Voitosta 3 pistettä

[Viikatemies]

Muistan aikoja jolloin runkosarjan viimeiset kierrokset olivat jännittäviä, sijoitukset muuttuivat ja peleillä oli merkitystä. Voitosta sai 2 pinnaa, jatkoajan voitosta myös, ja hävinnyt jäi nollille.
Muistan myös ajan, jolloin ei ollut jatkoaikaa, sekin tarjosi jännitystä.
Nyt viimeisillä kierroksilla pelaillaan junnuilla, haetaan "fiilistä" pleijareihin ja testaillaan kokoonpanoja ja maalivahteja.

Miten muutokset vaikuttivat jännitykseen?

Jatkoaika pelaillaan "nolla-nollaa", rankut vedellään ja voittaja halailee kavereitaan.
Runkosarjan lopussa, nyt ennen kolmea viimeistä kierrosta sijoitukset olivat selvät, monilla.

Laskekaa joku, joka osaa ja viitsii, miten olisi käynyt vanhalla kunnon systeemillä. Toki voittajat erottuvat molemmissa, mutta silti, onko uudistus mennyt oikeaan suuntaan?

Miksi piti muuttaa toimivaa, ja ennenkaikkea jännittävää järjestelmää.

Vastaan itselleni: Raha ja muutoksen pakko, koska ilman näitä kahta asiaa, jääkiekkoliitossa olisi monta toimetonta virkaa...

 

[Jone29]

Se on ihan sama jaetaanko voitosta 1000 vai 1 pistettä. Joskus vaan sattuu käymään näin, että runkosarjan päätöskierroksella monessa ottelussa ei ole enää panosta.

Oon kuullut jopa turuilla ja toreilla jonkun höpisevän, että "nyt ei oo Mestiksessäkään hirveisiin lamakausiin varaa kenelläkään, sillä siellä menee muut niin äkkiä ohi kun voitosta saa 3 pistettä". Mie en kyllä ymmärrä alkuunkaan tuollasta ajattelutapaa. Minkäänlainen pistejärjestelmä ei suosi lamakausia.

 

[Winger]

Mielestäni ihan ok-sääntö, että suorasta voitosta tulee 3 pistettä. On niitä eroja ollut ihan riittävästi siihenkin aikaan, kun voitoista jaettiin 2 pistettä. Erot kasvaneet hieman, mutta mielestäni enemmän näihin asioihin on vaikuttanut pelilliset erot, ei niinkään uusi pistejärjestelmä. Mestiksen heikoimmat todellakin ovat huonoja. Mielestäni paljon huonompia kuin ennen. Sanotaan nyt vaikka esimerkkinä Uudenkaupungin Jääkotkat (UJK), joka sattui olemaan monille (varsinkin Sportille) harvinaisen vittumainen vastustaja. Nyt on sitten näitä Titaaneita ja Salamoita sun muita, joille tosin Sporttikin välillä aivopierujen saattelemana hävinnyt asennevamman vuoksi.

Ja kyllähän isotkin erot saadaan nopeasti kiinni 3-pisteen säännöllä, jos joukkueelle sattuu hyvä putki. Eli nyt kun näyttää, että joukkue on tavoittamattomissa, niin eipä siihen oikeasti kovin montaa voittoa sitten tarvitakaan, että saadaan toinen kiinni. Rangaistuslaukaus-kisasta jokainen saa olla mitä mieltä haluaa. Itselläni aika neutraali suhtautuminen siihen. Eipä niihin ole Sportin kovin montaa kertaa edes tarvinnut turvautua.

 

[Afan]

Sanotaan nyt vaikka esimerkkinä Uudenkaupungin Jääkotkat (UJK), joka sattui olemaan monille (varsinkin Sportille) harvinaisen vittumainen vastustaja. Nyt on sitten näitä Titaaneita ja Salamoita sun muita, joille tosin Sporttikin välillä aivopierujen saattelemana hävinnyt asennevamman vuoksi.

Niin se aika kultaa muistot.

Kausina 1997-2002, jolloin J-Kotkat ja Sport olivat samassa sarjassa, UJK voitti 26 keskinäisestä ottelusta tasan kuusi. Salamat ja Sport ovat kohdanneet 25 kertaa ja voitot ovat Sportille murskaavasti 13-12. Pelkästään tällä kaudella Salamat voitti Sportin kolmesti, mikä on puolet UJK:n voitoista kuuden kauden aikana.

Mutta ennen olivatkin miehet rautaa ja mailat puuta, nykyään...

 

[Everton]

TuTo		102	70	69
Hokki		 84	61	54
Jukurit		 84	61	55
KooKoo		 82	56	55
LeKi		 77	56	50
Sport		 73	51	49
Jokipojat	 66	47	44
SaPKo		 57	41	39
K-Vantaa	 49	36	32
HeKi		 46	34	31
Salamat		 42	32	29
Titaanit	 26	22	18

Ekassa sarakkeessa vallitseva pistetilanne. Tokassa sama viimevuotisen pisteytyksen mukaan, eli voitosta kaksi pinnaa ja jatkoaikatappiostakin yksi. Tosin rankkarivoittoja en jaksanut ottaa pois, eli niissä voittaneilta muutama piste pois. Kolmantena sitten vanhaa aikaa, jolloin ei jatkoaikoja tunnettu tai niissä pelejä ratkotttu.

 

[mendieta]

Mä en diggaa. Mitä pahaa on tasapeleissä? Tähän kolme pistettä voitosta-systeemiinhän lähdettiin jalkapallossa siksi, että kun tasapelin ja voiton arvostuksessa oli vain yksi piste, tuppasivat joukkueet usein päätymään tasuriin. Se oli molemmille ok juttu. Haluttiin arvostaa voittoa enemmän ja lanseerattiin tämä pistesysteemi. Ja se varmasti toimi.

Jääkiekossa liialliset tasapelit eivät käsitykseni mukaan ole koskaan olleet ongelma.

Kaikista idioottimaisin pistesysteemi oli kuitenkin se, että voitosta sai kaksi pistettä ja tappiosta jatkoajalla yhden. Eli siis otteluista jaettava pistemäärä ei ollut vakio, vaan tietyllä tuloksella jaettiin kolme, toisella kaksi. Onneksi siitä ollaan päästy.

Samahan se on. Voittamalla pärjää, häviämällä ei. Sarjataulukon seuraaminen olisi vanhalla systeemillä helpompaa. Miksi kaikkeen vaan pitää aina kajota? Ei kai tämä ole mikään mullistava parannus jääkiekossa?

 

[kumikiekko]

Ei tämä ole mullistava parannus eikä huononnuskaan. Mun mielestä nykyinen systeemi korostaa voitontahtoa enemmän, kuin 1-1 pistejako tasapelillä. Jos täysin typerä rankkarikisa jätettäisi pois, niin jatkoajat saattaisivat oikeasti olle ihan kivan jännittäviä, kun kummallakaan ei olisi mitään hävittävää vaan maalin tekemällä vaan voitettavaa. Paitsi tietysti Hokin peleissä kun JA-voittajan tietää jo etukäteen...

 

[magnum37]

Olen myös sitä mieltä, että joskus yksinkertainen on kaunista. Tuntuu että maailmassa on joku suurempikin identiteettikriisi ollut meneillään viimeiset vuodet. Vähän kaikkeen pitää kajota ja tehdä muutoksia. Periaatteessa 3 pistettä voitosta on ok varsinkin jos sarja on muuten suht tasainen kuten Mestis ainakin minun mielestäni on ollut tänä ja viime vuonna.

Sen sijaan dissaan kyllä tuon tasapelin kuolettamisen. Mielestäni aika keinotekoista hakea voittaja väkisin rangaistuslaukauksilla järjestelmässä, missä ei tasuria tunneta. Ymmärrän kyllä periaatteessa sen, että Liiga ja Jääkiekkoliitto hakevat näillä rutiinia nuorille pelajille, jotka saattavat tulevaisuudessa joutua ratkaisemaan MM-kullan kohtalon rankkareilla, Suomelle kun on usein käynyt kylmät niissä karkeloissa.

5 min jatkoajassa oli lisäksi kuitenkin aina se oma jännitys, kun toinen joukkue saattoi sen maalin tehdä ja voittaa koko ottelun ja kaksi pistettä plakkariin ja hävinneelle nolla. Kyllä omien havaintojeni mukaan sitä voittoa myös aina pyrittiin hakemaan sen sijaan että oltaisiin tyydytty tasuriin.

 

[Kix71]

Mielestäni vielä ärsyttävempää kuin kolmen pisteen pelit on suuri ero pelattujen pelien määrässä. Kun on joillakin 3-4 peliä enemmän pelattu kuin toisilla niin ei saa kunnon näkemystä sarjataulukosta.
Ymmärrän kyllä että joukkueet haluaa säästöä ja esim. TuTo tekee kaksi kertaa kaudessa Kajaani-Joensuu-Savonlinna reissun, mutta kumminkin ärsyttävää. Sitten tulee näitä 5 peliä viikossa ja sitten ollaankin pari viikkoa "pakkolomalla".

Divariaikoihin, ainakin 80-luvulla, pelattiin useimmiten täydet kierrokset, jos ei samana päivänä niin muutaman päivän sisällä.

 

[Winger]

Niin se aika kultaa muistot.

Kausina 1997-2002, jolloin J-Kotkat ja Sport olivat samassa sarjassa, UJK voitti 26 keskinäisestä ottelusta tasan kuusi. Salamat ja Sport ovat kohdanneet 25 kertaa ja voitot ovat Sportille murskaavasti 13-12. Pelkästään tällä kaudella Salamat voitti Sportin kolmesti, mikä on puolet UJK:n voitoista kuuden kauden aikana.

Mutta ennen olivatkin miehet rautaa ja mailat puuta, nykyään...

Sanoisin, että tuo loppuaika oli UJK:lle tuskaa. Silloin ei Sportillekaan ollut mikään ongelma voittaa Uudessakaupugissa saatika sitten Vaasassa UJK:ta. Tarkoitan aikaa jolloin Jääkotkissa pelasi muuan Marko Väkiparta, jota itse inhosin syvästi. Olisi Viro saanut lätkiä pahemminkin turpaan kyseistä äijää. Joka tapauksessa UJK OLI Sportille vittumainen vastustaja, kaikesta huolimatta.