Yhdysvaltain presidentinvaalit 2024 – sedät jaksaa heilua?

  • 199 410
  • 1 607

Derrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Aamu-uutisissa oli mielenkiintoista nähdä pari painotuseroa maikkarin ja YLEn välillä:

Maikkari: pätkä sala-murhayrityksestä ja sitten kansan yhdistämisestä, Maikkarilla arvioitiin puheen olevan Trumpiksi hyvin maltillinen. Öljynporaksesta ”drill baby drill” vähän kevennyksenä.

YLE: salamurhasta,rajojen sulkemisesta. Selkeästi leikattu eurooppalaisittain negatiivisemmaksi. Toimittajan mukaan puhe lässähti lopussa

Yllättyneitä tuskin montaakaan näistä valinnoista.
Poraaminen liittyy Mexico aidan rakentamiseen
 

BaronFIN

Jäsen
Jotenkin tuntuu että tuo pohjois-korea juttelu on vaan trollailua. Haluaa ärsyttää vastustajiaan, kuten opetuslapsensa Purra ja kumppanit
Aika pitkälle vie trollausta ottaen huomioon kuinka pitkälle vei asiaa edellisellä kaudella.

Trump näkee maailman bisneksenä ja olettaa ilmeisesti, että diilit ovat liian hyviä, että niitä voisi jättää väliin. Taloudellinen integraatio ja hyvät diilit vain tarkoittavat idän ihmemaissa (Venäjä, Pohjois-Korea, Kiina) ihan muuta kuin länsimaissa.

Siinä missä ne edustavat meille talouskasvua ja yhteistä hyvää sekä mahdollisuutta luoda vielä lisää talouskasvua ja yhteistä hyvää, niin diktatuureissa taloudellinen integraatio on mahdollisuus saada hyödylliset idiootit tekemään töitä omien etujen hyväksi.
 
Mä en vieläkään ymmärtämättä bromancea Pohjois-Korean Kimin tai muiden despoottien kanssa.
ABC Newsin dokumentissa (suosittelen) kysytään asiasta Trumpin aiemman hallituksen EU-lähettiläältä Gordon Sandlandilta. Hänen mukaansa Trump ei olisi toisellakaan kaudellaan "heittopussi" autokraattien edessä, vaan hän ymmärtää kyllä millaisista ihmisistä on kyse. Sandland kertoo miten on olemassa julkinen "show Trump" ja todellinen Trump. Hänet itsensä Trump sai vakuutetuksi automatkalla Kimin tapaamisen jälkeen:

"I remember being with president Trump shortly after he met with Kim Jong-un and the media was excoriating him over being too friendly, over not understanding what really North Korea is all about. As if, you know he was seduced by that short Korean man who is a murderer and a thug. And we were in the car and I said "Mr President, cutting through the bullshit, tell me about Kim Jong-un". And he looked at me with a smile and he said "If that motherfucker had a knife, he could have gored me in the stomach". That told me everything I needed to know about his soberness when it came to these people."

Tosin, jos ei ole itse autokraatti, eikä pidä autokraateista, niin ei varmaan ole mikään pakko tavata tai hehkuttaakaan autokraatteja julkisesti... Jotain hän kuitenkin kokee saavuttavansa näillä tapaamisilla ja puheilla. Yksi teoria on halu näyttäytyä vahvana globaalina rauhanmiehenä, jota diktaattoritkin kunnioittavat. Henkilönä joka tulee toimeen kaikkien (paitsi liittolaisten) kanssa ja tekee diilejä. Kampanjapuheissa korostuu miten hänen aikanaan oli rauha mm- Lähi-idässä (mistä mm. Venäjäkin piikitellyt Trumpia), ja Venäjäkin hyökkäsi Bidenin heikkouden takia.. Hän ei luultavasti ymmärrä että diktaattorien kanssa pokkurointi ei näytä vahvalta. Päinvastoin, etenkin kun on kyseessä maailman mahtavimman valtion johtaja, jolla tämänkaltaiseen toimintaan ei olisi mitään tarvetta.

Eli, en minäkään ymmärrä. Kai ne on ne tietyt luonteenpiirteet, ja joidenkin ominaisuuksien puute, mitkä nähdynkaltaiseen toimintaan ajavat. Alla linkki mainittuun dokumenttiin, jossa haastatellaan korkean profiilin Trumpin kannattajia sekä vastustajia. Lainattu osio kohdasta 20.36 eteenpäin.


