Yleinen pelikeskustelu

[Vanha Len]

It Takes Two ja Unravel 2 ovat sellaisia mitä on kiva pelata yhdessä. Varsinkin It Takes Two:lle erittäin iso suositus.

Toki varmat Minecraft ja Borderlands 3 menee myös.

Ja Rocket League on nykyään ilmanen ja voi hyvin pelata Split Screenillä.

Helkkarin iso kiitos tästä.

 

[Konteksti]

Nyt tarvitsen hieman apua. Mulla on PS4 ja nyt pitäisi saada pelivinkkejä. Eli siis sellaisista peleistä, joita voi pelata kaksi pelaajaa samaan aikaan, samalta ruudulta. Olen erään 18- vuotiaan lievästi autistisen nuoren miehen "isoveli". Tää kaveri on kova pelaamaan, mutta hänellä ei ole tällä hetkellä pelikonetta. Ja haluaisi kovasti pelata kanssani. Peli voi olla genreltään mikä tahansa. Tykkää esimerkiksi Battlefieldistä ja Resident Evileistä.

Tulee jokusen päivän myöhässä, mutta Resident Evil 5 lienisi tähän tapaukseen myös sopiva. Ei parhaita Resident Evileitä, silti loistavaa kaksinpeliviihdettä. Myös tämän lisäpelimoodissa viihtyy kaksin vallan mainiosti.

 

[Zapp]

Tätä yritettäessä tulee viesti "Havaittiin virhe". Kai tuo mun EA-käyttäjä on jostain syystä poistettu tai jotain, erikoinen homma.

Vähän tilannepäivitystä, eli umpikujassa ollaan F1 22:n kanssa. EA on poistanut käyttäjäni, jonka aikoinaan olen linkittänyt PSN-käyttäjääni, koska en ole käyttänyt sitä pitkään aikaan. Sähköpostini, jonka olen aikoinaan EA-käyttäjääni linkittänyt, on ikivanha ja nyttemmin poistunut käytöstä koska en ole sitäkään aikoihin käyttänyt. EA-tuki sanoo, ettei mitään ole tehtävissä, koska muita keinoja palauttaa käyttäjä ei ole. Käsittämätöntä, että EA-käyttäjää ei pysty PSN-tilin yhteydestä vaihtamaan ja sitten EA itse vielä poistelee niitä tilejä jos et muutamaan vuoteen pelaa EA-pelejä. Ei nyt kuulosta edes kovin tavattomalta tämä oma tapaus, luulisi että tätä tapahtuu ihan yhtenään. Että varotukseksi vaan muillekin kun EA:n tuotteita ostaa, nämä kaverit voivat viedä rahasi mutta tuotetta et saa.

Viimeiseksi vinkiksi asiakaspalvelija on nyt antanut, että rahoja kannattaa kysellä takaisin PSN supportista, koska ostin pelin PS Storesta. Ei nyt kovin suuret odotukset ole ettäkö rahat saisin vielä takaisin.

 

[MHPeg]

Olen vähän jäänyt koukkuun Tennis Clash mobiilipeliin. Onko muita jotka ovat tutustuneet tähän?

Se mitä mietin on se että vastustajia löytyy lähes joka kerta, vaikka pelaisit kymmeniä pelejä putkeen. Mun mielestä noi on ihan oikeita ihmisiä joita vastaan pelit pelataan.

Saako nuo tyypit luuriinsa jonkun ilmoituksen että meikä haluiasi pelata? Maksullisen version ominaisuuksia? Vai miten nää menee?

Muutama vuoden takaa nosto.

Pelannut tätä Tennis Clashia nyt pari vuotta ja valitettavasti on täysin rahanteko sovellus.
Pystyt kyllä ilman rahaakin kehittymään, mutta taitotaso jää pyörimään 300-600 "pokaalin" alueelle.
Kerran ostin paketin 9,99€ testi mielessä ja tämän vaikutus pelin kulkuun oli järkyttävä. Ei karannut lyönnit enää sivurajojen puolelle ja menestyin sen viikon Turnauksessa TOP5 sijalle sekä voitin selkeästi paremmilla statseilla olevia pelaajia. Pokaalitaso nousi viikossa 350 --> 790 tasolle, hävisin maksimissaan 4 peliä.

Pikku hiljaa rahallisen panostuksen vaikutukset hävisivät ja palasin jälleen todellisuuteen. Turnaus menestys pelissä määräytyy peliin annetun rahamäärän mukaisesti. Turnauksissa on sama millä mailalla pelaat, voittaa vastustaja sinut etkä pääse käsiksi parempiin palkintopotteihin. Lopputurnauksessa vaaditun 20 ottelusta voitin 3. Käytännössä kaikki vastustajat heikoimmillakin statseilla pelasivat "liian" hyvin eikä lyönnit pysyneet sisällä vaikka yritin lyödä suoraan. Tällä yritetään houkutella pelaajia ostamaan paketteja - jotta menestystä tulisi.

Sykli on ilman rahaa käytettäessä aikalailla 50-50. Voittoprosentti on +-50%.

Muutaman pelin siellä täällä kun pelaa, pysyy vitutus loitolla.

 

[Sonny Burnett]

Muutama vuoden takaa nosto.

Pelannut tätä Tennis Clashia nyt pari vuotta ja valitettavasti on täysin rahanteko sovellus.
Pystyt kyllä ilman rahaakin kehittymään, mutta taitotaso jää pyörimään 300-600 "pokaalin" alueelle.
Kerran ostin paketin 9,99€ testi mielessä ja tämän vaikutus pelin kulkuun oli järkyttävä. Ei karannut lyönnit enää sivurajojen puolelle ja menestyin sen viikon Turnauksessa TOP5 sijalle sekä voitin selkeästi paremmilla statseilla olevia pelaajia. Pokaalitaso nousi viikossa 350 --> 790 tasolle, hävisin maksimissaan 4 peliä.

Pikku hiljaa rahallisen panostuksen vaikutukset hävisivät ja palasin jälleen todellisuuteen. Turnaus menestys pelissä määräytyy peliin annetun rahamäärän mukaisesti. Turnauksissa on sama millä mailalla pelaat, voittaa vastustaja sinut etkä pääse käsiksi parempiin palkintopotteihin. Lopputurnauksessa vaaditun 20 ottelusta voitin 3. Käytännössä kaikki vastustajat heikoimmillakin statseilla pelasivat "liian" hyvin eikä lyönnit pysyneet sisällä vaikka yritin lyödä suoraan. Tällä yritetään houkutella pelaajia ostamaan paketteja - jotta menestystä tulisi.

Sykli on ilman rahaa käytettäessä aikalailla 50-50. Voittoprosentti on +-50%.

Muutaman pelin siellä täällä kun pelaa, pysyy vitutus loitolla.

Juu, kyllä meikä tätä vielä on tahkonnut. En oo rahalla tosin kertaakaan pelannut. Kerran edennyt Masters-tasolle mutta alas tultiin äkkiä. Pokaaleja ollut parhaimmillaan joku 850. Voittoprosentti on ollut pitkään sama 45% ja ei se tuosta ilman luottokorttia varmaan ikinä nousekaan. Mutta,,, kiva peli höntsätä ja ihan jees ajanvietettä. Sitä tossa aikasemmin ihmettelin että mistä noi vastustajat löytyy lähes aina sekunneissa.. sen sain selville että ihan alatasolla vastustajana voi olla botteja mutta ei enää myöhemmin.

 

[Johnny B. Goode]

Kuinkahan toi kovasti kehuttu Disco Elysium mahtaa toimia tämmöselle jolla ei oo käytännössä mitään kokemusta roolipeleistä ja yleensä koko termistä tulee semmoset vmp-vibat. Toki paljonkin tullu pelejä pelattua missä on ns. lisukkeena jotain roolipelielementtejä, mutta oon kiertänyt perus rpg:t aina kaukaa. Kyseessä kuitenkin pienen lafkan tekemä mutta suuren yleisön kovasti kehuma tuotos sekä ymmärtääkseni pelissä ei kaiketi pitäsi hyppiä mitään helevetin menninkäisiä, lohkärmehiä, velhosia, taikatemppuja eikä muuta nörttifantasiahuttua, niin oon pistäny harkintaan.

Toi vaan kun oon lueskellut arvosteluja, niin tuntuu että ne on kirjotettu siten että odotetaan lukijan olevan jo tän genren veteraani eikä pelin mekaniikkaa selitetä lainkaan. Pistää väkisin miättiin että jääkö tässä jumiin jo alkumetreillä. Mää kun en tykkää mitään nettiapuja/walkthrougheja peleissä käytellä. Jos ei omat taidot riitä niin yleensä sitten hyväksyn "tappioni". Eipä tässä kyllä näyttäsi vararikkoon menevän kun pelin (pc) hintoja kattelee vaikkei sitten toimisikaan.

 

[mikko600]

Kuinkahan toi kovasti kehuttu Disco Elysium mahtaa toimia tämmöselle jolla ei oo käytännössä mitään kokemusta roolipeleistä ja yleensä koko termistä tulee semmoset vmp-vibat. Toki paljonkin tullu pelejä pelattua missä on ns. lisukkeena jotain roolipelielementtejä, mutta oon kiertänyt perus rpg:t aina kaukaa. Kyseessä kuitenkin pienen lafkan tekemä mutta suuren yleisön kovasti kehuma tuotos sekä ymmärtääkseni pelissä ei kaiketi pitäsi hyppiä mitään helevetin menninkäisiä, lohkärmehiä, velhosia, taikatemppuja eikä muuta nörttifantasiahuttua, niin oon pistäny harkintaan.

Toi vaan kun oon lueskellut arvosteluja, niin tuntuu että ne on kirjotettu siten että odotetaan lukijan olevan jo tän genren veteraani eikä pelin mekaniikkaa selitetä lainkaan. Pistää väkisin miättiin että jääkö tässä jumiin jo alkumetreillä. Mää kun en tykkää mitään nettiapuja/walkthrougheja peleissä käytellä. Jos ei omat taidot riitä niin yleensä sitten hyväksyn "tappioni". Eipä tässä kyllä näyttäsi vararikkoon menevän kun pelin (pc) hintoja kattelee vaikkei sitten toimisikaan.

Steamista kun ostat niin saat palautettua jos pelaat alle kaks tuntia ja kahden viikon sisään ostamisesta.

Muuten peli sinällään yksinkertainen toiminnoiltaan, mutta erilainen sitten kaikella muulla tavalla. Paljon luettavaa ja musta tuntuu että on ihan etuna vaan jos et ole paljoa RPGtä pelannut.

 

[Juteeni]

Kuinkahan toi kovasti kehuttu Disco Elysium mahtaa toimia tämmöselle jolla ei oo käytännössä mitään kokemusta roolipeleistä ja yleensä koko termistä tulee semmoset vmp-vibat. Toki paljonkin tullu pelejä pelattua missä on ns. lisukkeena jotain roolipelielementtejä, mutta oon kiertänyt perus rpg:t aina kaukaa. Kyseessä kuitenkin pienen lafkan tekemä mutta suuren yleisön kovasti kehuma tuotos sekä ymmärtääkseni pelissä ei kaiketi pitäsi hyppiä mitään helevetin menninkäisiä, lohkärmehiä, velhosia, taikatemppuja eikä muuta nörttifantasiahuttua, niin oon pistäny harkintaan.

Toi vaan kun oon lueskellut arvosteluja, niin tuntuu että ne on kirjotettu siten että odotetaan lukijan olevan jo tän genren veteraani eikä pelin mekaniikkaa selitetä lainkaan. Pistää väkisin miättiin että jääkö tässä jumiin jo alkumetreillä. Mää kun en tykkää mitään nettiapuja/walkthrougheja peleissä käytellä. Jos ei omat taidot riitä niin yleensä sitten hyväksyn "tappioni". Eipä tässä kyllä näyttäsi vararikkoon menevän kun pelin (pc) hintoja kattelee vaikkei sitten toimisikaan.

Monessako pelissä pystyt keräämään hotelliyöhön vaadittavat muutaman rahayksikön lisää dyykkaamalla sateessa pulloja roskiksista ja viemään ne paikalliseen Alepaan pullonkeräykseen?

Ne rpg-elementit eivät ainakaan itselle olleet mitenkään luotaantyöntävät, kun tässä ne taisi enempi vaikuttaa hahmon persoonaan.

Pelin olen omistanut yli kaksi vuotta, mutta loppuun en ole vielä sitä saanut pelattua, kun pelin edistäminen vaatii rauhallisen illan ja kalsarikännejä hipovat antimet. Joka hetkestä on tullut kyllä nautittua ja jumiin jäänyt vain pariin kertaan.

 

[Johnny B. Goode]

Monessako pelissä pystyt keräämään hotelliyöhön vaadittavat muutaman rahayksikön lisää dyykkaamalla sateessa pulloja roskiksista ja viemään ne paikalliseen Alepaan pullonkeräykseen?

Jumankauta, innostuisko veli @pettter nynnyileen ja hommaan tällä myyntipuheella pelivehkeen!

 

[ILIMAVEIVI]

Meikäläinenkin yli 50 kaveri on jopa pelaillut näitä eri konsoli pelejä niin kyllä täytyy sanoa että Nintendo on onnistunut siinä parhaiten The Legend on Zelda Breath of the Wild pelillä. Pelinä ihan omaa luokkaansa. Monille grafiikka on tärkeää mutta oikeasti sillä ei ole mitään merkitystä. Pelit on pelejä ja liika realistisuus ei ole hyvästä.

 

[Vanha Len]

Meikäläinenkin yli 50 kaveri on jopa pelaillut näitä eri konsoli pelejä niin kyllä täytyy sanoa että Nintendo on onnistunut siinä parhaiten The Legend on Zelda Breath of the Wild pelillä. Pelinä ihan omaa luokkaansa. Monille grafiikka on tärkeää mutta oikeasti sillä ei ole mitään merkitystä. Pelit on pelejä ja liika realistisuus ei ole hyvästä.

En ole kyseistä peliä pelannut. Viimeksi Nintendolla hakkasin aikoinaan Ocarina of timea ja Majoras maskia. Sitten tuli elämäntilanteeseen muutos. Mutta kyllähän Nintendo ja Zelda ovat hieman kuin pleikka ja Final Fantasy. Kovia pelejä genressään.

 

[Teresa]

The Walking Deadin ensimmäinen kausi on nyt pelattu. Tietämättömille tiedoksi, että kyseessä on maailmanlopun miljööseen sijoittuva konsepti, jossa suuri osa ainakin Yhdysvaltain ja mahdollisesti muunkin maailman väestöstä on muuttunut zombeiksi. En ole lukenut niitä samannimisiä sarjakuvia tai katsellut sitä samannimistä tv-sarjaa, joten pelin mahdollisia poikkeavuuksia niihin nähden en voi kommentoida. Joka tapauksessa tällä pelisarjan ensimmäisellä kaudella Lee-nimisen vankikarkurin tiet sattuvat yhtymään Clementine-nimisen yksin jääneen tytön kanssa. Tarinassa keskitytään kuvaamaan heidän ja heidän tapaamiensa henkilöiden sompailua tuossa postapokalyptisessä ympäristössä. Ei siis mitään uutta ja ihmeellistä auringon alla, mutta ainakin tämä ensimmäinen kausi onnistui vangitsemaan mielenkiinnon hyvin. En mene nyt kovin tarkasti yksityiskohtiin, mutta jokaiseen episodiin oli saatu vähän eri näkökulmaa. Ekassa jaksossa esiteltiin koko kurjuus ja vaara uhkasi zombien taholta, tokassa muut ihmiset muodostivat uhkan, kolmannessa omassa porukassa oli juudas tai siltä ainakin vaikutti, neljännessä nojattiin taas ulkopuoliseen uhkaan ja lopussa tuli melkoinen cliffhanger, viidennessä jaksossa oli sitten loppukohtaamiset ja runsaasti tunteita herättäviä käänteitä. Suosikkijaksoni oli silti varmaan kakkonen – se lähti rauhallisesti liikkeelle mutta tunnelma tiivistyi vähitellen ja loppu jätti aikas sanattomaksi jopa. Yleisesti ottaen tuo episodimainen jaksotus myös rytmittää pelaamista kivasti.

Useimmiten tarina on onnistunut, jos siinä seikkailevat hahmot ovat onnistuneita. Tämänkin pelin tarina kantoi erityisesti vahvojen ja monipuolisiksi käsikirjoitettujen hahmojen takia. Itse Lee oli monitahoinen tyyppi, joka oli saanut elämässään pahaa aikaan, mutta jolla silti tuntui olevan sydän paikallaan. Clementine puolestaan oli realistinen lapsihahmo, joka ei vaikuttanut sen kylmähermoisemmalta tai älykkäämmältä kuin hänen ikäiseltään voisi odottaa – toisin kuin varsin monien muiden tarinoiden nuoret hahmot, jotka epäuskottavasti pärjäävät kiperissä tilanteissa ihan siinä missä aikuisetkin. En lähde esittelemään pelin muita hahmoja tässä yhteydessä, mutta kaikille oli onnistuttu kirjoittamaan omanlaisensa persoonallisuus ja pelaajana heidän kohtaloistaan alkoi välittää. Näinpä pelin mittaan pääsi kokemaan suuria tunteita ja aitoa jännitystä, sillä tarina kohteli hahmoja melko säälimättömästi – ei tosiaan voinut tuudittua siihen, että keskeiset henkilöt selviäisivät juonihaarniskan suojissa kuin ihmeen kaupalla mistä hyvänsä. Muutenkin juoni oli koukuttava ja sisälsi monia shokeeraavia käänteitä.

Juoni onkin tässä tapauksessa ensiarvoisen tärkeä elementti, sillä vaikka kyseessä onkin peli, niin ennen kaikkea se pyrkii kuitenkin olemaan interaktiivinen tarina. Pelaajalle annetaan jatkuvasti useita vaihtoehtoisia repliikki- ja toimintamahdollisuuksia, joita valitsemalla pääsee vaikuttamaan tarinankulkuun. Itse tarinanrunko tosin käsittääkseni säilyy pitkälti samana päätti pelaaja sitten niin tai näin, mutta ainakin yksittäisten hahmojen kohtalo on noista valinnoista riippuvainen. Joka tapauksessa pelaajalle annetaan ainakin illuusio siitä, että hän on aktiivinen toimija, joka pystyy muokkaamaan tapahtumainkulkua laajemmassakin mittakaavassa.

Pelattavuus itsessään taas on varsin simppeliä, ehkä liiankin. Enimmäkseen vain liikutellaan oikealla tatilla kursoria esineiden tai ihmisten päälle ja painetaan jotakin toimintanäppäintä, tai liikutellaan itse hahmoa vasemmalla. Puzzlejen ratkaisu on yleensä aika kaavamaista ja itseään toistavaa – ne kun perustuvat lähinnä oikeiden esineiden ja toimintapaikkojen löytämiseen. Toisaalta se oli tylsääkin, mutta samaan aikaan pidin nimenomaan pelin helppoudesta. Pari kertaa tosin jäin jumiin ihan omaa huolimattomuuttani, kun en vain millään huomannut jotakin esinettä, mutta muuten ei liiemmin tarvinnut hakata päätä seinään ja polttaa päreitään samoissa kohdissa jummaamiseen. Pelin tunnelma on onnistuneella tavalla ahdistava silloin, jos pelaajaa ahdistaa pelihahmojen eikä omien hermojen ja mielenterveyden puolesta. Lisäksi kun eteneminen itsessään sujuu suht kitkattomasti, pystyy keskittymään nimenomaan kiinnostavasta tarinasta ja sen muokkaamisesta nauttimiseen. Walking Deadissa hankaluudet tulevatkin lähinnä moraalisista dilemmoista – kumpi pulassa olevista henkilöistä kannattaisi pelastaa ja kannattaisiko jättää tien poskessa lojuva auto rauhaan vai murtautua sinne varastamaan omalle porukalle tarvikkeita. Teki mitä hyvänsä, Clementine muistaa sen myöhemmin, ja aluksi hyvältä tuntunut valinta voi purra nilkkaan myöhemmin.

Huonointa pelissä oli – tylsien puzzlejen lisäksi – kökkö grafiikka ja kankeat kontrollit. Tietysti sarjakuvamainen ulkoasu oli alkuperäisteosten hengen mukaista, mutta mielestäni se haittasi tarinaan eläytymistä ja hahmojen tunnereaktioiden välittymistä. Varsinkin ampuessa ja muissa toimintapainotteisissa kohtauksissa tähtääminen oli kömpelöä, kursorin liikuttelu oli muutenkin huteraa ja välillä ohjainta joutui pitelemään ihan kädet solmussa. Ei tuo nyt peli-iloa kokonaan vienyt, mutta nakersi sitä aika tavalla. Aina niistä actionkohtauksistakin silti jotenkin selvittiin, mutta en voi sanoa nauttineeni niistä liiemmin. Kuvakulmakin oli usein haasteellinen eikä kameran käänteleminen ollut mahdollista. Lataustaukoja oli lisäksi paljon ja autosave tapahtui turhan harvoin ja tyhmissä kohdissa. Huumoria ja muita ilonpilkahduksia olisi myös voinut olla enemmän, sillä nyt maailma oli vähän liiankin synkän tuntuinen. Olisin niin ikään toivonut, että kun tällainen valintoihin perustuva peli on kyseessä, niillä olisi ollut suurempi merkitys myös laajemman tarinankaaren suhteen. Katselin nimittäin rinnalla erään striimaajan suorituksia kyseisestä pelistä ja aivan samalla tavalla hänelläkin juoni kulki, vaikka hän teki aivan eri valintoja ja hahmokokoonpanot olivat välillä vallan erit.

Kokonaisuutena kuitenkin hyvä peli ja jatko-osien pariin tulee varmasti siirryttyä, kunhan aikataulu antaa myöten.

 

[mikko600]

E3 peruttu kokonaan. Olihan tuosta juttua kun pelifirmat toisensa jälkeen perui, mutta jotenkin sääli.

 

[Nelfor]

Muistan kun tämä oli nuoruudessani iso tapahtuma ja se josta itse odotin uutisia uutuuspelien suhteen. Sääli, jos tällainen kaikki alan toimijat yhteen keräävä tapahtuma loppuu kokonaan, ei noissa talojen omissa tapahtumissa ole ihan sitä samaa fiilistä.

E3 tappoi itse itsensä. Pyysivät niin älyttömiä summia osallistumisesta, että kaikki muut vaihtoehdot alkoivat olemaan pelintekijöiden kannalta houkuttelevampia. Samalla E3 myös ajautui riitoihin joidenkin julkaisijoiden kanssa ihan naurettavista syistä.

Toki koronahan oli lopulta se E3:n tappaja, vaikka laskusuunta oli selkeä jo ennen sitä.

Ikävä tulee, sillä olihan E3 todella pitkään alan suurin ja hienoin tapahtuma, mutta en silti harmittele E3:n järjestäjätahon puolesta, koska aiheuttivat itse oman tuhonsa.

 

[hablaa]

Ikävä tulee

Viime vuosien laskusuunnan takia, ei ees niin paljoa tule. Kunhan Devolver Digital julkaisee oman "pressikonfferenssinsa" niin olen tyytyväinen. Viime vuoden tekele ei ollut niin hyvä, mutta ehkä sieltä keksitään uutta twistiä aiheeseen.

 

[stiflat]

Mikä tämä laskusuunta oli E3:lla, josta täällä puhutaan ennen korona-aikaa, eli 2019 ja ennen? Ainoastaan Sonyn poisjäänti 2019 (syyt oli mitä oli) voisi olla ehkä sitä negatiivistä puolta. Messut myös avattiin jälleen normaali yleisöllekin.

Mielestäni messut on/oli tärkeä osa pelialalle, koko maailman peliväki käänsi katseensa niihin ja sellaista näyteikkunaa ei voi saada millään omalla julkaisujutullaan. Ja koska ne järjestettiin juuri kesän alkuun, joka vuodenaikana on alalla melkoisen kuollut uutisten osalta, niin pelilehdet ja -uutiset makusteli E3-tarjontaa pitkälle.

Uudet julkaisut saadaan ulos nytkin tylsästi milloin kukakin, mutta tällaisia koko alan tapahtumia ei varmaan ole koskaan liikaa.

 

[Nelfor]

Mikä tämä laskusuunta oli E3:lla, josta täällä puhutaan ennen korona-aikaa, eli 2019 ja ennen? Ainoastaan Sonyn poisjäänti 2019 (syyt oli mitä oli) voisi olla ehkä sitä negatiivistä puolta. Messut myös avattiin jälleen normaali yleisöllekin.

Mielestäni messut on/oli tärkeä osa pelialalle, koko maailman peliväki käänsi katseensa niihin ja sellaista näyteikkunaa ei voi saada millään omalla julkaisujutullaan. Ja koska ne järjestettiin juuri kesän alkuun, joka vuodenaikana on alalla melkoisen kuollut uutisten osalta, niin pelilehdet ja -uutiset makusteli E3-tarjontaa pitkälle.

Uudet julkaisut saadaan ulos nytkin tylsästi milloin kukakin, mutta tällaisia koko alan tapahtumia ei varmaan ole koskaan liikaa.

Ei se laskusuunta ulospäin paljoa näkynyt, jos ei ole tarkemmin seurannut mitä taustalla tapahtuu. Kun Microsoftin ja Sonyn kaltaiset jätit alkoivat riitaantumaan E3:n järjestäjien kanssa aina vain pahemmin, niin alkoi näyttää hyvinkin vahvasti siltä, että E3:n taru voi olla pian ohi. Pienemmillä pelifirmoillakin oli E3:n kanssa riitoja, jotka liittyivät yleensä siihen, että osallistuminen oli liian kallista. E3 hinnoitteli itsensä pilalle.

Nythän tuohon samaan ajankohtaan kesäkuulle on edelleen ajoitettu monenlaisia pelitapahtumia, joissa julkistetaan niitä asioita, mitä olisi aiemmin hoidettu E3:lla. Ei toki ole ihan yhtä selkeää, että kaikki olisi saman tapahtuman alla, mutta netistä seurattuna tuntuu pitkälti ihan samalta, kunhan tietää mitä tapahtuu ja milloin.

Nyt kun E3:n taru alkaa olla lopullisesti ohi, niin se antaa tilaa muille tapahtumille ja niiden kehittämiselle. Lähivuosina nähdään miten tilanne lähtee kehittymään.

Kokonsa puolesta E3 ei ole ollut pelialan suurin tapahtuma enää pitkään aikaan. Gamescom on suurin vuosittainen tapahtuma ja se saa nyt entistä enemmän jalansijaa, kun E3 ei ole kilpailussa mukana.

 

[hablaa]

Brittiviranomainen heittää kapuloita rattaisiin Microsoftin Actiblizz-hankinnalle:

UK government blocks Microsoft’s proposed Activision purchase

Gov. group says deal would “substantially lessen competition” in cloud gaming.

arstechnica.com

Vastaava prosessi vielä kesken EU:ssa ja jenkkilässä, mutta ei tuo ole hyvä uutinen kaupalle.

 

[Kental]

Brittiviranomainen heittää kapuloita rattaisiin Microsoftin Actiblizz-hankinnalle:

UK government blocks Microsoft’s proposed Activision purchase

Gov. group says deal would “substantially lessen competition” in cloud gaming.

arstechnica.com

Vastaava prosessi vielä kesken EU:ssa ja jenkkilässä, mutta ei tuo ole hyvä uutinen kaupalle.

Sony on kyllä härski lafka. Jo monen laitesukupolven ajan se on ollut nimenomaan he*, jotka huolehtivat kaiken maailman yksinoikeussopimuksilla että milloin mitäkin peliä et saa muille kuin Sonyn laitteille. Sitten kun kilpailija yrittää edes jotain kilpailuetua etsiä markkinaa ylivoimaisesti hallitsevaan Sonyyn verrattuna niin ollaan lobbaamassa kaikille mahdollisille viranomaisille kuinka "anti-consumerist" tuo on, vaikka kyseessä on paljon vähemmän sikamainen temppu kuluttajia kohtaan kuin Sonyn omat, joissa on tyypillisesti blokattu kilpailevien konsolien lisäksi tietokonekäyttäjätkin.

*) Joo Nintendolla toki paljon yksinoikeuksia myös, mutta lähinnä omiin peleihinsä eikä mihin nyt huvittaa sellainen ostaa -> kuluttaja tietää laitteen hankkiessaan että noita usein vuosikymmeniä pyörineitä sarjoja sillä voi pelata ja toisia ei. Sitäpaitsi osittain Nintendon "kirjastolla" on eri kohderyhmä kuin muilla.

 

[disco-stu]

@Kental noinhan se menee, kun isot pojat leikkii isoilla rahoilla isoissa ympyröissä. Vastaavaa toki muillakin aloilla, eikä tietenkään mistään kilpailuedusta päästetä irti ja vastaavasti kilpailijaa kampitetaan mahdollisuuksien mukaan.

Jossain määrin erikoinen kuitenkin tuo kieltävä päätös, kun markkina nyt olisi tuosta kaupasta huolimatta vapaa ja onhan noita vaihtoehtoja olemassa. Saapas nähdä onko jenkeissä ja EU:ssa onnistuneet eri lobbarit.

Vahvastihan tuo vaikuttaa brittien vittuilulta Microsoftille, syystä tai toisesta, kun on valittu joku tietty segmentti, jonka mukaan kilpailuetu olisi haitallinen. Vaikka kaikessa muussa se olsii pelkästään hyödyllinen luoden kilpailua mm. Sonyn kanssa. Mutta en ole alan asiantuntija, ehkäpä hyö tietävät mitä tekevät - tai sitten ne on brittejä.

 

[Tifosi]

Kyllä mä ainakin näen selkeän eron sillä että Sonyn omistamat pelitalot luovat tyhjästä yksinoikeuspelit jotka sitten valloittavat maailmaa ja sillä että peleihin liittymättömillä asioilla rahansa tekevä yritys ostaa valmiin lafkan "vääristääkseen" kilpailua.

 

[Kental]

Kyllä mä ainakin näen selkeän eron sillä että Sonyn omistamat pelitalot luovat tyhjästä yksinoikeuspelit jotka sitten valloittavat maailmaa ja sillä että peleihin liittymättömillä asioilla rahansa tekevä yritys ostaa valmiin lafkan "vääristääkseen" kilpailua.

Sonyn peleihin liittymättömillä asioilla tehdyllä rahalla ostamat pelitalot, tarkoittanet. Iso osa noista pitkän linjan Sony-perheenjäsenistä joko ostettiin tai maksettiin yksinoikeustahoiksi jo silloin, kun piti kammeta Sega Amerikan markkinoilta (yksinkertaistettuna, tokihan Sega sössi valtavasti itse) ja päästä Japanissa käsiksi osaan Nintendon segmenttiä, eikä Sonylla silloin todellakaan ollut mitään "Playstation-rahoja" noihin käytettäväksi - eihän kaikissa tapauksissa vielä ollut koko ensimmäistä konsolia edes olemassa ennen kuin raha vaihtoi omistajaa. Pahimmissa tapauksissa yksinoikeuskumppanit anastettiin suoraan kilpailijan "perheestä", mille ei tuo Activision Blizzard -kuvio oikein mitenkään vedä vertoja.

Mutta tämä nyt näin tuon vääristämisen näkökulmasta vain. Lähinnä tullut näin aikuisiällä kasuaalihkona pelaajana, jolla laitepuolella yleensä löytyy vain töihinkin tarvittava PC eikä varsinaisia pelikoneita ole ollut kuin parista sukupolvesta hyvin pitkin väliajoin, huomattua että Mass Effectit, kohua XBOX-yksinoikeudellaan herättäneen Rise of the Tomb Raiderin ja vastaavat on melkein kaikissa tapauksissa saanut pelattavakseen ja varsin nopeastikin (kunhan vääntö riittää) kun taas Sonyn yksinoikeuksissa linja on lähinnä ollut "15 vuoden päästä tai ei ikinä".

Viime vuosina toki ollut paljon myönteistä kehitystä tässä asiassa Sonyn puolelta, mutta tuolla historialla kaipaan vähän lisää näyttöjä ennen kuin omalta osaltani otan firman pois Epicin kategoriasta. Eli alustoista, jotka kilpailevat maksamalla pelinkehittäjille siitä, että kuluttajilla ei anneta mitään muuta vaihtoehtoa kuin heidän alustansa.

 

[Tifosi]

Sonyn peleihin liittymättömillä asioilla tehdyllä rahalla ostamat pelitalot, tarkoittanet. Iso osa noista pitkän linjan Sony-perheenjäsenistä joko ostettiin tai maksettiin yksinoikeustahoiksi jo silloin, kun piti kammeta Sega Amerikan markkinoilta (yksinkertaistettuna, tokihan Sega sössi valtavasti itse) ja päästä Japanissa käsiksi osaan Nintendon segmenttiä, eikä Sonylla silloin todellakaan ollut mitään "Playstation-rahoja" noihin käytettäväksi - eihän kaikissa tapauksissa vielä ollut koko ensimmäistä konsolia edes olemassa ennen kuin raha vaihtoi omistajaa. Pahimmissa tapauksissa yksinoikeuskumppanit anastettiin suoraan kilpailijan "perheestä", mille ei tuo Activision Blizzard -kuvio oikein mitenkään vedä vertoja.

Mutta tämä nyt näin tuon vääristämisen näkökulmasta vain. Lähinnä tullut näin aikuisiällä kasuaalihkona pelaajana, jolla laitepuolella yleensä löytyy vain töihinkin tarvittava PC eikä varsinaisia pelikoneita ole ollut kuin parista sukupolvesta hyvin pitkin väliajoin, huomattua että Mass Effectit, kohua XBOX-yksinoikeudellaan herättäneen Rise of the Tomb Raiderin ja vastaavat on melkein kaikissa tapauksissa saanut pelattavakseen ja varsin nopeastikin (kunhan vääntö riittää) kun taas Sonyn yksinoikeuksissa linja on lähinnä ollut "15 vuoden päästä tai ei ikinä".

Viime vuosina toki ollut paljon myönteistä kehitystä tässä asiassa Sonyn puolelta, mutta tuolla historialla kaipaan vähän lisää näyttöjä ennen kuin omalta osaltani otan firman pois Epicin kategoriasta. Eli alustoista, jotka kilpailevat maksamalla pelinkehittäjille siitä, että kuluttajilla ei anneta mitään muuta vaihtoehtoa kuin heidän alustansa.

No jossei liikaa takerruta mitä pelitaloja on 90-luvulla ostettu kun crashit ja god of warit olivat leikkimistä. Pleikkarin johtamana Unchartedit, The Last of Usit ja God of Warit ovat nousseet sellaisiksi jättiläisiksi kuin ovat. Microsoft ei edes yritä.

 

[Flyingbird]

Moro! Onko kellään heittää mitään avoimen maailman selvitymispelejä, jotka olisi suomennettu tekstille? Olen pelannut kaverin kanssa Valheimia, joka on aivan huikea eli siihen tyyliin. Ihan hyvin pärjään Englannin kielellä näin muuten, mutta usein materiaalit on jotain vähän harvinaisempaa sanastoa ja menee aina googlella kääntäessä tai miettiessä mitä nyt pitää oikein hakea tai tehdä. Valheim on ainakin erinomaisesti suomennettu.

 

[mikko600]

Moro! Onko kellään heittää mitään avoimen maailman selvitymispelejä, jotka olisi suomennettu tekstille? Olen pelannut kaverin kanssa Valheimia, joka on aivan huikea eli siihen tyyliin. Ihan hyvin pärjään Englannin kielellä näin muuten, mutta usein materiaalit on jotain vähän harvinaisempaa sanastoa ja menee aina googlella kääntäessä tai miettiessä mitä nyt pitää oikein hakea tai tehdä. Valheim on ainakin erinomaisesti suomennettu.

Subnauticassa on ainakin suomenkieliset tekstit pleikalle. Muutenkin loistava peli.

Edit: Myös PClle löytyy suomitekstit.