Hyvin mielenkiintoinen ja valaiseva tutkimus syistä, jotka johtivat siihen, että monet Obamaa äänestäneet vaihtoivat Trumpiin Clintonin sijasta viime vaaleissa:
Hint: It has to do with race.
www.vox.com
Tutkimuksen keskeisin johtopäätös menee näin:
"Third, and arguably most importantly, the two candidates turned the election into a kind of referendum on American race relations. Trump kicked off his campaign by calling Mexican immigrants rapists and vowing to build a wall between the US and Mexico. He vowed to ban Muslims, and described black life in America as a hellscape of violence and poverty. Mitt Romney’s 2012 campaign was not nearly so overt, which means it was less likely to attract voters who held latent racist and anti-immigrant attitudes.
Clinton, for her part, positioned herself as a champion of racial justice. While Obama’s rhetoric on race was typically post-racial, positioning the country as more united than divided, Clinton got out front on issues like police violence and immigration. There are plenty of valid reasons for this — Clinton was more worried about failing to turn out minority voters, Obama was more worried about alienating skittish whites, and there was no way to respond to Trump’s campaign without tackling race head-on."
Tutkimuksessa ei painoteta aika yleisesti vallalla olevaa tulkintaa, jonka mukaan taloudelliset syyt olivat pääosassa kun jotkut Obamaa äänestäneet vaihtoivat Trumpiin. Hiukan pelkistäen, rotuun liittyvät konservatiiviset asenteet olivat lopulta se tekijä, mikä sai nämä ihmiset äänestämään Trumpia.
Kansanomaisesti, rasisti äänestää rasistia. Obamaa ei ilmeisesti mielletty mustaan rotuun kuuluvaksi tai ainakin hänen äänestämiseensä oli matala kynnys verrattuna Clintoniin, joka oli "enemmän musta" tässä suhteessa. Niin kauan kuin poliitikko ei mene rodullisen epätasa-arvon juurille vaan puhuu hyvin sovinnollista yleistä julistusta tasa-arvosta ja muusta, silloin rasistikin voi äänestää tällaista ehdokasta rodusta huolimatta. Ihmisethän haluavat kokea olevansa hyviä, eivät rasisteja.
Mutta jos joku oikeasti haluaa muutoksia epätasa-arvoon, silloin rasistikin älähtää. Melkein jokainen myöntää, että olemme rodullisesti tasa-arvoisia ja se on kivaa, kunhan huolehditaan siitä, että nuo ei-valkoiset tekevät kaikki huonot duunit ja sijoittuvat yhteiskunnassa meitä alemmaksi. Kukaan ei halua tulla identifioiduksi jonkun Arjalaisen Veljeskunnan jäseneksi, nehän ovat friikkejä!
Tämä antaa kummallista kyllä toivoa niille, jotka haluavat eroon Trumpista. On täysin mahdollista, että Höppänä-Joe saa demokraatit palaamaan juurilleen puhumalla kivoja asioita Yhdysvaltain ihanuudesta kaikille roduille. Joen pitää vaan jättää kaikki uudistuspuheet tekemättä tai ei puhu niistä kuin valitulle kohdeyleisölle. Kyllä se punaniskakin voi tykätä äänestää demokraattia, kun puolueet arvot noin muuten ovat sydäntä lähellä.
Tulevat vaalit saavat politiikan analyytikot ekstaasiin. Tarjolla on monia polkuja, joita seurata eikä yhtään varmaa vastausta siihen, kuka voittaa vaalit. Itse uskon, että Höppänä-Joe vie voiton, rodun suhteen konservatiiviset demokraatit palaavat juurilleen hyviksi ihmisiksi, jotka eivät missään nimessä ole rasisteja. Kunhan ne toiset eivät koskaan ilmesty kotiovelle, naapurustoon tai ylipäätään minnekään tärkeään paikkaan.
Vaikka tämän sanominen voi ärsyttää joitakin, perin inhimillistä tällainen on: on täysin mahdollista olla maailmaa syleilevä humanisti, joka rakastaa koko ihmiskuntaa, mutta joka ei suostu pistämään tikkua ristiin silloin kun hänen pitäisi itse auttaa jotakin konkreettista ihmistä. Ovatko nämä obamatrumpit lopultakaan kovin erilaisia kuin me muut?