Yleinen salibandykeskustelu

  • 19 128
  • 74

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Formula ykkösten kohdalla päädyttiin siihen ratkaisuun, että "F1-kausi 2013"-ketjun oheen perustettiin "Yleinen F1-keskustelu"-niminen ketju. Päädyin nyt suosikkilajini kohdalla samanlaiseen ratkaisuun, halusin avata tuon kausiketjun rinnalle yleistä salibandykeskustelua koskevan ketjun.

Palstallamme on monia salibandysta kiinnostuneita kirjoittajia, joten uskon ketjulle olevan tarvetta. Tämä ketju kattaa kaiken olennaisen, pelitapakeskustelusta salibandyn oheistoimintaan. Keskustelun ei tarvitse kohdistua pelkästään miesten liigaan, vaan mielellään keskustellaan myös naissalibandysta, seurojen junioritoiminnasta, säännöistä, pelin kehityksestä, maajoukkuetoiminnasta yms.

Ketju on avattu ja keskustelu voi alkaa.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Naisten Salibandyliigan karsinnat ovat jo melkoisen pitkällä, kun karsinnan toisessa vaiheessa mennään. Toisessa vaiheessa pelataan paras viidestä-ottelusarjat, joiden voittajat nousevat liigaan. PSS on tekemässä selvää SB Vantaasta, jos PSS tänään voittaa, niin porvoolaiset säilyvät liigassa.

Toisessa otteluparissa Kajaanin Papas koittaa haastaa liigapaikkaansa puolustavan M-Teamin. Papasin kotiottelu on juuri loppumaisillaan, M-Teamin johtaessa 2-5. Jahka ottelu päättyy, M-Team siirtyy ottelusarjassa 2-1 -johtoon.

Karsinnan aiemmassa vaiheessa 1. divisioonan länsilohkon ja itälohkon voittajat kohtasivat toisensa, samoin länsilohkon ja itälohkon kakkoset. Toiseksi sijoittuneet SB Vantaa ja Crackers pelasivat paras kolmesta-ottelusarjan, joka päättyi vantaalaisten eduksi ja näin ollen he saivat jatkaa karsintojaan PSS:ää vastaan. Crackersin kausi päättyi.
Lohkoykkösten otteluparissa panoksena oli nousu liigaan, kun taas häviäjän kohtalona oli jatkaa karsintoja liigajoukkuetta vastaan. Länsilohkon voittanut Kaarinan Sheriffs kukisti Papasin voitoin 2-1 ja nousi Salibandyliigaan. Papas jatkaa vielä karsintojaan M-Teamia vastaan.

Sheriffsin nousua voidaan pitää pienoisena ihmeenä, sillä joukkue aloitti kolme vuotta sitten nelosdivarista. Ennen nousua liigaan joukkue on hävinnyt vain neljästi, joista kolme ykkösdivisioonassa.

Arvioni mukaan M-Team säilyttää liigapaikkansa, samoin kuin PSS, joka on jo melkoisen lähellä onnistumista.

Edit: toisaalta olisi voinut olla tuon toisen salibandyketjun kamaa, mutta muistin että se pitää sisällään vain keskustelun miesten Salibandyliigasta. Mutta menköön nyt näin.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Salibandya pelataan aivan hirveästi. Väitän, että henkilösuoritetunneissa se on suurin palloilulajimme. Keskustelunaiheeksi siitä on hirveän vähän.

Toivon tälle ketjulle kuitenkin pitkää ja tapahtumarikasta elämää.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Keskustelunaiheeksi siitä on hirveän vähän.

Höpö höpö. Minä jo pelkästään yksinäni voin jauhaa salibandysta sivutolkulla. Salibandy on äärimmäisen taktinen laji, ja junioritoiminta on todella seurattua lajiin vihkiytyneiden keskuudessa. Jos palstalle on eksynyt edes kourallinen salibandyfriikkejä (kuten minä), niin keskustelua saadaan varmasti aikaiseksi. Toivottavasti paljon!

Toivon tälle ketjulle kuitenkin pitkää ja tapahtumarikasta elämää.

Samaa toivon minäkin. Tänks.
 

Ralph

Jäsen
Itseäni siksi tämä ketju pelottaa, että tiedostan, että tänne tulee yli puolet viesteistä olemaan noiden ylimielisten kusipäiden paskanjauhantaa kaiken maailman homokyykistä helminauhoihin ja neitilajista ties mihin. Jos ketjussa puhutaan oikeasti salibandystä, voin tähän osallistua.

Alku hyvä, viides viesti sisälsi jo salibandyn moittimista kirjoittajalta, jota ei kiinnosta koko laji muuta kuin haukkumismielessä, veikkaan. Yli puoliin viesteistä voinee vastata, että seuraa sitä lajia, tai ole hiljaa. Mm. siis tuohon ylempään.
 

lapa78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lexaa
Itseäni siksi tämä ketju pelottaa, että tiedostan, että tänne tulee yli puolet viesteistä olemaan noiden ylimielisten kusipäiden paskanjauhantaa kaiken maailman homokyykistä helminauhoihin ja neitilajista ties mihin. Jos ketjussa puhutaan oikeasti salibandystä, voin tähän osallistua.

Alku hyvä, viides viesti sisälsi jo salibandyn moittimista kirjoittajalta, jota ei kiinnosta koko laji muuta kuin haukkumismielessä, veikkaan. Yli puoliin viesteistä voinee vastata, että seuraa sitä lajia, tai ole hiljaa. Mm. siis tuohon ylempään.

Nyt tekisi mieli jo pojitella, mutta en taida viitsiä. Tässä ehkä nähdään se salibandyihmisten heikkous, kaikki otetaan vittuiluna ja moittimisena yms.

Fanipoika Ralphille tiedoksi, pelasin kyseistä lajia todennäköisesti jo silloin kun sinä olit vaippaikäinen (oho, pojittelin sittenkin) ja pelaan vieläkin. Eli ota ne puuhelmet kaulasta ja kasvata munat.

Itse kysymys taas oli vain ja ainoastaan rehellinen kysymys, mihin kaipailin Jawsin mielipidettä.
 

Ralph

Jäsen
Eli ota ne puuhelmet kaulasta ja kasvata munat.

Mitkä vitun puuhelmet. Joku voisi oikeasti tulla heittämään jotain faktaa näistä puuhelmistä, ennen kuin siitä keskustellaan viiden sivun verran.

Terveisiä vain fanipoika lapa78:lle, toivottavasti suosikkijoukkueesi joskus juhlivat mestaruutta.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Itse kysymys taas oli vain ja ainoastaan rehellinen kysymys, mihin kaipailin Jawsin mielipidettä.

Kyllä salibandy on todella taktinen laji. Väittäisin ilman muuta, että taktisempi kuin mainitsemasi jääkiekko. Tästä on muistaakseni ollut puhettakin "yleisen jääkiekkokeskustelun" pelitapa-ketjussa. Toki lajit ovat erilaisia, kun salibandyssä ei ole pitkiä kiekkoja tai paitsioita, mutta niiden sääntöjen puitteissa jossa salibandyä pelataan, pitäisin sitä taktisempana lajina.

Mitä kinasteluunne tulee, niin lopettakaa hyvät ihmiset!
 

wunderveba

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Vähän epäilyttää, kun tuohon kausiketjuunkin on ympätty muualtakin asiaa, kun pelkästä Salibandyliigasta ja siellä on kirjoitettuna vain 67 viestiä, että riittääkö keskustelua tosiaan tähänkin ketjuun. Toivotaan nyt kuitenkin, että tämä ketju lisää keskustelua salibandysta, eikä jaa vain jatkossa tuota vähäistä kirjoittelumäärää kahteen ketjuun ja näin hankaloittamaan seuraamista.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Vähän epäilyttää, kun tuohon kausiketjuunkin on ympätty muualtakin asiaa, kun pelkästä Salibandyliigasta ja siellä on kirjoitettuna vain 67 viestiä, että riittääkö keskustelua tosiaan tähänkin ketjuun. Toivotaan nyt kuitenkin, että tämä ketju lisää keskustelua salibandysta, eikä jaa vain jatkossa tuota vähäistä kirjoittelumäärää kahteen ketjuun ja näin hankaloittamaan seuraamista.

Näkisin asian niin, että keskustelu nimenomaan lisääntyy, kun laajennetaan aihepiiriä yleiseen lajikeskusteluun sen sijaan, että tyydyttäsiin keskustelemaan pelkästä yksittäisestä sarjakaudesta.

Tuo kausiketju kun ei sinällään sisällä jo alussa luettelemiani asioita. Osittain tämän vuoksi olen pitänyt hiljaista profiilia tuossa ketjussa. Nähdäkseni tämä ketju vastaa kirjoitustarpeitani paremmin. Omalta osaltani lupaan olla aktiivisena ainakin tässä ketjussa, ja viimeistään omalla monologillani ja siinä mukana kehkeytyvillä mielipiteilläni saatan saadakin joitain kirjoittajia kommentoimaan tai ottamaan kantaa aiheeseen.

Mitä nyt tuohon huolenaiheeseen tulee, jotta riittääkö keskustelua, niin se voidaan tältä osin lopettaa. Ei nimittäin käsittele ketjun aihetta mitenkään.
 

lapa78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lexaa
Mitkä vitun puuhelmet. Joku voisi oikeasti tulla heittämään jotain faktaa näistä puuhelmistä, ennen kuin siitä keskustellaan viiden sivun verran.

Terveisiä vain fanipoika lapa78:lle, toivottavasti suosikkijoukkueesi joskus juhlivat mestaruutta.

Ensimmäinen kappale kertoo iästäsi jotain ja toinen älykkyydestäsi.

Kyllä salibandy on todella taktinen laji. Väittäisin ilman muuta, että taktisempi kuin mainitsemasi jääkiekko. Tästä on muistaakseni ollut puhettakin "yleisen jääkiekkokeskustelun" pelitapa-ketjussa. Toki lajit ovat erilaisia, kun salibandyssä ei ole pitkiä kiekkoja tai paitsioita, mutta niiden sääntöjen puitteissa jossa salibandyä pelataan, pitäisin sitä taktisempana lajina.

Ymmärsin kyllä, että pidät salibandya taktisena, mutta se kysymys oli, että miten se on mielestäsi "äärimmäisen taktista"? Ja miten salibandy on taktisempaa kuin kiekko? Mielestäni jossain asioissa kiekko tulee perässä, esimerkkinä seuraava kappale, mutta olisin halunnut kuulla mielipiteesi vähän tarkemmin.

