Yleisurheilukausi 2021

[Proffa_20]

Jenkkien 25-vuotias Trayvon Bromell on juossut satasella maailman tämän hetken kärkituloksen 9,88s (+1,5 m/s). Aika hurja ja ennen kaikkea hieno, on ollut Bromellin paluu pikajuoksun absoluuttiselle huipulle.

Vaikeudet alkoivat jo aikanaan vuonna 2016, kun tekeminen oli vaisua Rion olympialaisissa ja sitä seurasi lähes neljän vuotta kestänyt kilpailuton ajanjakso (ellei lasketa muutamia yksittäisiä paluuyrityksiä siellä täällä) ja kamppailu sitkeän nilkkavamman takia, kunnes onnistui tekemään kunnon paluun viime kesänä ja palaamaan jo maailman huipun kantaan.

Tällä kaudella nousu huipulle on kiihtynyt ennestään ja, kun Coleman on pannassa, niin Bromellilla on nyt elämänsä tilaisuus olympiakultaan Tokiossa. Mikä huikea tarina se olisikaan!

Bromellhan on aina ollut erittäin potentiaalinen kaveri ja onkin historian ainoa alle 20-vuotias pikajuoksija, joka on pystynyt 100m:iä juoksemaan alle 10 sekunnin, 9,97s

Linkki: https://twitter.com/usatf/status/1388247730854797312?s=20

Jatketaan tähän tarinaan. Trayvon Brommell painellut kauden kärkituloksen, oman ennätyksensä ja kaikkien aikojen seitsemänneksi kovimman tuloksen: 9,77s

Hurja on Brommellin comeback ja mille tasolle on pystynytkään palaamaan pahan loukkaantumisen jälkeen. Myös viime vuosina enemmän jenkkifutikseen keskittynyt Marvin Bracy on juossut uuden kovan ennätyksensä 9,85s samassa kisassa. Vanha ennätys (vuodelta 2016) parani 0,08 sekunnilla.

Linkki: https://twitter.com/AthleticsWeekly/status/1401290276627492867?s=20

 

[Hagi]

Jatketaan tähän tarinaan. Trayvon Brommell painellut kauden kärkituloksen, oman ennätyksensä ja kaikkien aikojen seitsemänneksi kovimman tuloksen: 9,77s

Brommel onkin muuten Boltin ohella top 10 listalla ainoa, kenellä ei ole vyöllä vähintään yhtä kilpailukieltoa dopingista. Tai Greenen Maukka ei urallaan kärynnyt testissä koskaan, mutta jälkeen päin on ollut seliteltävää suurista rahansiirtoista meksikolaisellle kaverille, joka välitti steroideja huippu-urheiljoille. Greene myönsi rahansiirrot, mutta ei aineiden käyttöä.

 

[Harzan]

Ilmeisesti myös kenkäteknologialla myös osansa tuloksessa:

Shelly-Ann Fraser-Pryce becomes second-quickest woman over 100m

 

[Gust]

Sifan Hassan juoksi kymppitonnin uuden ME:n. Lähes soolona kymmenen sekuntia Ayanan ennätyksen alle.

Linkki: https://twitter.com/ContiTourGold/status/1401535550927130627

 

[Proffa_20]

Sifan Hassan juoksi kymppitonnin uuden ME:n. Lähes soolona kymmenen sekuntia Ayanan ennätyksen alle.

Linkki: https://twitter.com/ContiTourGold/status/1401535550927130627

Jatkaa siitä mihin viime vuonna jäi. Aivan rautaisen uskomattomassa tikissä on Hassan! Ja lähes soolona alle 10 sekuntia ME:n!! Kaikki matkat taipuvat 1 500m aina 10 000m:iin. Juoksihan se toki myös "yhden tunnin" maailmanennätyksen tuossa viime kauden lopulla. Tajuttoman kova ja monipuolinen urheilija!

 

[Majoneesi]

Edellinen kerta, kun Hassanin tuloksella ei olisi voitettu Kalevan kisojen miesten kymppiä on vuosi 2013.

