Vittumaisin tapa ihmisten sosiaalisessa kontekstissa?

[Pisin Kääpiö 186cm]

Mikä on mielestäsi vittumaisin - joko tahallinen tai tahaton - tapa, joka ihmisellä voi olla muiden läsnäollessa?

Tässä ei ole nyt äänestystä, sillä onhan vittumaisia tapoja periaatteessa ääretön määrä. Voit siis mitä kernaimmin kertoa tässä ketjussa kaikenlaisista tavoista, joita pidät ihmisten kesken erityisen vittumaisina. Sana on vapaa!

Määritellään aluksi tuo otsikossa mainittu sosiaalinen konteksti. Oletetaan, että olet jossakin paikassa, johon on kokoontunut muitakin ihmisiä. Itse paikka on nyt sivuseikka. Se voi olla yhtä hyvin julkinen liikenneväline, kauppa, oppilaitoksen luokkahuone tai mikä tahansa mesta, jossa et ole yksin ja jossa joudut olemaan muiden ihmisten seurassa ainakin hetken verran. Et välttämättä pääse tilasta pois saman tien kun haluat, eli joudut vähintään hetken aikaa sietämään muiden läsnäolevien henkilöiden seuraa, mukaan lukien kaikki heidän tapansa ja oheistoimintansa. Olet siis osa tällaista sosiaalista tilannetta, jossa on läsnä vähintään kaksi ihmistä.

Määritellään myös, millaiset vittumaisuudet ovat tapoja ja mitkä eivät. Lyhyesti, tavat ovat tässä joko maneereja tai sosiaalisesta "lukutaidottomuudesta" johtuvia tahdonvaraisia tekoja.

Ruumiintoiminnot ovat ihan selkeästi otsikossa tarkoitettuja tapoja, eli mm. piereskeleminen, röyhtäileminen, nenän kaivaminen ja räkäleikit, sekä purukaluston kaiveleminen sormilla tai hammastikulla. Kommunikointiin liittyvät tavat ovat toinen taparyhmä, eli esimerkiksi jatkuva höpöttäminen silloin kun pitäisi ymmärtää olla hiljaa, luonteenomainen taipumus keskeyttää muiden puheenvuorot, tavaksi tullut jatkuva voimasanojen käyttö, sekä puheen muodostamiseen liittyvät ei-vammaiset piirteet, kuten voimakkat murteet ja aksentit ja tautologinen tietyn sanan tai ilmaisun liikakäyttö. Kolmas taparyhmä pitää sisällään ei-fysiologiset maneerit, kuten kuulakärkikynän jatkuva naksuttelu, silmälasien ym. esineiden näpelöinti ja sormien tahdonvarainen napsuttelu. Muitakin taparyhmiä voisi muodostaa, mutta nämä nyt esimerkkeinä.

Otsikossa tarkoitettuja tapoja eivät ole mm. väkivaltainen käytös, rikolliset toimet ja muu selkeästi yhteiskunnassa kielletty toiminta. Otsikon tavoilla ei myöskään viitata ihmisen ruumiinvammasta tai fysiologisesta haitasta johtuvaan piirteeseen tai toimintaan, joka on tai jota tapahtuu riippumatta henkilön itsensä tahdosta tai mielipiteestä. Puhevika tai kasvohalvauksesta johtuva kuolaaminen ei siis ole tässä yhteydessä "tapa" (sen sijaan jonkun vittumaisen vamun harrastama maneeriksi muodostunut pyörätuolin tai proteesin tarpeeton kirskuttelu täyttää vittumaisen tavan tunnuspiirteet).

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Nenän kaivelu ja räkäpallojen sormeilu on aika vittumaista seurattavaa. Toisen henkilön puheen tarpeeton "kommentointi" hokemalla sekaan koko ajan "niin, niin, joo, niin, joo" on erinomaisen vittumaista. Ja kuulakärkikynän jatkuva naksuttelu palaverissa, sehän se on yhtä pentelettä vittumaisuudessaan.

 

[Eino_Mies]

Eikös ns. small talkin aloittaminen ventovieraan kanssa esim. ruuhkabussissa ole suomalaiessa kulttuurissa sangen vittuimaista. Onko joku niin tökerö, että kehtaa sanoa vieruskaverille vaikka että "kaunis ilma tänään"? Turpa pidetään visusti tukossa ja naama näkkärillä. Toki yhtä idioottimaista on tuossa tapauksessa vastapuolelta kääntää katse pois ja murahtaa jotain epämääräistä. Joskus on sellainen tuntuma, että pitää olla lähinnä suolapatsaana, mykkänä, liikkumattomana, lähes elottomana ettei vaan aiheuta mielipahaa sosiaalissa tilanteissa. Ja varsin ärsyttävää on se, jos tulee väärinymmärretyksi, mutta ei voi juuri siinä tilanteessa sanallisesti oikaista asiaa. Suomalainen on tunnetusti rento kuin rautakanki, mutta rautakankihan harvoin paikalla ollessaan saa mitään pahennusta aikaan.

 

[kahden suunnan sentteri]

Nenän kaivelu ja räkäpallojen sormeilu on aika vittumaista seurattavaa. Toisen henkilön puheen tarpeeton "kommentointi" hokemalla sekaan koko ajan "niin, niin, joo, niin, joo" on erinomaisen vittumaista. Ja kuulakärkikynän jatkuva naksuttelu palaverissa, sehän se on yhtä pentelettä vittumaisuudessaan.

Mulla on kaveri joka kyläillessäänkin heittelee niitä räkäpalloja. Siitä varmaan olisi pitänyt huomauttaa silloin vuosia sitten, enää ei kehtaa. Onneksi sen duunin vuoksi räkä on pölyistä ja kuivaa joten imuroin vaan. Hyvä jätkä. En ole sitäkään tohtinut kertoa kun sammui paskalle jatkoilla ja jouduin tökkimään hereille että tytöt pääsee vessaan. Jos olisin nainen niin nämä jututhan olisin ladannut päin naamaa heti pienimmäisenkin ärsyyntymisen tunteen häivähtäessä. Tai ehkä levitellyt selän takana, en tiedä.

Vastaan siis ultimaattisesti ketjun kysymykseen, että lapsellinen kiukuttelu. Kyllähän sitä jotkut miehetkin harrastaa.

 

[Turha Kaukalo]

Maiskuttaminen.

Uhrin statuksella tapahtuva itsensä esiin nostaminen (jokin sairaus, jota ei oikeestaan edes ole, seksuaalinen suuntautuminen, ruokavaliot, allergiat).

Keskeyttäminen.

Pitkät puheenvuorot.

Typeryys.

Sivistymättömyys (sis. käytöstavat).

Etuilu.

Nolojen tilanteiden aiheuttaminen.

Se, ettei osaa small talkia.

Mä en muuten päästäis kotiini jotain räkäpallojen heittelijää. -> Huumeiden tuominen toisen kotiin! Tällaistakin on ollut. Ei tule herra enää tänne.

Se, ettei ymmärrä vihjettä.

Enemmistön kannattaminen.

Tässä on muutama, en osaa sanoa mikä on vittumaisin. Pitkät puheenvuorot on raskaita. Kuitenkin tahtoisi kuunnella (kuuntelemattomuus), mutta alkaa vituttaa. Mieluiten sitä on kotona. Nytkin oon. Illalla on onneksi Wagner ja miellyttävää seuraa oopperassa. -> ennakkoluuloisuus, joka artikuloituu niin naurettavasti ("oopperahan on ihan paskaa!" tai "lätkä on ihan paskaa!"), omien ennakkoluulojensa kieltäminen kovaan ääneen, todistaminen ("minä olen hyvä ihminen, koska tässä kontekstissa kuuluu olla niin ja vitun näin ja minä olen juuri sillä lailla, huomaavathan kaikki")

Vittumainen tämä kysely, tuo mieleen sen vihan, jota koen ihmiskuntaa kohtaan.

 

[Klose16]

Tahallinen ignooraaminen / juoruaminen toisen kuullen.

 

[Rixa88]

Eikös ns. small talkin aloittaminen ventovieraan kanssa esim. ruuhkabussissa ole suomalaiessa kulttuurissa sangen vittuimaista.

Kyllähän se valitettavasti näin on. Ei minua ainakaan small talk kiinnosta yhtään, pidän enemmän ns. tasokkaasta/oikeasta keskustelusta ja siitäkin vain silloin, kun aihe on minua kiinnostava. Tasokkaan, hieman asiantuntevamman keskustelun sivustaseuraaminen tai siihen osallistuminen ovatkin sitten mieluisampia, esimerkiksi päivänpolttavista aiheista. Eikä haittaa jos keskustelu on hieman väittelyluontoista. Toki en pistäisi pahakseni, jos small talkin oppisin ja sitä hyödyntäisin.

