toissa vuoden pitkät heitot arvokisojen jälkeen ovat helposti selitettävissä. 2012 Pitkämäki sai heittonsa kuntoon vasta heinäkuussa ja parhaat tulokset tulivat tuulisissa olosuhteissa. Olympialaisissa hän heitti siihen mennessä parhaat heittonsa, mutta vaikeuksien jälkeen paras vire ei kuitenkin ollut vielä silloin, vaan vasta pari viikkoa myöhemmin. Viime vuonna Pitkämäellä oli tunnetusti kylkivamma, josta tuli lähes suoraan arvokisoihin, joten ei ole mikään ihme, että tuloskehitystä tapahtui vielä Moskovan jälkeen.

 

[Taitopelaaja]

Pidän myös erittäin todennäköisenä, että Tero Pitkämäki heittää vielä tällä kaudella selvästi pidemmälle kuin tuo Zürichin tulos. Se johtuu siitä, että jälleen kerran hän tuli suoraan vammapediltä arvokisoihin. Ensimmäinen kilpailu pitkään aikaan ja kisan aikana oli edelleen pientä vammaa. Uskon, että tällä kaudella vielä menee 86-88 metriä rikki.

Antti Ruuskasen uskon myös nakkaavan vielä kovia kaaria, mutta jotenkin epäilen että enää 88 metrin ylitystä ei tule. Toivottavasti Lassi Etelätalo korjaisi ennätyslukemat myös uusiin mittoihin, sillä vire tuntuu paranevan koko ajan.

 

[Dee Snider]

Antti Ruuskasen uskon myös nakkaavan vielä kovia kaaria, mutta jotenkin epäilen että enää 88 metrin ylitystä ei tule. Toivottavasti Lassi Etelätalo korjaisi ennätyslukemat myös uusiin mittoihin, sillä vire tuntuu paranevan koko ajan.

Vesi kielellä odottelen tuota Ruotsi-ottelun keihäskisaa. Saattaa olla melkoista nokittelua tulossa...

Ihmettelen kyllä suuresti tätä Pitkämäki-vihaa. Ei kuitenkaan nyt mikään tommievilä ulosanniltaan ole, esimerkillinen kaveri ja ei nyt kovin pienistä kitise. Ei, vaikka vaivoja on ollut yhdelle mihelle ihan tarpeeksi. Jos on lehdistön suosikkipoju, niin ei se Terskan syy ole, että kirjoittelevat.

 

[MustatKortit]

...

Ihmettelen kyllä suuresti tätä Pitkämäki-vihaa...

On täällä meitä hänen fanipoikiaankin, puhun siis itsestäni. Tosin mielipiteeni perustuu faktoihin ja siihen, että Tero on Suomen yleisurheilun lippulaivana kantanut koko maan menestyspaineita lähes kymmenen vuotta, hankkien käytännössä yksin ne mitalit, mitä tänä aikana Suomeen on siunaantunut. Oli jo aikakin, että joku muukin vähän jeesailee taustalla, eli Ronssi Lontoossa + Zurichissa.

Keihäsmiehenä osaan arvostaa Teron käsittämätöntä tapaa pitää itseään vuosi toisensa jälkeen maailman huipulla. Lyhyt notkahdus tuli 2011-2012, mutta niinhän sitä tulee kaikille. Jopa Thorkildsen on tästä kärsinyt, hänen notkonsa alkoi jo 2013 ja on jatkunut nyt noin vuoden verran alavireisesti. Erilaiset loukkaantumiset hänelläkin yllätysyllätys syynä. Toivotaan norskillekin onnistumisia taas ensi kaudella.

 

[ZayWest]

Väittäisin myös niin, että Osakan finaali oli äärimmäisen kovatasoinen ja huolimatta Pitkämäen suosikkiasemasta + kovasta väännöstä Thorkildsenin kanssa, joka heitti kasiysin hänkin, niin Teron hermot pitivät loistavasti.

Tämä oli käsittämättömän hurja keihäskisa ja tavallaan alleviivaa pointtiani. Tuon jälkeen viimeistään uskoin kultamitalin irtoavan vielä toisenkin kerran kun nuori kaveri oli hanat saanut auki.

Ihmettelen kyllä suuresti tätä Pitkämäki-vihaa.