En nyt muista oliko viime vuonna kun Sihvonen analysoi U-studiossa jonkun liigajoukkueen nopeita lähtöjä ja piti mullistavana sitä, että peli avataan keskustan kautta. Salibandyssähän näin on tehty jo 2000-luvun alusta asti ja nykyään oikeastaan kaikki joukkueet pyrkivät ottamaan juuri keskustan kiinni kun vastustaja kääntää peliä.
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Kyllä salibandy on todella taktinen laji. Väittäisin ilman muuta, että taktisempi kuin mainitsemasi jääkiekko.

Samaa mieltä. Jääkiekkoa en toki ole pelannut mutta salibandyä on tullut pelattua jo aika monta vuotta.

Jo se, missä pidät karvatessa mailaa, on erittäin tärkeää salibandyssä. On paljon paljon yksityiskohtia, joita on sovittu etukäteen.


Ei kuitenkaan mikään neitimäinen laji jääkiekkoon verratuna. Tämän päivän treenien jälkeen jalat on itellä ihan mustelmilla jne.
 

Apmp-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, TPS
Sheriffsien naisille hattu päästä. Ihan hienosti on tytöillä mennyt tosiaan nämä viimeiset vuodet ja itsekin kaarinalaisena tuli luonnollisesti liigaan nousua toivottua. Pieni kylä kun on niin varmaan puolet joukkueesta on jossain määrin tuttujakin vielä.

Uskoisin kyllä, että valmentajana toimineella Toni Järveläisellä oli aika iso vaikutus myös tyttöihin ja kaikilta Järveläisen alaisuudessa pelanneilta (+10) olen kuullut herrasta pelkkää positiivista. Kaarinassa Järveläinen on jopa pienoinen kulttihahmo taikatemppujensa takia. Tunnetuin niistä tietenkin tämä.

Nyt otan puuhelmet pois kaulasta ja pesen geelit pois päästä ja siirryn takaisin lätkäpuolelle.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Ymmärsin kyllä, että pidät salibandya taktisena, mutta se kysymys oli, että miten se on mielestäsi "äärimmäisen taktista"? Ja miten salibandy on taktisempaa kuin kiekko?

Salibandy on mielestäni äärimmäisen taktinen palloilulajiksi. Pelitaktiikkoja on useita, jokaisessa pelitaktiikassa voidaan käyttää eri pelipaikkojen pelaajia ja useissa pelikirjoissa pelipaikkojen pelaajista käytetään eri termejä kuin muissa pelikirjoissa. Taktiikkoja on siis hyvin monenlaisia, on valmentajasta kiinni, minkä taktiikan kokee oikeanlaiseksi. Jotkin formaatiot sisältävät kärjen, useissa taktiikoissa lähes kaikki tärkeät pelilliset ratkaisut voivat keskittyä sentterin pelaamiseen. Peliä voidaan varioida monella eri tavalla ja muista urheilulajeista, kuten vaikkapa jalkapallosta ja jääkiekosta, voidaan ottaa vaikutteita peliin. Pelikirjat ovat salibandyssä monipuolisempia kuin jääkiekossa, sillä pelaajien ja eri pelipaikkojen roolit vaihtelevat enemmän pelikirjoissa mitä jääkiekon vastaavissa. Toivottavasti tämä selvensi ja riittää vastaukseksi tuohon.

Salibandyssähän näin on tehty jo 2000-luvun alusta asti ja nykyään oikeastaan kaikki joukkueet pyrkivät ottamaan juuri keskustan kiinni kun vastustaja kääntää peliä.

Olet oikeassa, monet pelitaktiikat ovat muodostuneet enemmän lähtökeskeisiksi. Pelin kääntäminen on mielestäni vähän niin ja näin, milloinka tuo nyt on oikea tapa lähteä hyökkäyksiin ja milloin ei. Mielestäni kuitenkin hyvin harvoin. Olet myös oikeassa siinä, että keskusta on ykkösprioriteetti vastustajan avauspelaamista tai vaihtoehtoisesti kääntöpelaamista vastaan. Tottahan toki vastustaja halutaan pitää pois parhailta sektoreilta - tällöin keskustan on ehdottomasti oltava tukittu.

Sen sijaan sumppupelaaminen tai passiivinen karvaus ja inaktiivinen pelityyli, joka keskittyy pelin rikkomiseen, temmon hidastamiseen ja jopa taktisiin rikkeisiin, on osa pelikirjaa tai usein jopa lähtökohdiltaan otteluissa kokonainen pelikirja, ei ole 2000-luvun fiksua salibandyä. Tai tottahan se on, jos tuomarit sallivat tällaisen pelaamisen (mikä on yksi suurimmista nykysalibandyn haitoista). Mutta käytännössä sen ei pitäisi olla niin. Joukkue, joka yrittää aktiivisen pelaamisen kautta toteuttamalla salibandyn nykyfilosofian perusajatuksia, on yleensä vahvoilla, mikäli pelin ulkopuoliset seikat (kuten tuomaristo eittämättä on) eivät vaikuta radikaalisti itse peliin.

Jo se, missä pidät karvatessa mailaa, on erittäin tärkeää salibandyssä. On paljon paljon yksityiskohtia, joita on sovittu etukäteen.

Ei kuitenkaan mikään neitimäinen laji jääkiekkoon verratuna. Tämän päivän treenien jälkeen jalat on itellä ihan mustelmilla jne.

