Kesällä ei kai saisi olla vittuuntunut?
Silti kaivoin tämän ketjun esiin, kun pitää päästä kertomaan parista teemasta.
Ensinnäkin meikäläistä vituttaa ihmiset, (usein esimiehet, mutta muitakin toki on!) jotka koettavat asettua toisten ihmisten yläpuolelle pätemään. Saan jostain syystä sumennuskohtauksen moisesta käyttäytymisestä. Joku on oikein tutkinut pohjalaista luonnetta, ja todennut, että pohjalaisia ottaa kaikista eniten aivoon ihmiset, jotka haluavat olla muiden yläpuolella. Että tälle tunteelle löytyy ihan tutkimuspohjaakin (allekirjoittanut on keskipohjalainen)! Vitutus huipentuu, kun vittumainen ihminen huomauttaa meikäläiselle asiasta, jotka osaan ja joihin olen nimenomaa kiinnittänyt huomiota (kyse on nyt työelämästä). Varsinaisen kliimaksin vitutus saa silloin, kun ko. vittumainen ihminen on sellaisessa asemassa, että hänen mielipiteensä vaikuttavat tulevaisuuteesi (vrt. esim. työtodistus). On vittumaista, kun ihmiset jaksavat nälviä ja painaa toisia, sillä se vie voimavaroja ja ideointikyvyn mennessään. Etenkin esimiesten tulisi tämä ymmärtää. Olen tainnut esimiehistä purnata aikaisemminkin, joten se siitä.
Vittumaista on myös se, että totaalisen uupumuksen, epilepsiani ja lääkityksenkin vuoksi muistini ei ole aivan entisellään - ja tämä piirre tulkitaan usein sivistymättömyydeksi. Aika rasittavaa tällaisena aikana, jolloin tieto on muotia. Perhana.
Olen myös ylen vittuuntunut apatiastani, joka estää minua toteuttamasta unelmiani. Kunhan odotan, että elämä toisi kaiken valmiina eteeni. Shit.
Olen vittuuntunut itseeni.
Muita ideoita?