Tuskin tätä kaveria kukaan nyt vihaamaan kykenee kun katsoo miten Tero on kantanut yleisurheilun menestystaakkaa vuosikausia. Minulle ainakin on sanomattakin selvää että puhutaan maailman ehdottomasta huipusta lajissaan. Puhutaan heittäjästä jolla on eväitä ja näyttöjäkin erittäin pitkistä kaarista. Näin kovalla tasolla operoivalta urheilijalta sopii myös odottaa paljon ja tällaisia ei ihan joka nurkassa ole. Käännetään tämä asia nyt tällaiseen muotoon.

 

[Taitopelaaja]

Muutama päivää sulateltu EM-kilpailujen tuloksia ja on yhteenvedon paikka.

Kaiken kaikkiaan kilpailut sujuivat suomalaisittain erittäin myönteisesti ja tuntui, että joukkueessa oli positiivinen ilmapiiri ja moni urheilija kykeni kauden parhaimpaansa. Jos aloitetaan juoksuradoilta, niin naisten puolella Hanna-Maari Latvala onnistui mielestäni hyvin ja erityisesti 200 metrin finaalipaikka oli loistava suoritus. Latvala pystyi molemmilla matkoilla ennätysvauhtiinsa, joten kunto oli ajoitettu hyvin kohdalleen ja tulos sen mukainen.

Pika-aiturit naisten puolella eivät varmasti päässeet tavoitteeseensa. Nooralotta Nezirin tavoitteena oli varmasti jokin aivan muu kuin jäädä alkueriin, mutta rutiinisuoritus ei tällä kertaa riittänyt pidemmälle. Kilpasiskot kykenivät nostamaan kauden aiempaa tasoaan, kun taas Neziri jatkoi tasaisen varmaa suorittamista. Aidanpää juoksi hienosti yhden uransa parhaista juoksuista, mutta juoksuvauhti ei yksinkertaisesti riitä vielä pidemmälle. Bogdanoffin suoritus oli hyvä ensimmäiset 50 metriä, mutta sen jälkeen juoksi hajosi ja tuloksena oli pienoinen epäonnistuminen. Kaiken kaikkiaan aitureiden puolella on kuitenkin menossa hyvä "buumi" ja tästä on hyvä jatkaa tulevia vuosia varten, kun reservissä on vielä Elisa Leinonen ja tällä kaudella mykoplasmasta kärsinyt Lotta Harala.

Pidemmillä matkoilla on naisten puolella hiljaisempaa. Katri Mustola teki debyyttinsä EM-radoille ja hänellä on varmasti potentiaalia kehittyä entisestään. Sandra Eriksson ei pystynyt vastaamaan odotuksiin, mutta hän on vasta 25-vuotias ja hyviä juoksuvuosia on varmasti edessä vielä pitkään.

Miesten puolella juoksumatkat sujuivat ehdottomasti hyvin. Eetu Rantalan alkuerä oli hyvä ja pika-aituri Arttu Hirvonen tykitti ennätyksensä. Jussi Kanervon kisat päättyivät loukkaantumiseen, mutta hän ilmoitti keskittyvänsä jatkossa 400 metrin aitoihin. Oskari Möröstä on varmasti kaikki oleellinen jo sanottu ja ehdottoman hieno suoritus nuorelta mieheltä. Estejuoksijat saivat myös onnistumisen, vaikka Euroopan mestari Keskisalo ei varmasti itse lopputulokseen täysin tyytyväinen ollutkaan. Veli-Matti Partanen ja Jarkko Kinnunen selviytyivät myös omasta urakastaan kävelyn puolella ihan mukavasti.

Kenttälajeissa päähuomion vei tietysti keihäsmiehet, mutta heidän takanaan oli myös hyviä suorituksia. Sanna Kämäräisen ennätys ja pistesija olivat upeaa katseltavaa. Moukarimiehet Söderberg ja Seppänen onnistuivat myös venymään ensimmäistä kertaa arvokisojen finaaliin, eikä heidän suoritusta finaalissakaan voi moittia. Seppäsen perustaso ei vielä riitä pistesijoille, mutta Davidilta oikein mallikas suoritus ja yksi kesän parhaista kilpailuista. Minna Nikkanen taivutti ihan kelvollisen tuloksen, mutta nappipäivänä mitalikin olisi voinut olla mahdollista. Jussi Viidan loppukilpailupaikka jäi lähelle, mutta vaikeissa oloissa ihan ok suoritus.