 

[vitozzius]

Edellinen kerta, kun Hassanin tuloksella ei olisi voitettu Kalevan kisojen miesten kymppiä on vuosi 2013.

Suomalaisittain 2009.

 

[heketsu88]

Karsten Warholm on parantanut omaa 300m aitajuoksun maailmanennätystään: 33,26 sekuntia.

Aitajuoksussa karmea parannus maailmanennätykseen – Tokiossa luvassa hirmuinen juoksu?

Jos Tokion olympialaiset järjestetään, on 400 metrin aitajuoksu yksi todennäköisimmistä yleisurheilulajeista, jossa nähdään uusi maailmanennätys. Lähes 30 vuotta vanha ennätysaika voinee toki rikkoutua aiemminkin.

www.mtvuutiset.fi

Eiköhän Warholm ota 400m aitajuoksun maailmanennätyksen viimeistään Tokiossa omiin nimiinsä.

 

[Harzan]

Karsten Warholm on parantanut omaa 300m aitajuoksun maailmanennätystään: 33,26 sekuntia.

Aitajuoksussa karmea parannus maailmanennätykseen – Tokiossa luvassa hirmuinen juoksu?

Jos Tokion olympialaiset järjestetään, on 400 metrin aitajuoksu yksi todennäköisimmistä yleisurheilulajeista, jossa nähdään uusi maailmanennätys. Lähes 30 vuotta vanha ennätysaika voinee toki rikkoutua aiemminkin.

www.mtvuutiset.fi

Eiköhän Warholm ota 400m aitajuoksun maailmanennätyksen viimeistään Tokiossa omiin nimiinsä.

Jos joku ei ole sattunut huomaamaan, niin Yle Areenassa on Warholmista ja valmentajastaan ihan kiinnostava dokumenttisarja. Leif Olav Alnes valmensi aikoinaan Geir Moeninkin 200 metrin Euroopan mestariksi.

 

[Proffa_20]

Karsten Warholm on parantanut omaa 300m aitajuoksun maailmanennätystään: 33,26 sekuntia.

Aitajuoksussa karmea parannus maailmanennätykseen – Tokiossa luvassa hirmuinen juoksu?

Jos Tokion olympialaiset järjestetään, on 400 metrin aitajuoksu yksi todennäköisimmistä yleisurheilulajeista, jossa nähdään uusi maailmanennätys. Lähes 30 vuotta vanha ennätysaika voinee toki rikkoutua aiemminkin.

www.mtvuutiset.fi

Eiköhän Warholm ota 400m aitajuoksun maailmanennätyksen viimeistään Tokiossa omiin nimiinsä.

Warholmhan paineli tuon 300m aitojen edellisen ME:n 33,78s viime vuonna ja sen jälkeen juoksi myöhemmin kaudella vielä tuon ajan, joka jäi 0,09s tuosta Youngin 400m aitojen ME:stä...nyt sitten tuo vähän reilu puolen sekunnin ennätysparannus tuohon 300m aitojen ME:hen...kyllähän kaikki merkit tosiaan viittaa siihen, että tänä kesännä rävähtää. Ja sitten kun rävähtää, niin voipi olla, että tuo Youngin aika siirretään, jopa murskaavasti historian kirjoihin. Hurjassa tikissä ja kisakunnossa on Warholm. Ja mitä on tullut katseltua herran sosiaalisen median feedia, niin on myöskim aika timanttisessa fyysisessä kunnossakin. Aika eläin on tämä Norskin poika.

 

[Hagi]

Oliver Helander palaa viimein heittopaikalle – olkapää on kunnossa, mutta uusi ongelma vaivaa

Olkaleikkauksesta toipuneen keihäänheittäjän edellisestä kilpailusta on vierähtänyt yli 19 kuukautta. Käsi on kunnossa, mutta tukijalan akilles oireilee vauhtiheitoissa.

www.aamulehti.fi

Helander palaa huomenna kisoihin peräti 19 kuukauden tauon jälkeen. Jutun mukaan Helander ei ole harjoituksissa pystynyt tekemään täysivauhtisia heittoja, koska akillesjänne on tulehtunut. Heittokäsi sen sijaan on kunnossa.

