Växjö-pelistä löysin paljonkin positiivista, vaikka se hävittiinkin.
Ässät-peli oli lähes koko pelin aika karmeaa katsottavaa, varsinkin yv. Ei voi soida omissa yv:llä!
Mountfieldiä vastaan ei esitetty juurikaan mitään hyvää. Pajuniemi jäi mieleen positiivisessa mielessä.
Bern. Ei jumalauta. Setänen hörppi pari maalia alkuun, ryystäminen kuului täällä Turussa asti. En tiedä missä Mertaranta näki TPS:n hallintaa, sitä ei mielestäni ollut. Ei edes ylivoimalla. Ylivoimalla soi taas omassa päässä. Ei tiedetä missä joukkuekaverit on, missä vastustaja on, missä maali on... Jäähyboksiin löydettiin kyllä, vaihtoaitioonkin silloin tällöin. Mieleen jäi positiivisessa mielessä Nurmi, Reunanen ja Pajuniemi. Kokenut kaarti pelasi kananmunat kainalossa (kuten joku osuvasti luonnehti) ja häntä koipien välissä. Jopa Tallinderin itsevarmuus oli aivan hukassa. Syötöt ohi, kiekko poltti lavassa, Bern noukki kiekkoja kuin muksuilta tikkareita.
Haluaisin uskoa, että jarruteltiin, ettei kukaan ole liigastartissa klesana. Haluaisin uskoa, että sinne oli lähdetty nimenomaan leirikouluilemaan ja nyt tulee joku kurinpalautus. Mutta en vaan pysty. Pelottaa ihan tosissaan, että noinko pihalla on koko kokenut kaarti. Filari, Kallio, Tallinder, Perrin - kellään ei ollut mitään annettavaa. Filari tosin heitti pari oivaltavaa syöttöä, kukaan ei vaan osannut ottaa vastaan. Näytti kuin olisi ollut luistimet teroittamatta ja vähän krapula.
On kauden alku, pitkät matkat, vähän treenejä ja muuta jargonia.
Haluaisin olla optimisti, mutta pessimisti ei pety. Pelkään silti, että petyn.