Tästä nyt jäi muutama nimi mainitsematta, mutta ehdottomasti oli hienoa katsella suomalaisten edesottamuksia Zürichin kentällä. Tästä on hyvä jatkaa Pekingiä kohti, vaikka siellä taso on tietysti pykälää kovempaa. Nämä kisat olivat kuitenkin pitkästä aikaa sellaiset, joista jäi kaikin puolin hyvä fiilis tulevaa varten. Pituushypyssä himmeämmät mitalit menivät jälleen kerran "halvalla", mutta se todistaa että suomalaisten on mahdollisuus pärjätä siinä, mikäli kilpailijat pysyvät terveenä. Suomella on monta potentiaalista kahdeksan metrin hyppääjää, mutta toivottavasti avainmiehet pysyvät kunnossa seuraavina vuosina.

 

[erku]

Pituushypyssä himmeämmät mitalit menivät jälleen kerran "halvalla", mutta se todistaa että suomalaisten on mahdollisuus pärjätä siinä, mikäli kilpailijat pysyvät terveenä. Suomella on monta potentiaalista kahdeksan metrin hyppääjää, mutta toivottavasti avainmiehet pysyvät kunnossa seuraavina vuosina.

Näissä kisoissa miesten pituuden pronssitulos taisi olla EM-historian kolmanneksi kovin. Tässä mielessä en mitenkään pysty allekirjoittamaan väitettäsi halvasta mitalista. Esimerkiksi vuonna 2002 mitalin voi sanoa menneen halvalla, kun pronssitulos oli alle kahdeksan metriä.

Minun usko suomalaisiin pituusmiehiin on koetuksella. Tämä oli jo neljäs kesä putkeen, kun tulosraja kauden pääkisaan jäi saavuttamatta jokaiselta pituusmieheltä, vaikka tason pitäisi mukamas olla kova ja leveä ja potentiaalia vaikka mihin. Ollikainen ja Haapala ovat ainakin niin lasisia, että epätodennäköiseltä heidän nousu maailman huipulle tuntuu vaikuttavan. Pulli on tietysti lupaava, mutta hänen kannattaisi mielestäni satsata ennemmin 3-loikkaan.

 

[Taitopelaaja]

Näissä kisoissa miesten pituuden pronssitulos taisi olla EM-historian kolmanneksi kovin. Tässä mielessä en mitenkään pysty allekirjoittamaan väitettäsi halvasta mitalista. Esimerkiksi vuonna 2002 mitalin voi sanoa menneen halvalla, kun pronssitulos oli alle kahdeksan metriä.

Niin, tarkoitin juuri tuota että arvokisoissa usein tulostaso on ollut sitä tasoa, että 810-820 loikilla taistellaan mitaleista. Vaikka maailmantilastot näyttävät ennen kilpailuja mitä tahansa, niin silti harvoin vaaditaan kahdeksaa metriä loppukilpailuun ja pistesijat ainakin napataan "halvoilla" tuloksilla. Siinä mielessä mahdollisuudet suomalaisillakin korkeille sijoituksille olisivat.

Minun usko suomalaisiin pituusmiehiin on koetuksella. Tämä oli jo neljäs kesä putkeen, kun tulosraja kauden pääkisaan jäi saavuttamatta jokaiselta pituusmieheltä, vaikka tason pitäisi mukamas olla kova ja leveä ja potentiaalia vaikka mihin. Ollikainen ja Haapala ovat ainakin niin lasisia, että epätodennäköiseltä heidän nousu maailman huipulle tuntuu vaikuttavan. Pulli on tietysti lupaava, mutta hänen kannattaisi mielestäni satsata ennemmin 3-loikkaan.

Näinhän se valitettavasti on. Mikko Kivinen on tainnut koko kauden olla telakalla ja hän saattaisi olla myös yksi nimi, joka voisi tehdä paluun kahdeksan metrin paremmalle puolelle. Viime vuodet ovat antaneet kyllä osviittaa, että loukkaantumiskierteet eivät ota loppuakseen, mutta toisaalta yhdellä ehjällä kesällä joku yksittäinen nimi voi hypätä todella pitkälle.

 

[TKH]

Urheilun kaupalliseen puoleen keskittyvä Sportcal-verkkosivusto kertoo EM-kisojen tuloksen menneen pakkaselle noin 1,5 miljoonan euron verran. Tarkat luvut ovat tiedossa kuitenkin vasta lokakuussa. Pääasiassa tappiot juontuvat ennakoitua heikommasta pääsylippujen myynnistä.
Zürichin EM-kisoista miljoonaluokan tappiot