 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Demokraateilta puuttuu yhtenäisyys ja riittävän kova johtaja.
Ja tämä juuri on normaalisti erittäin hyvä asia, kuuluu puolueen nimen mukaisesti koko demokratian ytimeen. Demokratian erinomaisuus on juuri siinä, ettei ole olemassa eikä tulemassa Suuria Johtajia. Päin vastoin, johtajat ovat luokkaa orpo, hieman naurettavia parkoja omassa roolissaan, joiden kansansuosio haihtuu kuin lumi seuraavan gallupin myötä.

Mitä riitaisampi puolue on, sen parempi demokratialle. Nimenomaan kaksipuoluejärjestelmälle. Olisihan se nyt hirveää, jos 80 M ihmistä äänestäisi tiettyä puoluetta ja olisivat samaa mieltä kaikista tärkeistä asioista. Toki riitaisuus vaikeuttaa päätöksentekoa, mutta sitä ei pidä ollenkaan pelästyä. Vaikkapa brittien konservatiiveissa Sunak kesti pari vuotta, mutta puolueen epäyhtenäisyys oli kuin demokratian lahja kansalle.

Hemmettiin kaikki vahvat lujat suositut johtajat. Päätöksenteko ei saisi koskaan demokratiassa olla yhden miehen tai naisen asia. Tässä mielessä republikaaneilla on erittäin paha paikka juuri nyt kun Trump on saavuttanut aseman, jollainen oli kai Reaganilla viimeksi. Palvottu ylistetty johtaja, jonka suusta virtaa vain viisauden kultajyviä. Jolle jokainen vastarannankiiskikin joutuu vannomaan uskollisuuttaan. Johtajia pitää päinvastoin pilkata ja kritisoida joka tilassa, jotta heistä ei tulisi suuria johtajia.

Toki tehokkaampi järjestelmä olisi monipuoluejärjestelmä, jossa suurikaan hahmo ei nouse suureksi puoluerajojen ulkopuolelle. Kun on pidetty huolta siitä, että päätöksenteko ei keskity yhdelle ihmiselle, presidentille tai pääministerille. USA on kuitenkin demokraattinen järjestelmä, jossa on vain toteutumassa tilanne, jota perustajat eivät pystyneet täysillä hahmottamaan. Kaikki mittarit osoittavat samaan suuntaan, Trump on mahdollisesti saamassa triplavoiton ja hänellä on korkein oikeus taskussaan.

Normaalisti presidentitkin saavat lujaa tikaria kylkeensä omiltakin ja tämä on yksi demokratian hienouksista, jota pitää arvostaa. Ja josta tulisi aina muistuttaa itseään silloin kun kaipuu jonkun suuren johtajan siipien suojaan houkuttaa. Trumpin nousua presidentiksi taitaa olla aika vaikea pysäyttää, koska ihmisten poliittinen muisti on luokkaa kana. Mikään Trumpin erhe ei enää liikuta kannattajia, hän on noussut olympolaisiin korkeuksiin, josta ylväästi toisinaan suopeasti katselee kannattajiaan, hieman pilkallisestikin varmaan mielessään.

Demokraattien pitäisi epäyhtenäisesti yhdistyä parhaimman primus inter pares- ehdokkaan taakse. Ei täydellisen, ei suuren, ei muutenkaan kovin erinomaisen ehdokkaan taakse. Mutta nyt kun pitää estää Trumpin valtaistuimelle lässähtäminen - ei sillä perseellä muuta voikaan - niin silloin on valittava joku mitat täyttävä ehdokas. Demokraattien pitää olla yhtä mieltä vain nimestä, ei mistään muusta asiasta. Tämä hoitaisi duunia kuten Biden, ei minään palvonnan kohteena, vaan kaikin puolin epätäydellisenä johtajana. Mutta tämä on tärkeää, demokraattisena johtajana, joka ei edes unelmoi olevansa autokraatti.

Kaipuu suuren johtajan taakse on valitettava ominaisuus ihmisissä, kuuluu autoritääristen persoonallisuuksien ominaisuuksiin. Jotkut etsivät, kaipaavat, haluavat syyn totella. Samaistuvat voimakkaisiin yksilöihin. Koska houkutus tällaiseen on suuri näinä erittäin vaikeina aikoina, tämä ominaisuus pitää tunnistaa ja myös analysoida, jotta kyettäisiin löytämään vastalääkkeitä tällaiseen. Putinin ja muiden autokraattien vastustaminen täytyy voida mahdollistaa demokraattisten prosessien kautta. Kun riittävän monet ovat samaa mieltä diktaattoreista, on vain koottava yhteen erimielisiä ihmisiä, joita kuitenkin yhdistää yksi merkittävä asia: he eivät halua totella, he eivät halua luopua demokratiasta.

Tässä mielessä peukkua ylös Demokraateille. Heivatkaa Biden hoitokotiin, olkaa erimielisiä, mutta löytäkää keinot niiden ihmisten äänien saamiseksi, jotka eivät pohjimmiltaan halua kuulla sanaakaan suurelta johtajalta. Jotka ovat ihan tyytyväisiä pikku johtajiin, joihin sitten kyllästyvät seuraavan vaalikauden aikana.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell

Siinä demokraatin, ex Clinton neuvonantajan mielipide. Piti puhetta poikkeuksellisen hyvänä ja teki kuulemma Trumpista ”more likeable” kuin koskaan ennen. Hänen mukaansa vaalit on aikalailla ohi, vaikka Dem ehdokkaan vaihtaisikin. No spekulaatiota tänne mahtuu, mutta edelleen sanoisin että dem on mahdollisuus jos tehdään nopea muutos ja kärkihevonen on joku muu kuin Kamala - joku tuoreempi kasvo voisi vielä luoda nopean ilmiön, Kamala ei ole kamalan suosittu
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Aamu-uutisissa oli mielenkiintoista nähdä pari painotuseroa maikkarin ja YLEn välillä:

Maikkari: pätkä sala-murhayrityksestä ja sitten kansan yhdistämisestä, Maikkarilla arvioitiin puheen olevan Trumpiksi hyvin maltillinen. Öljynporaksesta ”drill baby drill” vähän kevennyksenä.

YLE: salamurhasta,rajojen sulkemisesta. Selkeästi leikattu eurooppalaisittain negatiivisemmaksi. Toimittajan mukaan puhe lässähti lopussa

Yllättyneitä tuskin montaakaan näistä valinnoista.

Hesarin kirjeenvaihtajan mukaan nimenomaan puheen alku oli sovittelevaa ja pyrki yhdistämään kansakuntaa. Sen jälkeen palattiin perinteiseen vastakkainasetteluun. Ensimmäinen juttu on vain tilaajille, mutta jälkimmäinen kaikille avoin. Siinä tivistetään puheen pääkohdat. Melko lailla vanhalla kaavalla mennään: Trumpin ekan kauden jälkeen kaikki oli hyvin ja maa kukoisti, mutta sitten demokraatit pääsivät valtaan ja tuhosivat kaiken. Trumpia äänestämällä saatte amerikkalaisen unelman takaisin.

Yllättävän paljon puheeseen on sovinnollisuutta, mutta ei sitä voi mielestäni sanoa varsinaisesti kädenojennukseksi tai kansakunnan yhdistämiseen tähtääväksi. Kuten Väntönen toteaa, niin omiin tuo varmasti uppoaa kuin häkä, mutta epävarmoja äänestäjiä tuskin saadaan band wagoniin ainakaan paljon.


 

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Heh heh, Trump sanoi että demokraatit tuhoavat maan. Bill Clinton teki maasta velattoman jonka jälkeen rebut alkoivat lähi idän sotaretket jotka maksoivat aivan helvetisti. Obama sai hoidettavaksi konkurssipesän. Mitä rebut on tehneet maalle muuta kun tuhonneet sitä. Sitten tämä JD Vance, Puten ja Lavrovin kaveri
Vähän huvittava on tuokin väite, että Gazan sotaa ei olisi syttynyt mikäli Trunp oli puikoissa, ja että sota on Bidenin syytä. Tuolla ruutitynnyrissä on nyt taisteltu viimeiset 60-70 vuotta tasaisin väliajoin, ja ne väliajatkin on ollut koko ajan jotain pienempää kärhämää. Aika vaikea laittaa tätä viimeisintäkään Bidenin, Trumpin tai kenenkään muunkaan viime aikojen USA:n presidentin syyksi. Sen verran syvältä ja kaukaa menneisyydestä tuonkin kärhämän taustat löytyy.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ja tämä juuri on normaalisti erittäin hyvä asia, kuuluu puolueen nimen mukaisesti koko demokratian ytimeen. Demokratian erinomaisuus on juuri siinä, ettei ole olemassa eikä tulemassa Suuria Johtajia. Päin vastoin, johtajat ovat luokkaa orpo, hieman naurettavia parkoja omassa roolissaan, joiden kansansuosio haihtuu kuin lumi seuraavan gallupin myötä.

Mitä riitaisampi puolue on, sen parempi demokratialle. Nimenomaan kaksipuoluejärjestelmälle. Olisihan se nyt hirveää, jos 80 M ihmistä äänestäisi tiettyä puoluetta ja olisivat samaa mieltä kaikista tärkeistä asioista. Toki riitaisuus vaikeuttaa päätöksentekoa, mutta sitä ei pidä ollenkaan pelästyä. Vaikkapa brittien konservatiiveissa Sunak kesti pari vuotta, mutta puolueen epäyhtenäisyys oli kuin demokratian lahja kansalle.

Hemmettiin kaikki vahvat lujat suositut johtajat. Päätöksenteko ei saisi koskaan demokratiassa olla yhden miehen tai naisen asia. Tässä mielessä republikaaneilla on erittäin paha paikka juuri nyt kun Trump on saavuttanut aseman, jollainen oli kai Reaganilla viimeksi. Palvottu ylistetty johtaja, jonka suusta virtaa vain viisauden kultajyviä. Jolle jokainen vastarannankiiskikin joutuu vannomaan uskollisuuttaan. Johtajia pitää päinvastoin pilkata ja kritisoida joka tilassa, jotta heistä ei tulisi suuria johtajia.

Toki tehokkaampi järjestelmä olisi monipuoluejärjestelmä, jossa suurikaan hahmo ei nouse suureksi puoluerajojen ulkopuolelle. Kun on pidetty huolta siitä, että päätöksenteko ei keskity yhdelle ihmiselle, presidentille tai pääministerille. USA on kuitenkin demokraattinen järjestelmä, jossa on vain toteutumassa tilanne, jota perustajat eivät pystyneet täysillä hahmottamaan. Kaikki mittarit osoittavat samaan suuntaan, Trump on mahdollisesti saamassa triplavoiton ja hänellä on korkein oikeus taskussaan.

Normaalisti presidentitkin saavat lujaa tikaria kylkeensä omiltakin ja tämä on yksi demokratian hienouksista, jota pitää arvostaa. Ja josta tulisi aina muistuttaa itseään silloin kun kaipuu jonkun suuren johtajan siipien suojaan houkuttaa. Trumpin nousua presidentiksi taitaa olla aika vaikea pysäyttää, koska ihmisten poliittinen muisti on luokkaa kana. Mikään Trumpin erhe ei enää liikuta kannattajia, hän on noussut olympolaisiin korkeuksiin, josta ylväästi toisinaan suopeasti katselee kannattajiaan, hieman pilkallisestikin varmaan mielessään.

Demokraattien pitäisi epäyhtenäisesti yhdistyä parhaimman primus inter pares- ehdokkaan taakse. Ei täydellisen, ei suuren, ei muutenkaan kovin erinomaisen ehdokkaan taakse. Mutta nyt kun pitää estää Trumpin valtaistuimelle lässähtäminen - ei sillä perseellä muuta voikaan - niin silloin on valittava joku mitat täyttävä ehdokas. Demokraattien pitää olla yhtä mieltä vain nimestä, ei mistään muusta asiasta. Tämä hoitaisi duunia kuten Biden, ei minään palvonnan kohteena, vaan kaikin puolin epätäydellisenä johtajana. Mutta tämä on tärkeää, demokraattisena johtajana, joka ei edes unelmoi olevansa autokraatti.

Kaipuu suuren johtajan taakse on valitettava ominaisuus ihmisissä, kuuluu autoritääristen persoonallisuuksien ominaisuuksiin. Jotkut etsivät, kaipaavat, haluavat syyn totella. Samaistuvat voimakkaisiin yksilöihin. Koska houkutus tällaiseen on suuri näinä erittäin vaikeina aikoina, tämä ominaisuus pitää tunnistaa ja myös analysoida, jotta kyettäisiin löytämään vastalääkkeitä tällaiseen. Putinin ja muiden autokraattien vastustaminen täytyy voida mahdollistaa demokraattisten prosessien kautta. Kun riittävän monet ovat samaa mieltä diktaattoreista, on vain koottava yhteen erimielisiä ihmisiä, joita kuitenkin yhdistää yksi merkittävä asia: he eivät halua totella, he eivät halua luopua demokratiasta.

Tässä mielessä peukkua ylös Demokraateille. Heivatkaa Biden hoitokotiin, olkaa erimielisiä, mutta löytäkää keinot niiden ihmisten äänien saamiseksi, jotka eivät pohjimmiltaan halua kuulla sanaakaan suurelta johtajalta. Jotka ovat ihan tyytyväisiä pikku johtajiin, joihin sitten kyllästyvät seuraavan vaalikauden aikana.

Monesta samaa mieltä, mutta en siitä, että mitä riitaisampi puolue on USA:n (tai Britannian) käytännössä kaksipuoluejärjestelmässä, sitä parempi demokratialle.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös