Yleinen pelikeskustelu

  • 63 030
  • 378

Nosebleed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, San Jose Sharks
Xbox Series X tuli hankittua alkukesästä lapsille, mutta todennut tuon huonoksi hankinnaksi meidän käyttöön. Ajattelin myydä pois ja hommata Switchin (Oled) tilalle, lapset vielä sen verran pieniä, että olisi paljon parempi pelitarjonta Super Marioineen tuon ikäisille.

Onko vinkkejä pelien ostoon, kannattaako niitä hommata fyysisenä ja mihin laitteen muisti ylipäätään riittää?





Nyt onkin muuten vasta sopivasti julkaistu uusi Mario Party Jamboree, jossa siis liikutaan Mario-hahmoilla pelilaudalla ja otetaan toisistaan mittaa erilaisissa minipeleissä. Aiemmin Switchille onkin julkaistu myös Super Mario Party ja Mario Party Superstars, joista jälkimmäinen on huomattavasti parempi.





Marioiden lisäksi pienimmille lapsille sopii hyvin varmasti myös Yoshi ja Kirby-pelit. Trailerin Kirby and the Forgotten Land on 3D-tasoloikka ja Return to the Dream World Deluxe puolestaan sitten 2D-tasoloikka. Ja Yoshille ainakin löytyy Crafted World ja Woolly World-nimiset 2D-pelit.


 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
Sony julkaisi juuri suurimman flopin hetkeen/melkein varmaan ikinä, mutta jotta ymmärtää miten tähän päästiin, vähän historian kertausta.

Jokunen vuosi sitten silloinen Xbox-pomo Phil Spencer otti Satay Nadella-isin luottokortin käyttöön ja lähti ostoksille. Ensin haaviin tarttui Zenimax (Bethdesta ja kumppanit), sitten myöhemmin alettiin hieroa kauppaa Activision-Blizzard-Kingistä. Tämä pelästytti (nykyään entisen) SIE-pomon Jim Ryanin. Sonylla omien studioiden yksinoikeus-yksinpelit on ihan hallussa, mutta monipelit, etenkin "live service"-tyyppiset, loistaa poissaolollaan. Call of Duty on yksi suosituimpia pelisarjoja, entä jos sitä ei ole kohta enää saatavilla pleikkarille?

Eli Sonyn nykyiset studiot laitettiin panostamaan monipeleihinkin (joista tähän mennessä TLoU "Factions 2" ja monipeli-Spider-Man on ehditty peruuttamaan, jatkoa varmasti saadaan vielä listaan) , mutta ostoksille piti myös lähteä. Bungie (ent. Halo, nykyään Destiny-studio) hankittiin hirveään ylihintaan, mutta sen lisäksi myös pienempiä/uudempia studioita, niiden joukossa Firewalk Studios. Eivät olleet julkaisseet vielä yhtään peliä, mutta työstön alla oli "Concord". Studiossa oli tuoreudesta huolimatta töissä useampi monipeli-veteraani, tämähän on takuuvarma hitti.

Concord esiteltiin kunnolla suurelle yleisölle toukokuussa, ja sai kiltisti ilmaistuna laimean vastaanoton. Yleinen mielipide tuntui olevan että jälleen yksi Overwatch-klooni, erittäin epämiellyttävien/epämielenkiintoisien hahmojen kera. Pelillä oli kesän aikana kaksi beta-sessiota, toinen suljettu ja toinen avoin, mutta ei nekään hirveästi pelaajia tuntuneet innostavan. Silti, eihän sitä tiedä.

Noh. Peli julkaistiin vähän yli/alle kaksi viikkoa sitten (tiistaina pääsi pelaamaan jos osti erikoisversion, perjantaina muuten), Sonyn monipeli-nykystrategian mukaisesti yhtä aikaa sekä PS5:lle että PC:lle. Steamissa peli lähti liikkeelle alle tuhannella yhtäaikaisella pelaajalla, eikä ikinä tuota ylittänyt. Viime loppuviikosta alkaen yhtäaikaisia pelaajia oli alle sata. PS5-puolella jokseenkin sama meininki. Myytiluvut ilmeisesti 15k (PS5) ja 10k (Steam). Eilen Sony ilmoitti että peli laitetaan toistaiseksi jäihin ja sen ostaneet saavat rahansa takaisin.