Yleensä on tullut kanssasi keskusteltua vain jalkapalloketjujen puolella, mutta tämän kerran voin todeta olevani kanssasi samaa mieltä! Monenlaiset yksityiskohdat sisäänlyönneistä vaparikuvioihin ovat todella taktisia ja useimmat ennalta sovittuja. Peli koostuu pienistä nyansseista pelinomaisten reagointien ohella. Monelta osin pelaaminen tapahtuu ns. selkärangasta, mutta pelikirjojen merkitys jo pienissä asioissa on suuri. Niin pienissä asioissa, ettei satunnaiskatsoja erota niitä koko pelin kuvasta.

Edit:

Sheriffsien naisille hattu päästä.

Todella! Uskomaton suoritus melko läheltä seurattuna.

Uskoisin kyllä, että valmentajana toimineella Toni Järveläisellä oli aika iso vaikutus myös tyttöihin ja kaikilta Järveläisen alaisuudessa pelanneilta (+10) olen kuullut herrasta pelkkää positiivista. Kaarinassa Järveläinen on jopa pienoinen kulttihahmo taikatemppujensa takia.

Tämä tekstinpätkä on ehdottomasti totisinta totta. Trust me. Loistovalmentaja.
 
Suosikkijoukkue
JYP, Vatanen, Blackhawks
Salibandyn hienous on nimenomaan vauhdissa ja pelitavassa, joka siihen täytyy pystyä liittämään. Väitän, että esimerkiksi TPS:n toteuttamaa puolustuspelaamista seuratessa joutuu lätkäihmisetkin pyörtämään puheensa neitilajista. Kyseinen taktinen pelaaminen, jossa jokaista pelaajaa seurataan, vaikka he juoksisivat puolustusaluetta ympäri, on toki myös erittäin haavoittuvainen. Se vaatii jokaiselta suorittajalta äärimmäistä kuria, tai homma leviää käsiin. Ja jos se tekeminen herpaantuu puoleksi sekunniksi, niin tulos on karmeampaa kuin jääkiekossa. Äärimmäisen fyysinen peli, jossa tilaa on vähemmän ja vauhtia enemmän. Otetaan esimerkki; joukkue A pyörittää hyökkäyspeliä joukkueen B puolustaessa kuvatulla tavalla. Jokainen mies on tiukassa vartioinnissa. A pelaa yleisimmällä tavalla kierrättäen palloa päädyn ja viivamiesten välillä. Puolustus ohjaa peliä laitoihin ja pitää miehet kiinni. Sitten joukkueen A pelaaja lähtee kulmasta nopealla askeleella pallon kanssa kiertämään maalin taakse ja häntä pitävä mies pysäyttää oman liikkeensä seuraamisen sijaan, joutuu puolustavan joukkueen painollisen puolen puolustajaa vartioiva mies liikkumaan irti omastaan, jotta puolustava painollisen puolen puolustaja ottamaan maalia kiertäneen miehen nousun maalintekosektoriin pois. Jos reagointi on myöhässä, pääsee hyökkääjä nousemaan kierrolla sektoriin (Esimerkkinä Happeen Lassi Kotovaaran maali toisessa puolivälierässä) ja kätisyyden ollessa oikea on tilanne erittäin vaarallinen. Jos reaktio on puolustavalla joukkueella hyvä, vapauttaa se tyhjän tilan puolustajalle, joka voi Tikan lailla viimeistellä ottelussa useamman maalin kykyjen niin salliessa. Puolustustapa on äärimmäisen taktinen, jossa pelin ohjaaminen, lihasherkkyys, liikeradat ja kaikki on äärimmäisen suunnitelmallisia. Nämä olivat ne avut, joilla TPS pystyi tosissaan haastamaan Happeen puolivälierissä. Materiaalillinen ylivoimahan oli hirmuinen hirvilauman eduksi.

Hyökkäyspeleissäkin on valtavia eroja. Jotkut joukkeet tietävät oman pallollisen heikkoutensa ja nostavat nopealla ylös ja luottavat jalkoihinsa ja vääntövoiman kautta luovat paineen alueelle. Sitten on äärimmäisen pallollisia tapoja, kuten rauhallinen nostaminen hyökkääjien hyvällä liikkeiden rytmittämisellä järjestettävä syöttöketju, jossa puolustajat saattavat syötellä keskeneen puolen tusinaa kertaa ennen ensimmäisen syötön lähtöä. Jotkut joukkueet saattava reagoida kesken vaihdon sentterin ja toisen puolustajan vaihtamalla paikkaa, jolloin saadaan ei odotettua liikettä karvauspelaamiseen ja sitä kautta voidaan ohjata hyökkäys liikkeelle. Näin saadaan monesti ylivoimahyökkäyksiä karvaavien pelaajien sovittujen tonttien muuttuessa. Runkosarjavoittaja Happee käyttää tuota paljon. He eivät roiski, vaan menevät lähes aina suunnitelmallisesti kohti hyökkäyspäätä. Tästä johtuvat myös verrattain vähän laukausmäärät, joita taas suoraan hyökkäävät joukkueet saavat paljon. Kuitenkin Happeen tapaan hyökkäävä joukkue luo maalipaikkoja huomattavasti enemmän ja saattaa lyödä joka pelissä kaksinumeroiset maalimäärät. Kaikki perustuu ennalta-arvaamattomiin etukäteen SOVITTUIHIN liikkeisiin. Salibandy perustuu totuttuihin liikeratoihin ja jos hyökkäävä joukkue pystyy lähtemään normaalista poikkevalla tavalla liikkeelle on huonomman pelisilmän pelaajat totaalisen hukassa. Korostan, että vain erityisen syöttövarmat joukkueet pystyvät hyökkäämään moisella tavalla. Junioripuolella mennään aivan samassa suhteessa.

