Vannisen ehdottomat vahvuudet ovat nyt jo muutaman lajin tekninen suoritusvarmuus ja nuori ikä, jolloin kehityspotentiaalia on vielä valtaisasti edessä ja ulosmitattavissa. Vanninen on myös säilynyt suuremmilta vammoilta, joka ei ole liikaa syönyt ominaisuuksia tai niiden harjoittamista ja kohtuu ehjiä kausia on jo nyt takana. Ehdoton vahvuus on myös se, että vaikuttaa henkisesti stabiililta ja sopivalta luonteelta juuri otteluun ja on tiukissa paikoissa tehnyt kovia lajisuorituksia, jossa riskinä on, että koko ottelu kariutuu. Tätä liian usein ottelussa vähätellään, koska usein yrityksiä on kenttälajeissakin vain se kolme ja jokainen pienikin virhe voi maksaa ottelupisteitä paljon.
Mielestäni kehityskohteet ovat monin tavoin juoksussa. Ihan raaka maksiminopeus, juoksun tekninen osaaminen ja sellainen koordinatiivinen helppous/liikkuvuus juoksusta mielestäni puuttuu. Ensimmäiseen kohtaan on varmasti tehtävissä paljonkin, mutta juoksun tekniseen taitavuuteen ja rullaavuuteen/helppouteen varmasti jo vähemmän, koska kyse on paljon urheilijan perimästä, antropometrisista ja anatomisistakin seikoista. Vannisen tapa juosta ja kiihdyttää on varsin runttaava, voimakas ja hieman lantion alhaalla tehoa hakeva "luistelumainen" juoksutyyli. Jos tuohon on jotain lääkkeitä jatkossa valmennuksella olemassa niin hyvä, mutta tosiaan epäilen, että vähän on tehtävissä. Tuon tyyppinen juoksutyyli on kuluttava, epätaloudellinen (voimia valuu ikään kuin hukkaan tai niitä ei saa ulosmitattua) ja lisäksi loukkaantumisriski nousee.
Toisaalta voi olla, että ottelija on tottunut kulloiseenkin tapaansa urheilla ja suoriutua eikä nuo tekniset haasteet koskaan näyttäydy ongelmina/loukkaantumisina, jota tietenkin toivotaan, mutta kun harjoittelumääriä ja nopeuttakin yritetään lisätä, niin haaste mielestäni tuo voi olla.
Mitali EM-tasolla on aivan täyttä realismia jo nyt ja globaalilla tasolla pistesija todennäköisin ensi kesänä ja mitali vaatii pöljää päivää sekä edessä poisjääntejä ja keskeyttämisiä vielä.