Mikä meni pieleen? Suurin virhe varmasti oli, että peli oli maksullinen, kun Overwatch 2/Valorant/mitä näitä nyt onkaan ovat "ilmaisia" (toki yrittävät parhaansa mukaan myydä kaikkea tarpeetonta tauhkaa, mutta itse pelistä ei tarvitse maksaa). Toinen on hahmot, jotka "hero shooterissa" on jokseenkin olennainen osa. En lähde mukaan "woke"-debaattiin, koko termi tuntuu menettäneen merkityksensä, mutta lähinnä ei nuo tuntuneet juuri ketään innostavan. Lisäksi vaikka peli on ilmeisesti teknisesti ihan pätevä, niin ei tarjoa oikeastaan mitään mitä ei ole aiemmin nähty.

Jos tuo julkaistaan joskus uudelleen (olen aika skeptinen) niin varmasti tulee ilmaisversiona. Saavuttaisiko silloinkaan suurempaa suosiota, paha sanoa. Mutta kaikkein ironisinta tässä on että ei se Call of Duty ole minnekään lähdössä. ABK-kaupan reunaehtona se on saatavilla pleikkarille ainakin seuraavat 10 vuotta, mutta Activision/nykyisin Microsoft tekee sillä niin isoa tiliä, että ei lypsävää lehmää tapeta sen jälkeenkään. Muutenkin Microsoft on muuttanut käytäntöjään (Nadella on ilmeisesti laittanut Spencerin rahahanat kiinni ja vaatii vähän voittojakin), hetki sitten paljastettiin että tuleva Indiana Jones tulee ensi keväänä myös PS5:lle, ja en olisi lainkaan yllättynyt jos sama koskisi suurta osaa tulevista Microsoftin "yksinoikeus"peleistä. Eli kannattiko Sonyn lähteä mukaan kilpavarusteluun ylipäänsä? Jälkiviisaus toki on aina helppoa.
Siteeraan itseäni, koska saaga jatkuu.



Tuota jotta että. Paljon Concord maksoi, tästä on montaa mielipidettä, mutta arviot vaihtelee välillä $150M-$400M. Jos tuo jälkimmäinen vaikuttaa yläkanttiin, sitä se varmasti on - mutta peliä kehitettiin silti 8 vuotta (joista neljä ekaa ennen kuin Sony tuli luottokortin kanssa käymään). Paljon se silti varmasti maksoi.

Varmasti studion rippeistä saa siirrettyä henkilökuntaa muualle, mutta vaikka jotain monipelihittejä Sonylla on ollutkin (noh, Helldivers 2 ainakin, en nyt äkkiseltään keksi muita), niin jotain suutarista ja lestistä tähän. Niitä hyviä yksinpelejä kiitos, sitä varten pleikkaria tuen, muun saa muillakin alustoilla. Ja myös pleikkarilla, koska kyllä ne isoimmat monipelihitit tulee sinnekin.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Pelaan nykyään vain tarinavahvoja pelejä ja kun on ollut aika hiljaista sillä saralla jo pitkään niin tuli mieleen että jostain syystä se Marvel's Spider-Man(2018) ilmestyy aina sillointällöin silmille kun näkee jossain listattuna parhaita tarinoita pelien saralla.

Onko täällä kellään kokemusta?
Tarinavahvoilla tarkoitan The Last of Useja, Metal Geareja, Red Dead Redemptioneja. Vetääkö vertoja?
Ehdottomasti suosittelen kaikkia noita kolmea Spider-Mania, eli Spider-Man, Spider-Man: Miles Morales ja Spider-Man 2. Ainakin omaan makuuni todella hyvin tehtyjä avoimen pelimaailman seikkailuja, tekemistä riittää paljon ja pelialue on mukavan eläväinen.

Sellainen vinkki vielä, niin kannattaa odotella vielä marraskuun ajan jos tuosta Spider-Man Miles Morales -pelistä tulee tarjous siihen Ultimate Editioniin. Se pitää siis sisällään sen ekan Spider-Manin, sekä "lisäosan" tai ehkä pikemminkin itsenäisen jatko-osan eli pelin missä pelataan Miles Moralesilla.
 

mikko600

Jäsen
Suosikkijoukkue
NUFC
Pelaan nykyään vain tarinavahvoja pelejä ja kun on ollut aika hiljaista sillä saralla jo pitkään niin tuli mieleen että jostain syystä se Marvel's Spider-Man(2018) ilmestyy aina sillointällöin silmille kun näkee jossain listattuna parhaita tarinoita pelien saralla.