Karvauspelaamisessa on myös eroja, mutta pääsääntöisesti se perustuu ohjaamiseen jääkiekon tapaan. Jotkut joukkueet saattavat antaa 50 % paineen karvauksessa, mutta tuplata omissa, jolla mahdollistetaan onnistuneilla liikeratkaisuilla nopeat vastahyökkäykset. Jotkut joukkueet menevät täysin porrastetulla karvauksella, jolla pyritään peittämään nostavat poikittaissyötöt, jotta suunnanmuutoksiin on omissa enemmän aikaa. Pakotetaan siis vastustaja tulemaan jalalla aluelle. Sen jälkeen siirrytään mieheen, noppaan tai johonkin muuhun muodostelmaan. Yleensä nämä joukkueet pystyvät jättämään vastustajan syöttömäärät uskomattoman pieniksi ja säästävät energiaa sen lisäksi, että syötöt menevät totutusti minne sattuu ja niiden tilalle saadaan veskarille helppo pallo.

Summa summarum. Tietyillä osa-alueilla Salibandyn taktisuus on lätkää edellä, mutta lajien erilaisuudesta johtuen joillain osa-alueilla taas täysin toisinpäin.

Minäkin toivon, että tämä ei mene väittelyksi jääkiekon ja salibandyn välillä, vaan saadaan aitoja keskusteluja ja tähän ketjuun voisi sisällyttää esimerkiksi maajoukkue- ja junioritoiminnan ja pyhittää kausikeskustelun pääsarjaan. Saatan itse raapaista jonkinlaista raporttia junnupeleistä, mikäli menen seuraamaan. Esimerkiksi maanantaina Turun Caribialla on puoli seitsemältä mielenkiintoinen c-junioreiden pudotuspeliottelu, jota olen mahdollisesti menossa katsomaan.

Edit. Lisätään vielä semmoinen, että Salibandyssa muiden mainitsemiin vapaalyönteihin sisältyy molemmin osapuolin suurta taktikointia. Esimerkiksi pelin loppuhetkillä olen maalivahtina ohjeistanut puolustusta ottamaan tahallaan rangaistuksen väärästä etäisyydestä. Sillä saa ratkaisevat pari sekuntia pois kellosta. Vain voitolla on merkitystä ja taktointiin kuuluu myös vastaavat temput. Lisäksi maalivahtina olen toiminut epäurheilijamaisesti esimerkiksi rangaistuslaukauksessa. Eräässä erittäin tärkeässä pelissä johtoasemassa hoidin vastustajan herkäksi tiedetyn vetäjän varsin röyhkeästi persettä näyttäen. Tai siis pyllistämällä. Seurasin vaan omien jalkojen välistä kaverin hermostumista ja pallon hukkaamista. Pelin viimeiset minuutit vastustaja hermoili itseään jäähyillä, voitimme pelin ja menimme nousukarsintoihin. Lisäksi ylimääräisiä aikalisiä on tullut taktikoitua maalivahtina. Se on erittäin epäurheilijamaista, mutta kun omalla joukkueella on vaikea hetki, niin yliajetuksi tuleminen rauhoittaa kummasti tilannetta ja antaa pienen taktisen tauon. Toki nämä hölmöilyt ovat saattaneet olla osaltaan vaikuttamassa uran kaatumiseen polvivaivoihin.
 
Viimeksi muokattu:

Ralph

Jäsen
Lisätään vielä semmoinen, että Salibandyssa muiden mainitsemiin vapaalyönteihin sisältyy molemmin osapuolin suurta taktikointia. Esimerkiksi pelin loppuhetkillä olen maalivahtina ohjeistanut puolustusta ottamaan tahallaan rangaistuksen väärästä etäisyydestä. Sillä saa ratkaisevat pari sekuntia pois kellosta.

Tähän voi olla tuomareilla erilaisia näkemyksiä, vaikka toki sääntökirjassa on vain yksi merkintä. Nimittäin väärästä etäisyydestä saa usin rangaistuksen, eikä sen pitäisi kauheasti helpottaa tilannetta. Toki, siinä menee ne pari sekuntia, mutta ehkä mielummin pari sekuntia lisää eikä miesalivoimaa. Lisäksi olen usein nähdyt kun tuomarit hätiköivät, eivätkä anna lupaa antaa vapaalyöntiä ennen kuin puolustava joukkue on sijoittunut riittävän kauas.

Mutta näistä vapareista lisää, mielestäni mielenkiintoisin ja ei-salibandyihmisen silmin erikoisin on aivan lähivapari. Tällöin koko puolustava viisikko sijoittuu muuriin aivan maalivahdin alueen reunalle. Siinä on mielenkiintoinen vapari siksi, että oikeaoppisesti puolustus ei lähde liikkumaan ennen laukausta. Usein hyökkäävä joukkue syöttelee pari syöttöä, ennen kuin laukaus lähtee, muuri vain ei liiku mihinkään. Toki, jos jollain puolustajalla on todella tarkka pelisilmä, voi iskeä oikeaan aikaan tilanteeseen, napata pallon ja karata läpiajoon. Vastustajat ovat aivan suorilla jaloilla, eivätkä millään ehdi reagoida tilanteeseen.
 
Suosikkijoukkue
JYP, Vatanen, Blackhawks
Tähän voi olla tuomareilla erilaisia näkemyksiä, vaikka toki sääntökirjassa on vain yksi merkintä. Nimittäin väärästä etäisyydestä saa usin rangaistuksen, eikä sen pitäisi kauheasti helpottaa tilannetta. Toki, siinä menee ne pari sekuntia, mutta ehkä mielummin pari sekuntia lisää eikä miesalivoimaa. Lisäksi olen usein nähdyt kun tuomarit hätiköivät, eivätkä anna lupaa antaa vapaalyöntiä ennen kuin puolustava joukkue on sijoittunut riittävän kauas.

Pelaajan ei ole pakko liikkua tuomarinkaan käskystä. Silloin pelin puolustajan vaikuttaessa peliin vihelletään rangaistus. Jos peliä on jäljellä maksimissaan viisi sekuntia ja tulos on miellyttävä, niin ehdottomasti kannattaa ottaa se pari sekuntia pois. Sen jälkeen voi ottaa tarvittaessa vielä toisenkin rangaistuksen. Tuomari voi siis kertoa, että olet liian lähellä, mutta rangaistusta ei voi viheltää ilman pelin käynnistymistä. Esimerkiksi Sanainen Arkku voi oikaista, jos ei mene näin.
 

Deanwick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyväskylä, Seattle ja kansainvälinen kiekko
Ilman muuta on tällaiselle ketjulle tarvetta. Salibandy.org tuntuu vähän kuihtuneen osto-/ ja myyntipalstaksi sekä junnujen lapavertailufoorumiksi ja salimania.fi taisi ottaa ja kaatua. Kyl maar, antaa keskustelun raikua.

t: Heikkotasoinen mutadivariveskari :)
 

wunderveba

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kyselin tuolla kierrätyskeskuksen puolella ammatikseen pelaavista pelaajista.

Jatkan keskustelua täällä: Minkälaisissa summissa sitten liikutaan näissä ammatikseen pelaavien palkoissa? Entäs minkäsuuruisia pelaajabudjetteja löytyy seuroilta Suomesta, Ruotsista, Sveitsistä...?
 
Suosikkijoukkue
JYP, Vatanen, Blackhawks
Minkälaisissa summissa sitten liikutaan näissä ammatikseen pelaavien palkoissa? Entäs minkäsuuruisia pelaajabudjetteja löytyy seuroilta Suomesta, Ruotsista, Sveitsistä...?

Pelaajabudjeteista ei ole hajuakaan, mutta pari kautta sitten Suomessa parhaat tienasivat noin 20k kaudessa ja Ruotsissa puolet lisää, eli noin 30k. Sveitsissä maksetaan useammalle kuin Suomessa ja jonkin verran vähemmän kuin Ruotsissa. Näin olen ymmärtänyt. Tsekissä ei taida päästä Suomen tienesteille. Suomessa siis parhaat elävät tuolla, keskitason pelaajat saavat jonkinmoista korvausta ja junnuikäiset menevät kulukorvauksilla. Seurakohtaisia eroja varmasti löytyy.
 

Theone

Jäsen
Pelaajabudjeteista ei ole hajuakaan, mutta pari kautta sitten Suomessa parhaat tienasivat noin 20k kaudessa ja Ruotsissa puolet lisää, eli noin 30k. Sveitsissä maksetaan useammalle kuin Suomessa ja jonkin verran vähemmän kuin Ruotsissa. Näin olen ymmärtänyt.

Suomessa parhaat vetää jotain 15-20k€ välistä. Ruotsissa Kohosen Mika teki viime kesänä uransa ensimmäisen sopimuksen josta tienaa niin paljon, että voi keskittyä vain pelaamiseen. Sveitsissä huipuille maksetaan sen verran, että säästöönkin saattaa jotain jäädä.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Tähän voi olla tuomareilla erilaisia näkemyksiä, vaikka toki sääntökirjassa on vain yksi merkintä. Nimittäin väärästä etäisyydestä saa usin rangaistuksen, eikä sen pitäisi kauheasti helpottaa tilannetta.

Yhdessäkään erotuomarikoulutuksessa, jossa minä olen ollut ei tästä asiasta ole keskusteltu. Näin ollen, riippuen pelistä (junnuja ohjataan hiukan eri tavalla kuin aikusia) voisin käyttää kahta eri variaatiota: joko ohjata muurin kolmeen metriin puheella, ja mikäli jos joukkue ei toimisi ohjeen mukaan ensin varottaisin ja jos edelleen joukkue ei toimisi ohjeen mukaan, antaisin pelinviivyttämisjäähyn. Esimerkiksi D-junnuissa en antaisi toimia näin. Olisin ennemmin (toisen joukkueen mielestä) paska tuomari kuin paska kasvattaja.

Toisessa tapauksessa voisin antaa pelaajien tehdä ratkaisunsa, ja tulkita siirretty rangaistus rikotun joukkueen edun mukaisesti, eli käytännössä säätää kello niin että tilanne kulutti peliaikaa 0,5 sekuntia. Käytännössä samaan kellon aikaan, tai sekuntin eteenpäin.
Rankkarinkin periaatteessa voisi viheltää, jos pallon kulun estäneen pelaajan takana ei olisi muita (esim. pelaaja menee metrin päähän pallosta muiden vartioidessa pallottomia tai muurissa olisi tämän metrimiehen takana aukko ja pallo olisi niin korkealla etteivät muurissa olevat voisi sitä tavoitella millään sääntöjen sallimalla tavalla jne...).