 

[Pavlikovsky]

Todella sääli, että Mörö ei tunnu ehjänä säilyvän eikä tuosta ns. valmista taida enää tulla, kun vamma toisensa jälkeen hidastaa jokaista kautta jollain tapaa. Mörö oli jo Rion vuonna ulosmittaamassa lähes täydellisesti potentiaaliaan ja näytti kantapäitään välillä Viron Mägille, mutta kun eilen katsoi asetelmaa, niin rajusti eri suuntiin ovat vieneet kehityskäyrät valitettavasti heidän kohdallaan.

 

[IceWalker]

PNG:ssä tehtiin yksi tulos, joka on kansainvälisesti tusinatavaraa, mutta suomalaisittain merkittävä. Kujanpää seipäässä 565. Seipään taso on saavuttanut Suomessa ennätyskorkeuden, kun myös Paavola ja Holttinen ovat ylittäneet 564. Tämä kehitys oli nähtävissä muutama vuosi sitten, jolloin parikymppisiä seiväslupauksia oli puolisen tusinaa. Nyt puolet näistä ovat jääneet lähtökuoppiinsa.
Seiväshypyn tilanne heijastelee mielenkiintoisesti yleisurheiluamme muutenkin. Laji oli kauan kauan sitten mahtilajeja, joista voitiin hyvällä syyllä odottaa arvokisamitaleja. Jopa maailmanennätyskin oli suomalaisen hallussa.
Mutta jotakin lajissa tapahtui, mikä vähitellen johti suomalaisten katoamiseen kärjestä. Jopa perinteinen Suomi-Ruotsi maaottelu tuotti korkeintaan pronssia suomalaisille, jos Ruotsilla olivat parhaat mukana. Suomessa hypätään edelleenkin Kalliomäen, Pudaksen ja Haapakosken tahtiin, hiukan korkeammalle.
Huipulle päästäkseen pitäisi hypätä EM-kisoissakin 580-585 luokkaa, eli Suomen ennätyskin tuottaisi vain pistesijan todennäköisesti, elleivät olosuhteet jne. Viime kisoissahan pronssin sai tuloksella 595. Olympiavuonna tulostaso laskee, koska parhaat keskittyvät olympialaisiin.
Kehityksellä on varsin tarkat ajankohdat. Vuonna 1978 Pudas sai pronssia tuloksella 545. Vuonna 1982 mitalit saatiin tuloksella 560. Sen jälkeen tulostaso pomppasi rajusti ylöspäin eikä enää tullut alas, 1986 pronssi saatiin tuloksella 575. Poikkeuksena on vain vuoden 2016 "välikisat" olympiavuonna. Bubka varmaan kiihdytti lajin kehitystä ja toi jotakin sellaista seiväshyppyyn, mikä johti suomalaisten putoamiseen kärjestä. Valmennuksen taso putosi tai lahjakkuudet katosivat lajista. (Toki 1980-luvulla vielä kamppailtiin pistesijoista 550-560 tuloksilla.)
Kehitys on siis johtanut jo aikaa sitten siihen, että suomalaiset ovat täysiä statisteja seiväshypyssä, pitäisi ainakin kyetä kerran kesässä 580 ollakseen mukana arvokisoissa finaalissa. Näillä näkymin Suomella voi olla jo tänä kesänä yksi 570 ylittäjä ja kukaties montakin seuraavaan olympiadiin mennessä. Ehkäpä perinnelajissa näemme vielä EM-kisoissa pistemiehenkin lähitulevaisuudessa. Esteitä ei tälle liene, koska aina silloin tällöin pomppaa joku huipulle lajissa, jossa ei pitkään aikaan ole ollut huippua, pitkäjänteinen työ voi tuottaa tulosta.

 

[Pavlikovsky]

Mun mielestä tuohon seiväshyppyyn on tullut jälleen lajinomaista järkeä, mikä näkyy myönteisesti tuloksissa vähitellen. Nyt panostetaan ennen kaikkea tekniseen osaamiseen, taitavuuteen ja lajin ominaisuuksia treenataan spefisti spesifein harjoittein juuri sen verran mitä on tarvis. Tätä kaikkea säännöstellään myös psyykkisellä valmistautumisella sekä harjoittelulla kohti isompia korkeuksia. On hankittu tietotaitoa yleisurheilupiirien ulkopuoleltakin harjoitteluun.

On ymmärretty, että ei tarvitse olla mikään raskastekoinen bodari, joka karjuen liitää kohti kuutta metriä kupoli punaisena ja joka hoitaa vitutuksen katsomon takana seipäitä paiskoen. Uskalletaan puhua, keskustella ja suorittaa juurikin itse lajia. Pakottamalla ei etenkään seiväshypyssä tuloksia tule, vaan rentous on tässäkin se juttu.

 

[tombraider]

Todella sääli, että Mörö ei tunnu ehjänä säilyvän eikä tuosta ns. valmista taida enää tulla, kun vamma toisensa jälkeen hidastaa jokaista kautta jollain tapaa. Mörö oli jo Rion vuonna ulosmittaamassa lähes täydellisesti potentiaaliaan ja näytti kantapäitään välillä Viron Mägille, mutta kun eilen katsoi asetelmaa, niin rajusti eri suuntiin ovat vieneet kehityskäyrät valitettavasti heidän kohdallaan.

Todella väkinäistä oli alusta asti Mörön kirmaaminen ja sit suoran päässä homma paketissa.

Tuomas Lehtonen taas lähti hyvin liikkeelle, mutta askeleet ei osuneet ekaa lukuunottamatta yhtään kohdilleen. Tuli sipsutusta ja jopa joutui liian läheltä ponnistamaan. Tämä vei kaikki voimat eikä loppukaarteen jälkeen ollut kuin puiset jalat alla. Harmillista koska Tuomaksen vauhtikestävyys on todella hyvällä tasolla. No tämä on tätä aitomista, eli pienikin virhe vie kaikki mahikset

 

[ZayWest]

Oliver Helander palaa viimein heittopaikalle – olkapää on kunnossa, mutta uusi ongelma vaivaa

Olkaleikkauksesta toipuneen keihäänheittäjän edellisestä kilpailusta on vierähtänyt yli 19 kuukautta. Käsi on kunnossa, mutta tukijalan akilles oireilee vauhtiheitoissa.

www.aamulehti.fi

Helander palaa huomenna kisoihin peräti 19 kuukauden tauon jälkeen. Jutun mukaan Helander ei ole harjoituksissa pystynyt tekemään täysivauhtisia heittoja, koska akillesjänne on tulehtunut. Heittokäsi sen sijaan on kunnossa.

Sieltä vain puolikuntoisena heittämään kaksi 77m siivua ja 1,5 vuoden saigonille taas. Olisivat nyt hoitaneet jätkän kuntoon huolellisesti.

 

[tombraider]

Sieltä vain puolikuntoisena heittämään kaksi 77m siivua ja 1,5 vuoden saigonille taas. Olisivat nyt hoitaneet jätkän kuntoon huolellisesti.

Joo kyllä tää alkaa olla melko koomista ja hieman jopa myötähäpeää aiheuttaa. Tarvii varmaan Parviaisen Topia odotella, että kestää taas katsoa keihästä finskalasit silmillä. Viime kesänä pisti PNG:ssä oikein vituttamaan Etelätalon lämmittelyt heittojen välissä. Se tekee sitä tukijalan aktivointia varmaan 200 kertaa siinä ja sit kun heittää, niin se tukijalka ei pidä. Vittuako vemputtaa, kun siitä ei mitään hyötyä ole

 

[ZayWest]

Joo kyllä tää alkaa olla melko koomista ja hieman jopa myötähäpeää aiheuttaa. Tarvii varmaan Parviaisen Topia odotella, että kestää taas katsoa keihästä finskalasit silmillä. Viime kesänä pisti PNG:ssä oikein vituttamaan Etelätalon lämmittelyt heittojen välissä. Se tekee sitä tukijalan aktivointia varmaan 200 kertaa siinä ja sit kun heittää, niin se tukijalka ei pidä. Vittuako vemputtaa, kun siitä ei mitään hyötyä ole