Onko täällä kellään kokemusta?
Tarinavahvoilla tarkoitan The Last of Useja, Metal Geareja, Red Dead Redemptioneja. Vetääkö vertoja?

Indie-puolelta olisi ehdottaa vaikka mitä jos tarinavetoisista peleistä pidät. Oliko mikä alusta? Tietysti jos haluaa AAA-luokan Hollywood-tuotantoa niin sitten vaikea suositella.

Spidermania itse vaikea suositella, maistuu varmasti jos muutenkin uppoaa Marvel-leffat.
 

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Home Box Office
Indie-puolelta olisi ehdottaa vaikka mitä jos tarinavetoisista peleistä pidät. Oliko mikä alusta? Tietysti jos haluaa AAA-luokan Hollywood-tuotantoa niin sitten vaikea suositella.

Spidermania itse vaikea suositella, maistuu varmasti jos muutenkin uppoaa Marvel-leffat.
Ps5 alustana ja leffaihmisenä AAA on se mikä menee käsikädessä. Marvelin leffat eivät ole suosikkieni joukossa tai edes lähellä sitä mutta menee/meni ihan ok viihteenä.

Toki jos tarina on "To The Moon" -tasoa niin silloin sillä tuotantoarvolla ei ole niin väliä.
 

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Home Box Office
Tästä peukku. Tuli tippa linssiin näin ihan pahimmalle kyynikollekin.
Todellakin. Ja korjataan heti omia sanomisia että vaikka peli ei näytä paljon miltään niin se musiikki taas luo tunnelmaa aivan uskomattomalla tavalla joten on tuotannolla jotain tekemistä asian kanssa.
 

mikko600

Jäsen
Suosikkijoukkue
NUFC
Ps5 alustana ja leffaihmisenä AAA on se mikä menee käsikädessä. Marvelin leffat eivät ole suosikkieni joukossa tai edes lähellä sitä mutta menee/meni ihan ok viihteenä.

Toki jos tarina on "To The Moon" -tasoa niin silloin sillä tuotantoarvolla ei ole niin väliä.

AAA-peleistä tykkäsin Ghost of Tsushiman (suht perinteisestä) samurain kostotarinasta. Baldurs Gate 3 valinnanvapaudellaan ja hyvillä hahmoillaan (loistavaa ääninäyttelyä) myös ihan kärkeä. Tosin kyseessä vuoropohjainen isometrinen roolipeli, että ei kaikille maistu.

Alan Wake 2 saa usein miettimään että miten AAA-pelissä voidaan tämmöistä häröilyä vetää ja hyvällä tavalla. True Detectiven ykköskausi ja Twin Peaks sanoo hei. Aiempi peli Control myös loistava.

What Remains of Edith Finch on kävelysimulaattoreiden kärkeä riipaisevalla tarinallaan, tuotantoarvot maltilliset mutta riittävät.

Hellblade Senuas Sacrifice on komea ja kiinnostava jne.

Tuossa nopeasti jotain, kannattaa tsekata traileria miten mikäkin voisi iskeä.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
What Remains of Edith Finch on kävelysimulaattoreiden kärkeä riipaisevalla tarinallaan, tuotantoarvot maltilliset mutta riittävät.
Tälle myös iso peukku. Kyllä, kyseessä on kävelysimulaattori, mutta pelimekaniikat, mikäli termiä voi genressä käyttää, ovat yllättävän vaihtelevia. Ja tarina sopivan kieroutunut.

Vähän samaan sarjaan menee "The vanishing of Ethan Carter". Mekaniikoiltaan ei yhtä monipuolinen, mutta jos juonivoittoinen kävelysimulaattori toimii, niin listalle myös.
 

mikko600

Jäsen
Suosikkijoukkue
NUFC
Tälle myös iso peukku. Kyllä, kyseessä on kävelysimulaattori, mutta pelimekaniikat, mikäli termiä voi genressä käyttää, ovat yllättävän vaihtelevia. Ja tarina sopivan kieroutunut.

Vähän samaan sarjaan menee "The vanishing of Ethan Carter". Mekaniikoiltaan ei yhtä monipuolinen, mutta jos juonivoittoinen kävelysimulaattori toimii, niin listalle myös.

Hyvä nosto!

PClle parasta scifikauhua/jännitystä on tarjonnut tänä vuonna ilmestynyt Mouthwashing. Loistava käsikirjoitus ja hahmot, näyttää tosin ps2-peliltä. Pituutta 2.5-3h, mutta aivan riittävästi. Loistava teos.
 

YamahaGPR

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Meillä tossa alakerrassa poitsuille PS4. Nyt pelanneet lähinnä Fifaa, NHL jne...

Kysyivät, olisiko sellaisia pelejä joissa seikkailtaisiin jossain kivoissa maisemissa, keräiltäisiin tavaroita jotta esimerkiksi ovia saisi auki ja tarina ns. virtaisi eteenpäin.

Vähän sama kuin itse lapsuudessa esim. King´s Quest, Larry, Prince of Persia...

Hyvä olisi jos mitään hirveää väkivaltaa ei olisi.... olisiko tällaisia pelejä?

Kiitokset etukäteen vinkeistä!
 

Buster

Jäsen
Meillä tossa alakerrassa poitsuille PS4. Nyt pelanneet lähinnä Fifaa, NHL jne...

Kysyivät, olisiko sellaisia pelejä joissa seikkailtaisiin jossain kivoissa maisemissa, keräiltäisiin tavaroita jotta esimerkiksi ovia saisi auki ja tarina ns. virtaisi eteenpäin.

Vähän sama kuin itse lapsuudessa esim. King´s Quest, Larry, Prince of Persia...

Hyvä olisi jos mitään hirveää väkivaltaa ei olisi.... olisiko tällaisia pelejä?

Kiitokset etukäteen vinkeistä!
Spyro-trilogia löytyy esim. remasteroituna, se on leppoisaa menoa kivoissa maisemissa ja eteenpäin pääsemisen kynnys on aika matala, mutta sitten taas 100% pääseminen tuottaa jo vähän onnistumisen tunnetta. Lisäksi onhan noita Lego-pelejä yhtä sun toista aina jostain avoimen maailman sisältävästä Undercoverista näihin elokuvalisensoituihin peleihin. Ovat vielä halpoja ja paljon noita on ainakin löytynyt jo pelkästään tuolta PS Plussan streamauskirjastosta. Sitten on esimerkiksi LittleBigPlanet / Sackboy -pelit, joissa jossain viimeisimmissä oli saman konsolin moninpeliäkin.

Sitten esimerkiksi Crash Team Nitro Fueled on yksinpelinä, mutta erityisesti moninpelinä, ihan järjettömän hauska ja tarjoaa aika loputonta viihdettä. Yksinpelissä yritetään voittaa ensin kisoja, että päästään seuraavalle alueelle. Kisan voittamisen jälkeen voi ajaa rataa uudelleen läpi yrittäen rikkoa kaikki radalle asetetut laatikot, tai yrittää ajaa tietyn ajan alle jne.

Crashin N'Sane trilogia voi olla loppua kohden liian hankala, mutta onhan sekin tosi kivaa hyppelyä. Eivät ole tosin enää niin vaikeita tuossa remasterissa muistaakseni kuin alunperin. Ratchet & Clankit on kivaa piirroselokuvamaista, hyvin humoristista, keräilyä ja vihulaisten "ammuskelua" erilaisilla koomisilla vempeleillä.

Rayman Legendsissä taitaa olla siinäkin mahdollisuus moninpeliin ja siitä ei pelattava lopu heti kesken. Minecraftiahan tuo nuoriso tuntuu kanssa himona vetävän, vaikka en itse ole sitä koskaan kokeillut. Sitten on vielä vaikka esim. Unravel ja Tearaway Unfolded, sekä Sonic Frontiers.

Kannattaa katsella pelivideon pätkiä Youtubesta, että miltä vaikuttavat.
 
Viimeksi muokattu:

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Mitäs avoimen pelimaailman pelejä suosittelette? RDR:t ja GTA:t tahkottu miljoonia kertoja, toki ainahan niihinkin on kiva palata.

Mitään kauhuhässäköitä en ihan kamalasti jaksaisi, fantasia ihan fifty-sixty riippuen siitä miten tehty.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
Mitäs avoimen pelimaailman pelejä suosittelette? RDR:t ja GTA:t tahkottu miljoonia kertoja, toki ainahan niihinkin on kiva palata.

Mitään kauhuhässäköitä en ihan kamalasti jaksaisi, fantasia ihan fifty-sixty riippuen siitä miten tehty.
Horizon Zero Dawnista ilmestyy juuri (vajaat 3h) uusintaversio PS5:lle/PC:lle. Jos omistat jo alkuperäisen*) niin päivitys on kympin, muuten taitaa olla 50€. Ei ole fantasiaa vaan sci-fiä, luolamiehet vastaan robotti-dinosaurukset. Kuulostaa fantasialta, mutta siinä on ihan syynsä miksi maailma on miten on, ja se puoli on mielestäni oikein hyvin tehty. Sitten toki samalla on päähenkilön kasvutarina, mikä, noh, on päähenkilön kasvutarina. Ei hirveän mainittava.

Mutta tappelu (pääosin jousilla ja muilla rangedeilla + ansat) on oikein viihdyttävää (meleekin on olemassa, mutta se on enemmän ihan viimeinen vaihtoehto) ja peli on oikein näyttävä. Tai siis oli sitä jo alun perin, nyt grafiikat on laitettu vastaamaan jatko-osaa. Ja on robodinot kivoja, ei sille voi mitään.

*) tämä tarkoittaa toki myös, että tuon pelin voi löytää PS4:lle käytettynä levyllä kovinkin edukkaasti, sitten voi ostaa vain päivityksen.
 
Viimeksi muokattu:

L. Öysä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valioliiga
Täältä kans ääni Horizon Zero Dawnille. Tarina iski itselle todella kovaa. On myös nätti peli, täytynee itsekin jossain välissä pelata uudelleen ps5:lla ja testailla onko entistä nätimpi.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Mitäs avoimen pelimaailman pelejä suosittelette? RDR:t ja GTA:t tahkottu miljoonia kertoja, toki ainahan niihinkin on kiva palata.

Mitään kauhuhässäköitä en ihan kamalasti jaksaisi, fantasia ihan fifty-sixty riippuen siitä miten tehty.
Kyllähän tuo Cyberpunk 2077 pitää aina mainita, jos avointa maailmaa haluaa. En tosin tiedä, että olitko sitä jo ehtinyt pelaamaan.

Ja kun GTA on sun juttu, niin Watch Dogs -pelisarja tarjoaa melko saman tuntuista avointa pelimaailmaa. Kaksi ensimmäistä peliä ainakin laatukamaa. Kolmaskin ihan ok, mutta ei pääse kahden ensimmäisen tasolle.

Joltain osin Watch Dogs on tuntunut niin samanlaiselta GTA:n kanssa, että menee omissa muistoissa jopa hieman sekaisin, että kummasta pelisarjasta joku tehtävä tai hetki on jäänyt mieleen.

Et muuten maininnut, että millä laitteella pelaat? Se vaikuttaa vähän, että mitä pelejä voi suositella.
 

Buster

Jäsen
Mitäs avoimen pelimaailman pelejä suosittelette? RDR:t ja GTA:t tahkottu miljoonia kertoja, toki ainahan niihinkin on kiva palata.

Mitään kauhuhässäköitä en ihan kamalasti jaksaisi, fantasia ihan fifty-sixty riippuen siitä miten tehty.
Kingdom Come Deliverance, se on kuin keski-ajan Red Dead Redemption. Vaatii vain hieman kärsivällisyyttä.

Jos saat pyörimään, niin Sleeping Dogs. Se on GTA sijoittuneena Hong Kongiin. Ei löydy PS5:n storesta (jolla kai pelaat, en varma), joten pitää jollain PC:llä käydä poimimassa pleikkarin storesta ensin ja sitten ladata PS5:lle. Itsellä ainakin toiminut (joskus suora continue ei toimi, vaan pitää ihan load game -valikosta mennä peliin), mutta kannattaa silti pyörittää paria tallennusta.

Voi olla jos tykkäät Michael Bay -henkisestä toiminnasta, niin Just Causet on isoja sandboxeja jossa voit heittäytyä sekopäiseksi. Itse en ole niille lämmennyt. Sitten luonnollisesti Mafiat. Ghost of Tsushimakin on eräänlainen samurai-henkinen Red Dead Redemption, vaikkakin rauhallisempi ja maailmassa ei niin hirveästi ole tekemistä.