Varmaa on, että tekisipä niin tai näin niin hirveä kalabaliikki siitä syntyisi ja toisen osapuolen mielestä olisin toiminut väärin. Jossain nelosdivarimatsissa saattaisin sanoa, että "lauo sitä munille, kasvoihin tms." Oikeasti ajattelen, että (aikuis)joukkue joka on loppusekunteille asti selviytynyt niin johtoasemassa saa ottaa taktiset rikkeet käyttöön. Niistä kyllä rankaistaan sääntökirjan osoittamalla tavalla (tässä tapauksessa 2+10 min), mutta ei paljon muuta voi tehdä.

Käytännössä tuomariuralleni ei ole tällaista sattunut, pelaajana kyllä oman joukkueen toimesta. Tuolloin rikkeen tekijänä oli todellinen herrasmiespelaaja. Muistan, kuinka hämmästyin ratkaisua ja olin erittäin otettu siitä. Jäähyhän siitä tuli, ja tuomari tulkitsi tilanteen "normaalin siirretyn rangaistuksen" mukaisesti mikä oli mielestäni virhe.

En tiedä, missä vaiheessa junnuille pitäisi alkaa sallimaan tällaista taktista temppuilua, mutta itse ajattelen että hiljalleen siinä c-junnuissa. Junnuvalmentajat ovat PÄÄOSIN fiksua porukkaa, mutta toisinaan näkee varsinaista tyhmäilyäkin. Kun murrosikäisistä koostuva joukkue istuu jo kolmea minuutin sisällä annettuja jälkipeli yms. rangaistuksia, niin luulisi valmentaja jo siinä vaiheessa miettivän vähän KETÄ pelaajia seuraavaksi kentälle laskee. Ja luulisi jo joukkueen sisäisen kurinpidon toimivan, mutta taitaa olla niin että monesti valmentajat kaatavat pelaajien tyhmäilyt tuomareiden niskaan pukuhuoneessa.
 
Viimeksi muokattu:

rip-off

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins, Steelers
...ja tuomari tulkitsi tilanteen...

Salibandy on hieno laji, mutta yllä oleva kohta ärsyttää. Myös parissa muussa lajissa, mutta viime aikoina paljon salibandyssä. Mielestäni lajin säännöt pitäisi olla niin selkeät, ettei tällaisia "tulkintatilanteita" voi syntyä.

En tiedä mitä ne teillle siellä erotuomarikoulutuksissa höpöttää, mutta kyllä itseä ainakin kyrsi totaalisesti kun matsissa tapahtuneen tuomarihölmöilyn jälkeen tuomari kertoi ottelun jälkeen vakavalla naamalla, että hänen tehtävänsä "tulkita kentällä sääntöjä". Opetaanko oikeasti lajin tuomarikoulutuksessa, etä sääntöjä pitää TULKITA kentällä? Todella hämmentävä koulutuslinjaus mielestäni.

Tässä tapauksesa siis tuomari tulkitsi niin, että pilliin viheltäminen ei tarkoittanutkaan pelin poikki menemistä, vaan peli sai jatkua toisen tuomarin vihellyksestä (rike) huolimatta. Noin sekuntti vihellyksen jälkeen pallo meni (meidän) maaliin ja ainakin itse olin lopettanut pelaamisen vihellyksen jälkeen - myös maalivahti. Eihän tällaista tulkintaa voi tehdä, eikä oikeasti kannattaisi opettaa tuomareille, että tulkinta kuuluu lajiin. Pillin viheltäminen keskeyttää pelin. Selvä homma. Ei tulkinnanvaraa. Tässä mielessä jääkiekossa ollaan mielestäni (iän vuoksi) askeleen edellä eli korkea maila on korkea oli se vahinko tai ei jne. Myös tällainen tilanne on nimittäin tällä kaudella nähty -> vastustajan maila osuu meidän pelaajan päähän ja verta alkaa valua, mutta tuomari ei anna jäähyä, koska hänen mukaansa se oli vahinko. Aha?

On tottakai selvää, että näitä höpöhöpö tuomareita pyörii tuolla lajin alemmilla sarjatasoilla, mutta vähän särähti tässäkin kohtaa korvaan, jos tuollainen on myös linja lajin tuomarikoulutustilaisuuksissa. Jotain järkeä siihen touhuun. Säännöt on tehty ja niitä noudatetaan, ei tulkita.

----- ja takasin asiaa -----

Salibandyhän on lajina erittäin mielenkiintoinen juuri siksi, että paitsiot ja ylimääriset viivat on otettu pelialueelta pois. Tämä tarkoittaa sitä, että hyökkäyksissä voidaan hyödyntää koko pelialuetta. Tämä pitää ottaa huomioon mös puolustamisessa esimerkiksi karvauksen korkeutta miettiessä.

Pelialue on kuitenkin riittävän iso, ettei sitä saada viidellä pelaajalla täysin tukkoon juuri mitenkään. Toki sen sumpun/bussin/noppafemman voi peruuttaa sinne oman maali eteen, mutta silloin annetaan pallollinen hallinta totaalisesta vastustajalle ja lätkätermeillä "viivassa" (pakeilla) on älytön määrä tilaa.

Mistä päästäänkin lajin toiseen hienoiteen - koska viivoja ei ole, palloa voidaan ja pelataankin myös paljon pystysuunnassa alaspäin. Jopa ihan omalle alueelle asti. Eli pallollista dominointia voi suorittaa koko kentän alueella ja paine pysyy kokoajan päällä, koska mitään paitsiota ei synny.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että ylivoima on lajisssa todella tuhoisaa. Hommaan ei liity mitään "pallon sisääntuonnin vaikeuksia", koska viivaa ei ole. Paine on heti päällä kun se saadaan ylivoimalla olevalle joukkueelle rauhoitettua.

Yllä mainitut asiat johtavat siihen, että lajissa etu on hyökkäyksellä, jonka vuoksi maaleja ja tilanteita tulee paljon. Tämä on ainakin harrastajalle mieluisaa (ja itse pelaan pakkia). Eikä se suinkaan tarkoita sitä, etteikö puolustamalla voitettaisi pelejä. Jos pystyt pitämään vastutajan alle viidessä maalissa, on voitto usein ihan omissa käsissä - oli sarjataso sitten vitosdivari tai pääsarja.

Lajissa on siis noin tiivistelmänä yhdistelty vähän lätkän (YV, AV yms) ja fudiksen (vaparit, ei viivoja) viihdyttäviä juttuja ja lopputuloksena on kyllä viihdyttävä paketti, jota on helppo harrastaa.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Tässä tapauksesa siis tuomari tulkitsi niin, että pilliin viheltäminen ei tarkoittanutkaan pelin poikki menemistä, vaan peli sai jatkua toisen tuomarin vihellyksestä (rike) huolimatta. Noin sekuntti vihellyksen jälkeen pallo meni (meidän) maaliin ja ainakin itse olin lopettanut pelaamisen vihellyksen jälkeen - myös maalivahti. Eihän tällaista tulkintaa voi tehdä, eikä oikeasti kannattaisi opettaa tuomareille, että tulkinta kuuluu lajiin. Pillin viheltäminen keskeyttää pelin. Selvä homma. Ei tulkinnanvaraa.

Ei tilanteita mitenkään ole verrattavissa. Tottaki KAIKISSA tapauksissa pillin viheltäminen katkaisee pelin. Mutta tilanteen voi tulkita katkenneeksi jo ennen pillin vihellystä. Vihellys on tuomarin reaktio peliin, ja siinä on viive.

Omassa esimerkissäni tarkoitin, että tuomarina voin tulkita rikotun joukkueen edun mukaisesti ettei siirrettyä rangaistusta tarvitse pelata "sääntökirjan mukaisella" tavalla loppuun, jos peliaikaa on esim kolme sekuntia jäljellä. Se vertautuu tulkintana hyötynäkökohtaan, johon toivottavasti olet törmännyt peleissäsi paljonkin.

Mutta niistä "tulkinnoista". Tottakai lajissa "tulkitaan". Mitä muutakaan se on kuin "tulkintaa" kun ratkaistaan onko joku mailaanlyönti jäähyn vai vaparin arvoinen. Tai vaikuttaako joku kymmenen sentin korkea maila (josta säännöstä ei ole annettu senttimetrimittaista rajaa) peliin vai ei. Tai valitseeko joku pelaaja sijoittumisensa estääkseen pallotonta etenemästä vai hakeutuuko vain pelattavaksi. jne.... Koko matsi on alusta (onko aloittajan jalat samalla linjalla ja onko lapa suorassa) loppuun (onko tyhjää maalia puolustavan joukkueen pelaajan tekemä korkealla mailalla suoritettu poikittaissyötönkatko keskialueella vaparin, jäähyn vai rankkarin arvoinen teko) silkkaa tulkintaa.

Jos kuvaamasi tilanne on todella tapahtunut, niin se ei ole "tulkintaa" vaan karkea tuomarivirhe.

Mitään tuollaista sekoilua, johon kirjoituksessasi viittaat ei tuomarikoulutuksissa kerrota. Ne ovat oikein lupsakoita ja järkevähköjäkin tilanteita joissa käsitellään enimmäkseen sijoittumista kentällä, asennetta ja kauden painotusalueita. Sääntökokeetkin pidetään, joskin ne ovat enemmän luetun ymmärtämisen taidon kuin sääntötuntemuksen mittaamista (mielestäni).

Viittaat itsekin siihen, että alasarjoissa puuhaa monentasoista tuomaria. Tietysti. Puuhaahaan siellä monentasoisia pelaajiakin. Asenteesi, joka kirjoituksesta paistaa on se, että niputat lähtökohtaisesti kaikki tuomarit lähelle sitä huonoimman kolmanneksen keskivertosuoritusta. Sillä asenteella ei pitkälle pötki mielihyvän saralla salibandyn parissa. Oikeasti suurin osa tuomareista on todella lajirakkaita ihmisiä ja tekevät parhaansa. Se, että jollain kipinä saattaa hiipua on paljolti defenssimekanismien tulosta kun aikuiset ihmiset eivät hallitse käyttäytymistään kilpailutilanteissa. Aina kyse ei ole pelaajista. Tälläkin kaudella jouduin ojentamaan toimitsijaa puolueettoman asenteen kadottamisesta järjestävän seuran pelissä.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös