Tosiaan, olkoon lähihistoria tuomarimme, ja saattaa olla huomattavan pikainenkin tuomari näinä kovasti kiireisinä aikoina. Pidän itseäni sangen paasikiveläisenä ihmisenä - realisti sitä ihmisen pitää olla tässä karussa maailmassa, ei ole Pietari mikään käräjänoikeus. Ja samalla ihmisellä pitää olla luovuttamattomia, neuvottelemattomia periaatteita. Ja yksi niistä lienee tämän illan groteski sirkus Valkoisessa talossa, Hacha jossain Berliinissä. Kaikkeen ei tule taipua, ja se taipumattomuus voi olla juurikin sitä realismia siinä missä "realismin" eli nöyrtymisen vaatimus sitä ei ole. Rajansa on kaikella tässä maailmassa. Ja siinä sen maailman arvo meille on. Paasikiveläisyyttä.
Viimeksi muokattu: