Donald Trump wants to be a dictator. It’s not enough just to laugh at him | Jonathan Freedland
Guardianissa myös hyvä kirjoitus Trumpin diktaattori-pyrkimyksistä. Pointti on, että tyhmälle ja kyvyttömälle Trumpille nauraminen on vienyt huomion vakavammalta asialta. Trump on tehnyt kaiken kuten wanna-be diktaattori, mutta ihmiset eivät huomaa tätä koska tulee USA:sta ja puhuu englantia. Jos puheet dubattaisiin italiaksi ja näytettäisiin mustavalkoisena, niin tajuaisimme että Mussolinihan se siinä. Osin myös USA:n demokratia perinne on niin vahva, että se on toistaiseksi saanut Trumpin pidettyä osittain aisoissa.
Viimeisin esimerkki diktaattoritaipumuksista oli, kun Trump järjesti sotilasparaatin kunniakseen USA:n itsenäisyyspäivänä. Trump luo viholliskuvia, jotka mahdollistavat jopa vihollislasten erottamisen vanhemmistaan ja pitämisen helvetillisissä oloissa häkeissä. Hän rakentaa perinnöllistä dynastiaa tyttärensä kautta. Käyttää valta-asemaa kahmiakseen itselleen omaisuutta. Trump ihailee toisia diktaattoreita, Putinia jopa fanipoikamaisesti. Hän on ilmaissut halunsa olla elinikäinen johtaja, ja vihjannut ettei tulisi hyväksymään häviötä vaaleissa. On uhannut poliittisia vihollisiaan vankilalla. Trump taivuttaa totuutta mielensä mukaan, valehdellen jopa mitättömistä asioista valtansa osoituksena. Hänen kannattajansa uskovat jopa vääriksi moneen kertaan todistetut asiat. Vapaata lehdistöä hän todella vihaa, ja kun ei ole pystynyt niitä suoraan sensuroimaan, on pyrkinyt iskemään rahoituspuoleen. Myös Trumpin suhtautuminen oikeusjärjestelmään on hyvin diktaattorimainen.