Oli Trumpin leiristä mitä mieltä tahansa, Trump tiesi erinomaisen hyvin eurooppalaisten näkemyksen. Macron kävi sen kertomassa. Ei siis ylläri että tukea ei täältä paljon tule.
Ei tietenkään ollut yllätys, pointti oli siinä että tuota menoa käyvät pitkän päälle kaverit vähiin. Tietysti jos tavoitteena on lähtökohtaisesti sota (mitä en itsekään ihmettelisi) ei asialla ole tietenkään väliä.
En pidä Trumpin hallinnon toimintaa Iranin suhteen vain huonona. Tässä Trump on johdonmukainen. Kun Pohjois-Korea uhitteli, Trump ilmoitti laittavansa sen ruotuun keinoja kaihtamatta. Kun Iran on uhitellut sopimuksesta huolimatta, eikä ole päästänyt tutkijoita sotilaskohteisiin, joissa se voi täysin vapaasti valmistella ohjuskokeita, Trump toimii kuten toimi Pohjois-Korean kanssa. Iran saa varautua sotaan, ja tällä kertaa sen paikallisena ehkäisijänä ei toimi Israel Etelä-Korean tapaan, koska jälkimmäisen tilanne on päästetty länsimaiden toimesta todella tukalaksi vuosikymmenten saatossa.
Paljon kehuttu Iranin ydinkieltosopimus ei sisällä siis ohjuskokeita lainkaan ja vuodesta 2025 Iran saa mahdollisuuksia lisää, kun ydinohjelman rajoituksia puretaan. Iranilla on Lähi-idän suurimmat ohjusvarastot. Tällä hetkellä länsimaiden ei ole mahdollistaa varmistaa, ettei Iran pysty asentamaan esimerkiksi ballistisiin ohjuksiinsa kärkeä, joka pystyisi lentämään esimerkiksi Eurooppaan.
Trumpin saama tuomio on yllä olevien faktojen mukaan kohtuuton ja tässä mielessä olen samaa mieltä @Petri1981 kirjoittamasta eurooppalaisten naiiviudesta.
Kukaanhan ei ole väittänytkään että Iranin ydinkieltosopimus olisi täydellinen, mutta itse edustan sellaista nykyisin ilmeisesti vanhakantaista näkemystä jonka mukaan politiikassa edes jonkinlainen sopimus on aina parempi vaihtoehto kuin sopimukseton tila ja siitä syntyvät jännitteet.
Ja toisaalta: jos sopimus kerran on niin huono, niin miksei Trump lähtökohtaisesti ehdota sen parantamista ja lähde neuvottelut edellä liikkeelle? Se olisi pidempi, mutta myös pitkän päälle järkevämpi tie, joka kuitenkin ilmeisesti veisi liikaa aikaa kaapelitv:n katselulta, olisi muutenkin liian tylsää eikä palvelisi palvelisi Trumpin etuja samalla tavalla kuin konfliktien lietsominen.
Trumpin toiminta on hänen näkökulmastaan toki johdonmukaista, mutta se ei poista sitä, että kysymyksessä on vaarallinen sekopää jonka toimilla voi olla ennen pitkää maailmanrauhalle vakavat seuraukset.
Näin on ja lisäisin vielä sen, että Trumpista on jo nyt isosti haittaa. Mutta näen myös positiivisia puolia, ja olen niitä kehdannut silloin tällöin nostaa esille.
Tässä asiayhteydessä on vaikea nähdä mikä se positiivinen puoli on, koska jos Iran on hommaillut jotakin luvatonta, se luvattomuus tuskin tällä vähenee.
Minä olen optimistisempi. En sulje pois sitä, että Iran taipuu Pohjois-Korean tavoin ja huipputapaamisen jälkeen saadaan uusi sopimus. Siinä mm. ohjuskokeet kiellettäisiin ja ydinpolttoaineen kehittelyn rajoittamisen sijasta (vuoteen 2025 asti) Iran julistautuisi pysyvästi ydinaseettomaksi. Tällöin heikko sopimus korvattaisiin paremmalla.
Kaikki on mahdollista, mutta onhan Iranilla nyt eri lailla pelimerkkejä kuin P-Korealla, joka osa-alueella. Ylipäätään olisin tosin varovainen sen suhteen onko P-Korea todella taipunut tai taipumassa yhtään mihinkään. Maan johdon epäluotettavuus on hyvin tiedossa ja joidenkin arvioiden mukaan Trump teki Iran-manöveerillään välillisesti hallaa myös P-Korea diililleen.
Kyllä, Pohjois-Korean osalta pitääkin olla varovainen. Tuohon Obaman hallinnon diplomaattien arvioon Iran-sopparin vaikutuksesta Pohjois-Korean ja Korean niemimaan tuleviin neuvotteluihin voisi uskoa paremmin, jos Obama olisi saanut muutakin aikaan kuin lisää ongelmia merkittävissä kansainvälisissä kriiseissä. Totta kai demaritahot käyttävät kaikkensa Trumpia vastaan - varsinkin asioissa, joiden ongelmat Trump heiltä peri.
Mielestäni kyse ei ole vain demarien arviosta, Trump on kumonnut sopimuksia siihen malliin, että ihan järjellä ajatellenkin Yhdysvaltojen uskottavuus kansainvälisenä sopijaosapuolen on kohta melkein nolla.
There are few issues more important to the security of the United States than the potential spread of nuclear weapons, or the potential for even more destructive war in the Middle East. That’s why the United States negotiated the Joint Comprehensive Plan of Action (JCPOA) in the first place.
The reality is clear. The JCPOA is working – that is a view shared by our European allies, independent experts, and the current U.S. Secretary of Defense. The JCPOA is in America’s interest – it has significantly rolled back Iran’s nuclear program. And the JCPOA is a model for what diplomacy can accomplish – its inspections and verification regime is precisely what the United States should be working to put in place with North Korea. Indeed, at a time when we are all rooting for diplomacy with North Korea to succeed, walking away from the JCPOA risks losing a deal that accomplishes – with Iran – the very outcome that we are pursuing with the North Koreans.
That is why today’s announcement is so misguided. Walking away from the JCPOA turns our back on America’s closest allies, and an agreement that our country’s leading diplomats, scientists, and intelligence professionals negotiated. In a democracy, there will always be changes in policies and priorities from one Administration to the next. But the consistent flouting of agreements that our country is a party to risks eroding America’s credibility, and puts us at odds with the world’s major powers.
Debates in our country should be informed by facts, especially debates that have proven to be divisive. So it’s important to review several facts about the JCPOA.
First, the JCPOA was not just an agreement between my Administration and the Iranian government. After years of building an international coalition that could impose crippling sanctions on Iran, we reached the JCPOA together with the United Kingdom, France, Germany, the European Union, Russia, China, and Iran. It is a multilateral arms control deal, unanimously endorsed by a United Nations Security Council Resolution.
Second, the JCPOA has worked in rolling back Iran’s nuclear program. For decades, Iran had steadily advanced its nuclear program, approaching the point where they could rapidly produce enough fissile material to build a bomb. The JCPOA put a lid on that breakout capacity. Since the JCPOA was implemented, Iran has destroyed the core of a reactor that could have produced weapons-grade plutonium; removed two-thirds of its centrifuges (over 13,000) and placed them under international monitoring; and eliminated 97 percent of its stockpile of enriched uranium – the raw materials necessary for a bomb. So by any measure, the JCPOA has imposed strict limitations on Iran's nuclear program and achieved real results.
Third, the JCPOA does not rely on trust – it is rooted in the most far-reaching inspections and verification regime ever negotiated in an arms control deal. Iran’s nuclear facilities are strictly monitored. International monitors also have access to Iran’s entire nuclear supply chain, so that we can catch them if they cheat. Without the JCPOA, this monitoring and inspections regime would go away.
Fourth, Iran is complying with the JCPOA. That was not simply the view of my Administration. The United States intelligence community has continued to find that Iran is meeting its responsibilities under the deal, and has reported as much to Congress. So have our closest allies, and the international agency responsible for verifying Iranian compliance – the International Atomic Energy Agency (IAEA).
Fifth, the JCPOA does not expire. The prohibition on Iran ever obtaining a nuclear weapon is permanent. Some of the most important and intrusive inspections codified by the JCPOA are permanent. Even as some of the provisions in the JCPOA do become less strict with time, this won’t happen until ten, fifteen, twenty, or twenty-five years into the deal, so there is little reason to put those restrictions at risk today.
Finally, the JCPOA was never intended to solve all of our problems with Iran. We were clear-eyed that Iran engages in destabilizing behavior – including support for terrorism, and threats toward Israel and its neighbors. But that’s precisely why it was so important that we prevent Iran from obtaining a nuclear weapon. Every aspect of Iranian behavior that is troubling is far more dangerous if their nuclear program is unconstrained. Our ability to confront Iran’s destabilizing behavior – and to sustain a unity of purpose with our allies – is strengthened with the JCPOA, and weakened without it.
Because of these facts, I believe that the decision to put the JCPOA at risk without any Iranian violation of the deal is a serious mistake. Without the JCPOA, the United States could eventually be left with a losing choice between a nuclear-armed Iran or another war in the Middle East. We all know the dangers of Iran obtaining a nuclear weapon. It could embolden an already dangerous regime; threaten our friends with destruction; pose unacceptable dangers to America’s own security; and trigger an arms race in the world’s most dangerous region. If the constraints on Iran’s nuclear program under the JCPOA are lost, we could be hastening the day when we are faced with the choice between living with that threat, or going to war to prevent it.
In a dangerous world, America must be able to rely in part on strong, principled diplomacy to secure our country. We have been safer in the years since we achieved the JCPOA, thanks in part to the work of our diplomats, many members of Congress, and our allies. Going forward, I hope that Americans continue to speak out in support of the kind of strong, principled, fact-based, and unifying leadership that can best secure our country and uphold our responsibilities around the globe.
Ylipäätään olisin tosin varovainen sen suhteen onko P-Korea todella taipunut tai taipumassa yhtään mihinkään. Maan johdon epäluotettavuus on hyvin tiedossa ja joidenkin arvioiden mukaan Trump teki Iran-manöveerillään välillisesti hallaa myös P-Korea diililleen.
Olen samaa mieltä siitä, että Iranin sopimus ei toimi, mutta onhan tää hoidettu päin peetä.
Se nyt vaan sattuu olemaa Iranin regimen päämääriä vastaan, että se luopuisi ytimistä. Joten en usko sen luopuneen ydinaseohjelmasta. Väliaikainen rikastamisen keskeytys ei ole luopumista...Voisitteko nyt laittaa konkretiaa miten se ei toimi jos sopimuksen täytäntöönpanon valvojat ovat sitä mieltä että Iran noudattaa sitä?
Se nyt vaan sattuu olemaa Iranin regimen päämääriä vastaan, että se luopuisi ytimistä. Joten en usko sen luopuneen ydinaseohjelmasta. Väliaikainen rikastamisen keskeytys ei ole luopumista...
Edelleenkin, tässä ei koko Trumpin aikakautena ole ollut kyse ytimistä, vaan tämä on osa Iranin ja Saudien välistä ulkopoliittista vääntöä siitä kuka määrää tuolla alueella ja nyt Saudit saivat jälleen Valkoiseen taloon "oman miehensä".
emmä tiedä mikä hirveästi huonommaksi tuolla alueella voi muuttua paitsi että sekä Iranilla ja Saudeilla olisi omat ydinaseet.
Jännitteitä kun miettii, Iranin mahdollinen ohjustoimitus Jemenin kapinallisille on johtanut Saudi-Arabian joutumisen useamman kerran ohjusiskujen kohteeksi. Ilmeisesti tänään ammuttiin Riadiin neljä ballististista Burkan H-2 -ohjusta. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on todennut, että Iran on mahdollisesti toimittanut hutheille ballistisia ohjuksia.
Saudi-Arabian pääkaupunkiin ammuttiin jälleen ohjuksia – verkkouutiset.fi
Ja Politico on mun kokemukseni mukaan usein oikeassa, tämä kommenttina @BlackWolf ja Politico pesee eurooppalaisen median ammattitaidossa ja kyvyssä käsitellä objektiivisesti asioita.