Laadukkaita fantasioita ainakin Witcher 3 ja Skyrim. Mass Effect -trilogia ei ole open world, mutta saatat silti kiittää.

Jos PC löytyy, niin takavuosilta esimerkiksi sellainen peli kuin Gun. RDR ennen RDR:ää.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Jos saat pyörimään, niin Sleeping Dogs. Se on GTA sijoittuneena Hong Kongiin. Ei löydy PS5:n storesta (jolla kai pelaat, en varma), joten pitää jollain PC:llä käydä poimimassa pleikkarin storesta ensin ja sitten ladata PS5:lle. Itsellä ainakin toiminut (joskus suora continue ei toimi, vaan pitää ihan load game -valikosta mennä peliin), mutta kannattaa silti pyörittää paria tallennusta.
Joo näyttäisi tosiaan löytyvän puhelimen sovelluksellakin tuo peli, mutta ei tosiaan PS5:n Storesta. Hintaa on näköjään hurjat 4,49e. Jospa tuon saisi tosiaan toimimaan PS5:lläkin.
 

Buster

Jäsen
Joo näyttäisi tosiaan löytyvän puhelimen sovelluksellakin tuo peli, mutta ei tosiaan PS5:n Storesta. Hintaa on näköjään hurjat 4,49e. Jospa tuon saisi tosiaan toimimaan PS5:lläkin.
Tuo mainitsemani "continue last save" tjs. päävalikossa on se, millä pelin saa varmasti kaatumaan aika nopeasti. Mutta sen saa kierrettyä, kun menee suoraan load game -valikon kautta tallennukseen. Eli ei mitään ongelmia sillä saralla.

Saattaahan tuo pelatessakin kirjaimellisesti kerran tai kaksi kaatua, mutta ei varmaan mitään sen kummempaa. Kyllähän tuo muistaakseni PS3:llakin aikanaan saattoi tiltata/kaatua, että ehkä se on vaan semmoista.

Ei siinä mitään muuta ongelmaa pitäisi tulla vastaan. Pelattavassa kuosissa on.
 

Arthur Morgan

Jäsen
Suosikkijoukkue
AC Oulu, Kärpät, Huuhkajat
Sain juuri pelattua Life is Strange: Double Exposuren loppuun ja olotila on hämmentynyt. Onko täällä ketään muuta joka tuosta pelisarjasta on aikoinaan innostunut? LiS ja LiS2 ovat molemmat ikuisia lempipelejäni, tarina molemmissa on aivan uskomaton, mutta vaikka pistin True Colorsin vain ensimmäisen pelin piikkiin, niin tämä uusin DE melkein jo tuhosi pelisarjan minulle.

Jos ette ole kuulletkaan tai ette ole jaksanut testata ja tykkäätte tarinapohjaisista peleistä niin vahva suositus juurikin näille Life is Strange ja Life is Strange 2 peleille. Suurin osa on cutscenea ja peli voi loppua eri tavoilla riippuen mitä valintoja teet pelin aikana. Pelin sisälläkin se miten hommat menee riippuu valinnoista. Vähän tuollaisia "coming of age" tyylisiä pelejä. Harmi että uusimmassa unohdettiin se miksi noista pidetään niin paljon.

Halusin vaan johonkin purkaa hämmennystäni ja pahaa oloa mitä uusin peli aiheutti.
 

Buster

Jäsen
Sain juuri pelattua Life is Strange: Double Exposuren loppuun ja olotila on hämmentynyt. Onko täällä ketään muuta joka tuosta pelisarjasta on aikoinaan innostunut? LiS ja LiS2 ovat molemmat ikuisia lempipelejäni, tarina molemmissa on aivan uskomaton, mutta vaikka pistin True Colorsin vain ensimmäisen pelin piikkiin, niin tämä uusin DE melkein jo tuhosi pelisarjan minulle.

Jos ette ole kuulletkaan tai ette ole jaksanut testata ja tykkäätte tarinapohjaisista peleistä niin vahva suositus juurikin näille Life is Strange ja Life is Strange 2 peleille. Suurin osa on cutscenea ja peli voi loppua eri tavoilla riippuen mitä valintoja teet pelin aikana. Pelin sisälläkin se miten hommat menee riippuu valinnoista. Vähän tuollaisia "coming of age" tyylisiä pelejä. Harmi että uusimmassa unohdettiin se miksi noista pidetään niin paljon.

