Omia ajatuksia viime aikojen WWE:stä...
NXT:
Jatkaa samaa rataa eli vahvalla pohjalla mennään. Vaikka talenttia vietiin päärosterin puolelle, niin ovat saaneet puristettua irti sen mitä saatavissa on jäljelle jääneistä. Samoa Joen mestaruus vei hieman tuulta purjeista, kun ei todellakaan jaksaisi enää miestä katsoa yhtään enempää. Tarkoittanee siis Nakamuran ja Joen feudille jatkoa? The Revival tiputti vihdoin vyönsä, ja toivon mukaan suunta olisi heilläkin päärosterin puolelle. Se saavatko siellä reilua mahdollisuutta onkin sitten aivan toinen juttu. DIY ja Authors Of Pain on seuraava ohjelma, tosin siltä ei suuria voi painillisesti odottaa.
Bobby Roodea on rakennettu hyvin mestaruuskuvioiden alapuolella, ja myös Tye Dillinger on saanut hyvää nostetta Rooden mukana. Rooden lisäksi en kuitenkaan ikävä kyllä näe montaakaan realistista mestaruuskaliiberin äijää pyörimässä. Alexander, Aries, Dillinger, Dimas jne. ihan jees muttei drawing poweria.
Naisten puolella Asukalla ei ole todellisia haastajia, vaikka kovasti uusia nimiä taustalta yritetään rakentaa. Mickie Jamesin paluu oli kiva, tekohengittää tuota osastoa jonkin aikaa.
RAW:
Kevin Owens on tehnyt ihan hyvää työtä mestarina. Tykkään hänen ja Jerichon hassuttelusta, vaikka eihän se mitään ison tähden kuvaa KO:sta luokaan. Seth Rollins on käynyt hieman geneeriseksi, kun ei ottanut selkeää babyfacen roolia riittävän ajoissa. Tuo mestaruuskuvio on hiljalleen ns. nähty, Sethkin voisi siirtyä muihin feudeihin.
Roman Reigns porskuttaa Vincen mandaatilla eteenpäin ja lienee vain ajan kysymys, kun hänet nostetaan taistelemaan isommasta vyöstä. Yleisö ei osta edelleenkään Reignsin gimmickiä ja hänet saisi ihan rehellisesti kääntää heeliksi.
Brawn Strautman vai mikä vittu on ihan hyvä novelty act, mutta menee samaan kategoriaan Big Shown kanssa. Hyvin käytettynä hyödyksi promootiolle erikoistaitoineen, mutta ei kukaan josta jaksaisi oikeasti välittää.
RAW'lla on kyllä talenttia ihan riittävästi, kun Sami Zayniakin voi käyttää armotta jobbarina. Samoin Rusev on jälleen kynnysmaton roolissa ja Cesaro heitettiin tagmeininkeihin. Finn Balorinkin paluu lähestyy + heidän tagdivari sekä naisten liiga on parempaa tasoa kuin SD'ssä, joten olihan tuo talenttitasapainon kannalta aivan kaamea ryöstö näin jälkikäteen katsottunakin koko drafti.
Cruiserweightit raiskattiin jälleen kerran. Todella surullista, että CWC:n nostetta ei saatu käytännössä lainkaan siirrettyä eteenpäin. Nythän nuo cruiserimatsit ovat yleisölle vessataukoja, kuten aikaisempinakin vuosina.
Brock Lesnarin ja Goldbergin feudista ei pahaa sanottavaa. Feudi tuo rahaa lafkaan ja Goldbergillä ei taida mitään pakottavaa tarvetta olla enää businessissa mukana, joten ihan hyvin Lesnarin voi hänelle tuolla tavalla syöttää. Muutenkin Lesnarin matseissa siirrytään pois WWE Universen todellisuudesta tietynlaiseen fake MMA todellisuuteen, jossa matsit voivat päättyä yllättävästi, nopeasti ja karulla tavalla. Nyt Goldbergeriä vaan Rumbleen, Lesnar kusettaa häntä ja Maniassa sitten 5 minuutin brawl, jossa Goldya kusetetaan naamaan.
Smackdown:
Dean Ambrose taitaa olla seuraavana ottamassa matsia Undertakeria vastaan? The Shield Reunion ei kiinnosta, koska eivät kuitenkaan ole samassa show'ssa. Ambrosen tähti lähti todella vahvaan laskuun, kun hänen lunatic gimmickinsä ei enää resonoinutkaan yleisön kanssa. Dean kävi turhan ylimieliseksi ja nyt hänet voi oikeutetusti ohjata sivuun mestaruuskuviosta. En luokittelisi häntä enää edes faceksi, saati yleisön suosikiksi. Midcard talent.
Smackdownin ongelma on tuo talentin puute. Eli vaikka ohjelma itsessään voikin olla hieman RAW'ta parempi, niin painijoiden talenttipooli on äärimmäisen kapea. Muutenkin epätasapaino-ongelmat vaivaavat, kun kunnon faceja ei Cenan jälkeen ole. Kukaan ei välitä Dolph Ziggleristä ja loput tähdet ovatkin sitten enemmän tai vähemmän heelejä. Wyatt, Orton, Styles, The Miz... Kaikki ovat profiloituneet pahiksina.
Edelleen harmittaa se, ettei American Alpha ole saanut käytännössä minkäänlaista mahdollisuutta näyttää taitojaan. Sama kuin Zaynin kanssa.