No vähän kärjistin. Mutta ihan vakavastikin puhuen, juuri tälle väestön osalle sopeutuminen uudenlaiseen maailmaan tuntuu ottavan kovimmille. Uuden alun hakemisen sijasta jumahdetaan kultaisiin muistoihin. Ja tiedän kyllä, ettei se niin yksinkertaista ole, mutta silti. Sama näkyy Euroopassakin. Voisin helposti kuvitella minullekin käyvän niin:)
Ja olen siis oikeasti sitä mieltä, että ihmisten ääni pitäisi ottaa vihdoin vakavasti. Meille on molemmin puolin valtamerta vain toitotettu, että tämä on pakko, koska milloin mitäkin(globalisaatio, finanssikriisi, eurokriiso, kilpailukyky, inhimillinen hätä). Näiden pakkojen varjolla on läntisessä maailmassa harjoitettu politiikkaa, jota kansat eivät kannata. Silloin tulee lopulta vastapalloon, ja lujaa.