Lyhyesti snaottuna: NHLssä yliarvostetaan draft pickkejä varsinkin late firstejä
Tämä on kyllä ihan totta ainakin nähdäkseni fanien osalta. Toisaalta kun tarkastelee noita ykköskierroksen lopun vuoroja vaikkapa ajanjaksolla 2008-2018 ja rajaa tuon viiden viimeisen joukkoon ensimmäiseltä kierrokselta, niin aika monena vuonna sieltä on saatu ainakin yksi laatupelaaja.
Listaan tähän päälle 40 pistettä tehneet hyökkääjät tai sitten top4-pakit. Pari tapausta jää juuri tuon rajan ulkopuolelle ja laitan heidätkin tänne "läheltä piti -tapauksina".
2008:
John Carlson (31 oli
Jacob Markström)
2009:
Kyle Palmieri (33. varaus oli
Ryan O'Reilly)
2010:
Evgeny Kuznetsov, Charlie Coyle,
Brock Nelson
2011:
Philip Danault,
Rickard Rakell, Vladislav Namestnikov
2012:
Brady Skjei, Tanner Pearson
2013:
Shea Theodore,
Ryan Hartman
2014:
Adrian Kempe (25 oli
David Pastrnak ja 24
Jared McCann)
2015: - (24 oli
Travis Konecny ja 35
Sebastian Aho)
2016:
Tage Thompson (Trent Frederic on matkalla tällä kaudella yli 40 pisteen. 35 oli Jordan Kyrou)
2017: Morgan Frost (25 oli
Jake Oettinger)
2018: Rasmus Sandin
Boldatut mikäli pelaaja on tehnyt urallaan yli 60 pistettä tai yli 30 maalia, rikkonut pakkina 35 pisteen rajan tai ollut ykkösmaalivahti. Myös yksilöllisen palkinnon monivuotisesta top10 sijasta saa boldauksen, jotta Philip Danaultin kaltainenkin pelaaja huomioidaan yhtä lailla. Charlie Coylen yli 800 peliä kestäneen urankin mielellään nostaisi tuonne samaan.
Yhteensä 55 varausta noilta ykköskierroksen lopun vuoroilta ja tuohon ylläolevaan listaan sai nimensä (kun lasketaan nuo "läheltä piti -tilanteet" pois) 16 pelaajaa. Eli noin 30% mahdollisuus saada tuon listan tasoinen pelaaja. Listallahan on sitten aika monen eri tason pelaajaa ja muutaman kohdalla joukkueet ovat harmitelleet päästämistä käsistään kakkoskierroksen alkuun.
Eli mahdollisuudet tuollaisen Monahanin saamiseen eivät ole suuret ja siksi en myöskään minä pidä suurena tappiona tuon ykköskierroksen lopun kauppaamista mikäli joukkueella on mahdollisuuksia. Yhtä lailla se tekemättä jättäminenkin oikeassa hetkessä voisi olla riski. Noiden vuorojen hankkineiden seurojen puolesta pitää puolestaan sanoa, että se on ainakin varmaa, että ilman noita vuoroja ei tuollaisia pelaajia oltaisi joukkueisiin päästy varaamaan.
Oliko tuon vuoron kauppaaminen Monahaniin järkevä liike Winnipegilta? Mielestäni oli tässä hetkessä. Kauppa palvelee nähdäkseni molempien tilannetta. Eivät varmaan Montrealissa nähneet jatkoa mahdolliseksi tässä hetkessä ja osaltaan tuossa saattoi jännittää nuo edelliskausien monet loukkaantumisetkin. Winnipeg sai sitten kapeilta sentterimarkkinoilta hyvää kautta pelaavan pelaajan ja tarvettakin löytyi.