Halusin vaan johonkin purkaa hämmennystäni ja pahaa oloa mitä uusin peli aiheutti.
Ensimmäinen peli on kyllä mahtava kasvutarina, jossa erityisesti ajan ja paikan tuntu on erityisen vahvasti läsnä. Aliarvostettu mestariteos, ainakin tuntuu siltä. Harvoin pelejä pelatessa itkee.

Tutulta kuulin päinvastaista, että tässä uusimmassa olisi taas tuota ykkösosan tasoa saavutettu. Mielenkiintoista nähdä miten on. Pitää katsoa poimiiko tuon joskus alesta, vai venaako plussaan tuloa.
 

Alice

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, sympatiat K-Espoo
Sain juuri pelattua Life is Strange: Double Exposuren loppuun ja olotila on hämmentynyt. Onko täällä ketään muuta joka tuosta pelisarjasta on aikoinaan innostunut? LiS ja LiS2 ovat molemmat ikuisia lempipelejäni, tarina molemmissa on aivan uskomaton, mutta vaikka pistin True Colorsin vain ensimmäisen pelin piikkiin, niin tämä uusin DE melkein jo tuhosi pelisarjan minulle.

Jos ette ole kuulletkaan tai ette ole jaksanut testata ja tykkäätte tarinapohjaisista peleistä niin vahva suositus juurikin näille Life is Strange ja Life is Strange 2 peleille. Suurin osa on cutscenea ja peli voi loppua eri tavoilla riippuen mitä valintoja teet pelin aikana. Pelin sisälläkin se miten hommat menee riippuu valinnoista. Vähän tuollaisia "coming of age" tyylisiä pelejä. Harmi että uusimmassa unohdettiin se miksi noista pidetään niin paljon.

Halusin vaan johonkin purkaa hämmennystäni ja pahaa oloa mitä uusin peli aiheutti.
En ole pelannut DE:tä, enkä tuskin pitkään aikaan tulekaan pelaamaan, mutta ainakin omissa silmissäni sarja kärsi isosti kun Dontnod lopetti sarjan devaamisen. Ainakin itselleni ne ainoat pelisarjan osat (LiS 1+2) jotka ovat oikeasti aiheuttaneet sellaisia vau-elämyksiä, ovat juuri nämä Dontnodin devaamat osat. On nämä Deck Ninenkin pelit olleet ihan päteviä (DE:stä en tiedä, mutta arvostelujen perusteella kuulostaa samalta), mutta todella kädenlämpöisiä itselleni, eikä ole jättänyt samanlaisia muistijälkiä kuin 1 tai 2.

Siksi itse en ole oikeastaan missään vaiheessa jaksanut innostua Double Exposuresta, ja nyt nähdyt arvostelut vahvistavat kyllä omaa näkemystäni. Sen sijaan kova odotus on Dontnodin uuden IP:n starttaavaa Lost Records: Bloom & Ragea kohtaan, joka ilmestyy helmikuussa. Ainakin trailerit lupaavat todella hyvää, ja hohkaavat sellaista LiS -henkeä sopivissa määrin.

Ehkä tämä Double Exposure tulee joskus pelattua kun on sopivassa alessa, mutta siihen nyt saattaa mennä useampi vuosi.
 

Arthur Morgan

Jäsen
Suosikkijoukkue
AC Oulu, Kärpät, Huuhkajat
Tutulta kuulin päinvastaista, että tässä uusimmassa olisi taas tuota ykkösosan tasoa saavutettu.
Kyllä siinä on lähelle päästy, ellei sitten saavuttetukin se taso. Mutta episode 4:n puolesta välistä se taso tippuu kuin lehmän häntä ja koko pelisarjan idea kadotetaan.

D9 haluaa tehdä yksittäisen lisäosan sijaan pelistä moniosaisen pelisarjan, niin tiesin että mitään Bae or Bay tyylistä loppua tuskin saadaan, silti yllätti negatiivisesti. Vaikeapa tuota on avata sen enempää ilman spoilereita.

Huhuja oli ettei Deck Ninella ollut hajuakaan miten lopettaa tuo peli ja minusta se huhu näyttää todelta. Rushattu lopetus missä ei ole mitään järkeä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös