Fidelin päivien päättymistä on odoteltu jo pitkään, ja ilmeisesti kohta aletaan olla aika lähellä sitä. Osittain siitä syystä itsekin vierailin Kuubassa n. 1½ vuotta sitten. Ehti nähdä millainen järjestelmä pääpiirteittäin on, sen hyviä ja huonoja puolia. Toki on selvää, ettei muutamassa viikossa ehdi kuin hiukan pintaraapaisua toiseen kulttuuriin ja elämänmuotoon tekemään, mutta jotain siltä reissulta kuitenkin jäi mukaan. Sikäläisen elämänmenon ymmärtämiseksi olen myös muutaman vuoden tarkemmin seuraillut sikäläisiä tapahtumia eri medioista yms.
Ihan aluksi pitää sanoa, että reissu oli hieno, ja lomapaikkana aikas mahtava. Mutta ilmeisesti tässä oli tarkoitus ihmetellä eri vaihtoehtoja mihin suuntaan Kuuban yhteiskuntajärjestelmä ja talous menee, kun Fidelistä aika jättää.
Paikallisten fidelistien mukaan järjestelmä ei tulisi juurikaan muuttumaan, sillä Castro on varautunut jo pitkän aikaa poismenoonsa ja luonut useita varajärjestelmiä, jotka pamahtavat päälle välittömästi tarvittaessa. Yksi niistä otettiinkin jo käyttöön kun Raul Castro nimitettiin tilapäiseksi vallanpitäjäksi. Tosin Raulkin on jo 75-vuotias, joten on monia muitakin Fidelin valitsemia henkilöitä, jotka astuvat remmiin kun aika on.
Osa Fidelin yhteiskuntajärjestelmän rakentamista oli 90-luvun alussa tapahtunut ns. toinen vallankumous, jolloin lähes 200 000 kuubalaista käytti hyväkseen lupaa muuttaa pois Kuubasta. Silloin siihen Castro joutui pakon edessä kun Neuvostoliiton hajoamisen myötä tuki sieltä suunnasta loppui. Siitä eteenpäin Castro taipui turismin hyväksikäyttöön, mutta senkin on hän tehnyt omalla tavallaan. Pikku hiljaa, eikä kerralla kaikkea vapauttaen. Ymmärtääkseni tätä tietä Kuubassa on tarkoitus jatkaa, eli pikku hiljaa otetaan länsimaisesta demokratiasta niitä hyviä asioita ja sellaisia jolla köyhää valtiota pystytään pitämään pystyssä.
On kuitenkin selvää, että USA kyttää pienintäkin mahdollisuutta päästä väliin tarkoituksenaan tietenkin saada aikaan Kuubaankin "demokraattinen" järjestelmä. Jota he tietenkin voivat ohjailla mielensä mukaan. Tämä pahimmillaan saa aikaan jonkinlaisia konflikteja maassa, mutta Sikojen lahden tyyppistä tunkeutumista on vaikea kuvitella nykyisessä maailman tilanteessa. Kansainvälinen yheisö ei sitä hevin hyväksyisi, semminkin kun Kuubassa ei ole sanottavasti öljyä tai muita rikkauksia.
Ainoat intressit USAlla onkin saada kommunistinen valtio jalan juurestaan pois, varmuuden vuoksi. Venäjällä ei ole juurikaan intressejä Kuuban suhteen, mutta USA haluaa varmistua ettei niitä synny tulevaisuudessakaan.
Siinä mielessä toivoisin sellaista ratkaisua, missä kuubalaiset saisivat itse ratkaista mihin suuntaan jatkossa aikovat mennä. Kuubalainen kommunismi on nimittäin melko lailla erilainen kuin esim. Neuvostoliitossa ollut tai Pohjois-Koreassa oleva. Alunperin vallankumous v-59 ei edes ollut kommunistinen vallankumous, vaan se kehittyi siihen suuntaan sen jälkeen kun Castro heitti Kuubasta pihalle Batistan lisäksi kaikki USAn mafiapomot eikä suostunut USAn sätkynukeksi. USAn tuki loppui ja tilalle oli keksittävä muuta, jolloin N-liitto tuli kuvaan mukaan. Olisi perin ikävää jos jenkit ottaisivat taas haltuunsa Kuuban, sillä sen jälkeen siitä tulisi vain amerikkalaisten Kanarian saaret.
Vanhan kliseen mukaisesti elämme mielenkiintoisia aikoja.