Hetken kun tässä kelailin, niin kai se tuo opiskelupaikan varmistuminen oli tämän vuoden kohokohta, ellei huomenna satu jotain spesiaalia. Henkilökohtaisesti aika iso juttu, koska jokunen vuosi tuli asiaa puntaroitua ja nuorempana muutamaan kertaan petyttyäkin. En oikein tiennyt, uskaltaako lähteä töiden ja opiskeluiden rumbaan näin perheellisenä ja asuntovelkaisena, mutta päätin satsata kokeisiin kuitenkin ja nyt on eka lukukausi takana.
Iso juttu on myös se, että tänä vuonna tuli kymmenen vuotta täyteen avioliitossa. Sitä kun pitää niin itsestään selvänä, että vaimo tuossa rinnalla on, eikä siksi hetkellinen tunnekokemus siksi kiiri opiskelupaikan tasolle. Kokonaisuutena kuitenkin aivan käsittämätöntä, että mulla on noin hieno ihminen rinnallani ollut vuosikymmenen, ja omasta puolestani haluan näin jatkuvankin. Korvaamaton tuki monessa asiassa ja vielä sietääkin meikäläistä kaiken jälkeen.
Yksittäisinä tapahtumina on pakko vielä mainita Perrinin ratkaisumaali finaaleissa ja Joensuun neljännesvälierien voittomaali keväältä. Hienoja fiiliksiä ja muistutuksia siitä, miksi lätkän seuraaminen on niin hienoa.