Onhan tämä miesten 10-ottelun 400 metriä vaan sellainen niin uljas ja majesteettinen laji, että oksat pois. Kun käännytään 300 metrin jälkeen vikalle juoksun vikalle 100 metrille, niin ei paljoa ole tekniikasta tai taktiikasta tai mistään muustakaan mitään hevonvitun tietoa. 400 metriä on jo muutenkin niin armoton maitohappokylpy ihan omillaankin, mutta kun jaloissa on jo ennen sitä vetoa neljä lajia, niin tavoite on vain selvityä maaliin joten kuten. "Vähän" on kavereilla yläkropan rotaatioa ja irvistystä havaittavissa, mutta maaliin asti tullaan perkele vaikka sisulla ja tarmolla.
Aina kisojen kohokohtia nähdä tämä 10-ottelun avauspäivän päättävän 400 metrin vikat satametriä. Tässä vaan on sitä jotain, jos vertaa vaikka johonkin 100m juoksuun jossa ei meinaa hikikään tulla ja sitten pullistellaan kameroille ja yleisöle kisan jälkeen, kun ei olisi tapahtunut juuri mitään. Chapeau ja isot rispektit kyllä kuninkuuslajin kaikille osanottajille! Hurja laji ja rupeama. Kyllä pitää vähän hullu olla, jotta tuohon lähtee...