Vastataan nyt vielä kerran kootusti palstan laajalle joukolle Graber uskovaisia ja todetaan heti alkuun, että toivottavasti olette oikeassa ja Will pystyy ensi kaudella tekemään tehoja tavalla jota voittava joukkue tarvitsee.
Itse miellän, että ns. tulosketjuissa pitää olla pelaajia, jotka pystyvät luomaan muutaman maalipaikan viimeisen kymmenen minuutin aikana, jos ollaan maali tai pari perässä. Selvää on, että tässä vaiheessa vastustaja puolustaa organisoidusti ja jokainen puolikaskin maalintekopaikka pitää luoda itse, ei voida olettaa, että päästään mukaviin vastaiskuihin vastustajan hyökkäyspään harhailujen takia. Pelitapa, kiekottomien pelaajien tuki, jne auttaa tiettyyn mittaan asti, mutta vain jos pystytään voittamaan oma puolustava pelaaja. Ei niin, että vastustaja vain seuraa katseella kun meidän kiekoton tai kiekollinen pelaaja voittaa tilaa ja sitä kautta jossain kohtaa mahdollisesti aukeaa maalintekopaikka. Se tila voitetaan loppupelissä helpoiten sillä, että olet isompi, vahvempi tai nopeampi. Toki juonikkuudella saadaan ehkä vastustaja ottamaan ensiaskel vähän väärään suuntaan, mutta siinäkin tapauksessa pitää olla räjähtävyyttä käyttää se avautunut tila hyväksi. Jos kaikki olisi kiinni vain siitä, että kiekottoman ja kiekolliset ovat aktiivisia ja fiksuja, Ässien ensi kauden joukkue voitaisiin hyvin koota vaikka Jatkoajan nuoremmista ässämielisistä ja me vanhemmat sitten vain kerrottaisiin miten hoidatte homman kotiin. Valitettavasti vanhat hyvät ajat, jossa enemmän pellailtiin ja harhauteltiin pudottelemalla vettä korvasta eivät enää koskaan palaa, vaan tänä päivänä jääkiekkolijan täytyy olla ainakin aika lähellä ihan oikeaa urheilijaa ja joukkueet missä ovat parhaat urheilijat pelaavat sitten kevään pelejä. Toki rahalla voi vähän tätä kaavaa murtaa, mutta miljoonan Ilvestä halvempi Pelsu pärjää ihan sillä, että omista pojista on tehty muutamassa vuodessa urheilijoita ja pojille on luotu pelisysteemi, jossa raaka fysiikka tuottaa koko ajan voitettua tilaa.
Lopuksi toivotetaan Wilille tuloksesta kesää ja katsellaan ensi syksynä missä mennään.
Itselläkin on kaksijakoiset fiilikset Graberistä, mutta jos hintalappu on sopiva, niin melko low risk jatkosopimus.
Yksilöitä on erilaisia, vaikka miten treenaat niin kaikista ei tule McDavideitä.
On myöskin ominaisuuksia joita on lähes mahdoton kehittää, fysiikka ei ole yksi niistä, edes 27 vuotiaana.
Rivien välistä voi kuitenkin lukea, että haluat, että pelaajista tehdään urheilijoita kuten Pelsuissakin kahden vuoden aikana, niin miksi ei Ässät voi kehittää pelaajia, esim Graberiä?
Puutteet on havaittu ja tunnistettu Graberinkin kohdalla.
Pelaajasta itsestä se halu kehittyä loppujen lopuksi on lähdettävä illanviettoineen ja syömisineen, mutta kyllä sitä myös valmennuksen pitää osata myydä pelaajille.
Ei voi tietää mitä Graberin kanssa käy, mutta luultavasti joukkueessa uskotaan, että Graberillä on se halu kehittyä.
En oikeastaan edes usko enää, että fysiikkatreenillä on kollektiivisesti saavutettavissa suurta etua muihin liigajoukkueisiin, koska on jo paljon konkreettisesti mitattavia suureita ja vertailukelpoista dataa, jotta tiedetää missä pelaajat menevät ja ovatko ne "urheilijoita", joka on enemmänkin itseisarvo nykypäivänä.
Jälkeen voi toki jäädä sivuuttamalla nykyajan vaatimukset fysiikkatreenille, koska fysiikkatreeni ehkä on jo lähempänä rakettitiedettä kuin pelkkää toimiven metodien kokeilemista ja hakemista.
En Ässien kohdalla ole huolissani, että tässä tasoitusta hirveästi annetaan esim. Pelsuille.
On fakta, että Pelicansilla on ollut hyvä kausi, jossa se kamppailupelaaminen ja tahto ajaa niille vapaille maalipaikoille on helppoa ja se näyttää myös siltä, että joukkue on fyysisesti vahva.
Mielestäni Pelicans ei ole ollut kauden mittaan mikään "raakaan" fysiikkaan luottava joukkue, vaan nimenomaan pelitavallisesti hyvin valmennettu ja hyvin liikkuva joukkue.
Pelicans myös ammentaa voimaa pelitavastaan.
Kun siihen lyödään vielä muutamia tosi hyviä taitavia, luovia yksilöitä tykö, niin keitos porisee melko kivasti ja Ilveksellä tulee olemaan hankalaa saada sitä enää hämmennettyä.
Fysiikka on vain osa kentällä näkyvää Fyysisyyttä, joka on myös harjoitteissa opittua toteutus tapaa, tahtoa/halua kamppailla sekä yksilöiden luonteenpiirrettä.
Ässät ennemminkin luotti puhtaasti siihen raakaan fyysisyyteen, mitä toteutettiin tahdon ja halun kautta, sekä muutaman pelaajan henkilökohtaisen luonteenpiirteen seurauksena ja siitä seurasi ailahtelevat peliotteet.
Kireitä lenkkarin naruja ja keveitä painoja myös täältä Graberille.