Täytyy toivoa että naisten puolella Julia Valtasesta tulee keihäänheiton uusi Pitkämäki ja menestyvä kuningatar. Kovasti tuota laajaa urheilutaustaa hehkutetaan ja se voi oikein käsiteltynä olla iso etu. En halua kuittailla aikanaan heittäneiden utriaisten tai sormusten suuntaan. Enkä liioin Nokelaiselle ja Kankaalle. Mutta ovathan nuo daamit kuin suoraan jostain vuosituhannen alun heittäjätyypin ihannoinnista.

Miesten puolella hiljaiset vuodet ovat täysin itseaiheutettuja ja siellä onkin aika katsoa peiliin ja miettiä muutoksia. Helander on jo hyvää vauhtia saatu loukkaantumislimboon.

 

[Gust]

Täytyy toivoa että naisten puolella Julia Valtasesta tulee keihäänheiton uusi Pitkämäki ja menestyvä kuningatar. Kovasti tuota laajaa urheilutaustaa hehkutetaan ja se voi oikein käsiteltynä olla iso etu.

Miesten puolella hiljaiset vuodet ovat täysin itseaiheutettuja ja siellä onkin aika katsoa peiliin ja miettiä muutoksia. Helander on jo hyvää vauhtia saatu loukkaantumislimboon.

Naisissa on Valtasen lisäksi Anni-Linnea Alanen ja jokunen muu lupaava heittäjä. Miehissä Topias Laine rikkoi vasta 80 metrin rajan, joten kehityskäyrä osoittaa oikeaan suuntaan.

 

[Pavlikovsky]

Täytyy toivoa että naisten puolella Julia Valtasesta tulee keihäänheiton uusi Pitkämäki ja menestyvä kuningatar. Kovasti tuota laajaa urheilutaustaa hehkutetaan ja se voi oikein käsiteltynä olla iso etu. En halua kuittailla aikanaan heittäneiden utriaisten tai sormusten suuntaan. Enkä liioin Nokelaiselle ja Kankaalle. Mutta ovathan nuo daamit kuin suoraan jostain vuosituhannen alun heittäjätyypin ihannoinnista.

Juuri näin. Ysärillä ja vielä 2000-luvun alussa naisten keihästä paiskottiin raa`alla voimalla ja heittäjät olisivat voineet osallistua samalla painonnostokisoihin ihan kansainvälisiä nimiä myöten, kun miettii jotain Trine Hattestadia, Helsingin 2005 kultamitalisti Osleydez Menedneziä, Steffi Neriusta tai Christina Obergfölliä.

Spotakova on/oli tietynlainen hybridi vanhasta polvesta ja uudesta ja nyt lajin evoluutio on pakottanut uudet heittäjät hakemaan puuttuvat lisämetrit puhtaan nopeuden ja nopean voimantuoton kautta. Yksi hyvä esimerkki on Tshekin Nikola Ogrodnikova. Liekö nostaa punttia todella kevytrakenteisena puolikaan mitä Suomen naisheittäjät, mutta jos mentäisiin 60/100m viivalle, niin asetelmat vaihtuisivat toisinpäin. Tässä on se juttu. Miten saadaan jaloilla ja keskivartalon kovalla nopeusvoimalla tuo nopeus ja liike-energia keihääseen. Mielestäni Valtasessa on jo jotain tuohon suuntaan, ehkä tietynlaista taitoa tarvitsee vielä, mutta tuo tulee (onnistuneiden) toistojen kautta.

 

[L. Paraske]

Valtanenhan on avannut kauden tuloksilla 51,72 ja 38,99, joten onkohan jo suomalainen keihäsvalmennus näyttämässä perinteiseen tapaan hauista.

edit. Korjataanpa, on Julia heittänyt toukokuun alussa Kroatiassa päälle 56 metriä, joten ei nyt vielä sirotella tuhkaa päälle. Toivottavasti lähtee taas kulkemaan.

 

[Hagi]

Toisaalta kun katsoo miesten kiekonheittäjiä, niin siellä on sama suuntaus kuin kuulantyönnössä. Isoja mörköjä ja kaikilla on ns. voimamaha. Pelkästään silmämääräisesti voi sanoa, että Suomen huiput antavat voimatasoissa ja koossa paljon tasoitusta.

 

[Hagi]

Juuri näin. Ysärillä ja vielä 2000-luvun alussa naisten keihästä paiskottiin raa`alla voimalla ja heittäjät olisivat voineet osallistua samalla painonnostokisoihin ihan kansainvälisiä nimiä myöten, kun miettii jotain Trine Hattestadia, Helsingin 2005 kultamitalisti Osleydez Menedneziä, Steffi Neriusta tai Christina Obergfölliä.

Spotakova on/oli tietynlainen hybridi vanhasta polvesta ja uudesta ja nyt lajin evoluutio on pakottanut uudet heittäjät hakemaan puuttuvat lisämetrit puhtaan nopeuden ja nopean voimantuoton kautta. Yksi hyvä esimerkki on Tshekin Nikola Ogrodnikova. Liekö nostaa punttia todella kevytrakenteisena puolikaan mitä Suomen naisheittäjät, mutta jos mentäisiin 60/100m viivalle, niin asetelmat vaihtuisivat toisinpäin. Tässä on se juttu. Miten saadaan jaloilla ja keskivartalon kovalla nopeusvoimalla tuo nopeus ja liike-energia keihääseen. Mielestäni Valtasessa on jo jotain tuohon suuntaan, ehkä tietynlaista taitoa tarvitsee vielä, mutta tuo tulee (onnistuneiden) toistojen kautta.

Valtasella on loistava heittokäsi, mutta tekniikka on minusta erikoisine hyppyineen vaudin aikana melko puutteellinen. Heitto tapahtuu lähes pelkällä kädellä ja vauhti hiljenee selvästi ennen heittoa.

Tiina Lillak oli aikanaan tuollainen kevytrakenteinen ja räjähtävä heittäjä, nosti silti penkistä 90 kg aikakauden tietojen mukaan. Joten voimaakin oli omaan painoon suhteutettuna paljon.

Tällä hetkellä maailman top 3 on naisissa: Kaikki ovat suhteellisen isoja heittäjiä, Hussong peräti 186 cm.

Maria Andrejczyk
Christin Hussong
Maggie Malone

Eli voidaan puhua nopeudesta ja keskivartalosta, mutta kyllä tärkeintä on minusta edelleen heittokäsi ja laajat vipuvarret. Oona Sormusen geeneillä on hankala keihästä heittää pitkälle. Samoin pidän ihmeenä, jos Topias Laine noilla raameilla kipuaa yli 85 m heittäjäksi.

 

[Brent Sapergia]

Mun mielestä tuohon seiväshyppyyn on tullut jälleen lajinomaista järkeä, mikä näkyy myönteisesti tuloksissa vähitellen. Nyt panostetaan ennen kaikkea tekniseen osaamiseen, taitavuuteen ja lajin ominaisuuksia treenataan spefisti spesifein harjoittein juuri sen verran mitä on tarvis. Tätä kaikkea säännöstellään myös psyykkisellä valmistautumisella sekä harjoittelulla kohti isompia korkeuksia. On hankittu tietotaitoa yleisurheilupiirien ulkopuoleltakin harjoitteluun.

On ymmärretty, että ei tarvitse olla mikään raskastekoinen bodari, joka karjuen liitää kohti kuutta metriä kupoli punaisena ja joka hoitaa vitutuksen katsomon takana seipäitä paiskoen. Uskalletaan puhua, keskustella ja suorittaa juurikin itse lajia. Pakottamalla ei etenkään seiväshypyssä tuloksia tule, vaan rentous on tässäkin se juttu.

Mitä mitä, eikö se olekaan tärkeää että kuka juoksee ratakierroksen nopeimmin seiväs pystyssä!

 

[Fiftie]

Järkyttävä keli ja siellä moukaria naiset kiskoo.