Kyllähän tämä kausi oli ennakko-odotuksiin nähden täydellinen farssi. Ehdottomasti pahin pettymys Kärppien 2000-luvun esityksistä. Se tässä on hienoa, että kun lähdet kauteen mestarisuosikkina ja putoat säälipleijjareista ulos 0-5 tuloksella, ei jää mitään jossiteltavaa. Selittelyjen aika on ilman muuta ohi ja nyt olisi erinomainen paikka tehdä vähän suurempaakin tuuletusta koko organisaatiossa.
Pelilliseltä puolelta annettakoon yksittäinen erityismaininta erikoistilannepelaamiselle, joka oli koko kauden ajan järkyttävää kuraa. Ei sillä, että moni muukaan asia olisi toiminut, mutta tämä osasto oli täysi katastrofi, kun sen päinvastoin olisi pitänyt olla täyttä timanttia.
Lihavalla lompakolla on tietysti mukava lähteä nauttimaan pitkästä kesälomasta, mutta kannattajalle jää kyllä paska maku suuhun. Se tosin helpottaa, että pienen nousuvaiheen jälkeen loppukausi oli sen verran rajua sekoilua, että eipä tässä kovin suuria odotuksia enää viimeisissä otteluissa ollutkaan. Vauhdikasta, tiivistä, voittavaa ja intohimoista jääkiekkoa pelaavat joukkueet kävivät vuorotellen pyyhkimässä Kärpillä lattiaa.
Kasvutarinasta tuli kauhutarina. Hävetkää.