Monesti on mietityttänyt tuo "suomalainen kulttuuri" Vaikuttaako maantieteellinen sijaintimme tosiaan siihen, millaisia suurin osa meistä on? Jos kyllä, niin miten se on mahdollista? Ja onko maailmassa muita vastaavanlaisia kulttuureita joissa mm. small talk ei kuulu asiaan?

 

[Aunt Wang]

Minkä tahansa oman ominaisuutensa tahditon korostaminen. Onhan se ihan ok, jos toteaa koriskentällä osaavansa donkkaamisen jalon taidon, mutta ei siitä tarvitse aina erikseen mainita kun nähdään. Moro Jussi, miten miten menee, jaaha, ai osaat vieläkin donkata, noni, kuinka mukavaa, ei nähdä enää ikinä, haaaista ite.

En tiedä onko tämä uhriutumista vai mitä, mutta yksi harvemmin nähtävä tuttavuus alkaa aina jauhaa humalassa siitä, kuinka pahalta tuntuu nähdä kun oma äiti itkee. Aina sama saatanan värssy. Kyseessä oleva henkilö on sellainen machoileva apina, joten voisin tässä olemattomalla psykologin koulutuksellani todeta, että machoilija haluaa osoittaa muille että hänelläkin on tunteita. Vittumainen tapa silti. Vaivaannuttavaa, eikä ketään kiinnosta.

Epäoleellisten asioiden esilletuonti. Lakkiaisissa Tuomo-setä kertoo, että kirjoitti itse 7 laudaturia. Miksi tämä piti kertoa? Mitä lisäarvoa se tuo keskusteluun? Miten tähän pitäisi vastata? Hyvät sulle Tuomo-setä, mutta nämä ei ole sinun lakkiaiset, niin pidä turpasi kiinni senkin uuvatti ja taputa tuon vittu-Markon paskalle yo-puheelle.

 

[kahden suunnan sentteri]

Ja onko maailmassa muita vastaavanlaisia kulttuureita joissa mm. small talk ei kuulu asiaan?

Vaikkapa Venäjällä ei harrasteta ystävällistä tyhjänpuhumista tai edes hymyilemistä tuntemattomille. Vittuilla saa jos näkee aihetta.

 

[M@rko77]

Pitkät puheenvuorot ovat kyllä aika ärsyttäviä. Meillä puoluekokouksessa oli kahden minuutin dongi ja aika harva kyllä osasi ajoittaa puheensa oikein. Työelämässä ja muutenkin olisi hyvä osata sanoa lyhyesti ja yksinkertaisesti ilman jaarittelua. Small talk -osaaminen sen sijaan on ok, etenkin jossain pippaloissa. Kertoo ihmisestä paljon, osaako small talkata vai ei. Liike-elämässä tuo taito pitää olla kyllä hallussa, etenkin jos asioi amerikkalaisten kanssa.

 

[Hangon keksi]

Monesti on mietityttänyt tuo "suomalainen kulttuuri" Vaikuttaako maantieteellinen sijaintimme tosiaan siihen, millaisia suurin osa meistä on? Jos kyllä, niin miten se on mahdollista? Ja onko maailmassa muita vastaavanlaisia kulttuureita joissa mm. small talk ei kuulu asiaan?

Minun kokemuksieni mukaan suuntaus on se että muu maailma on enemmänkin siirtymässä Suomen malliin ja small talk on katoamassa. Kun liikkuu maailmalla niin tuntuu että sitä harrastavat enää eläkeikäiset.

Itse otsikon kysymykseen niin minua ärsyttää aina ihmiset jotka paheksuvat muita jostakin asiasta jota harrastavat itsekin. Varsin yleistä tuo on varsinkin keski-ikäisten miesten kohdalla joiden keskustelukulttuuri on jatkuvaa vittu-saatanaa ja muuta kiroilua ja sitten he kuitenkin pahoittaivat kovasti mielensä siitä kuinka nykymaailma on kamala silloin kun joku nuorempi ihminen, varsinkin jos on nuorempi nainen, vähän käyttää kirosanoja puheessaan.

 

[NDT665]

Täällä on kerrottu kohtuu somia tapoja, jotka vitu*tavat oikein kunnolla. Eräs, joka minua ottaa kupoliin on päälle puhuminen. Näennäisen sivistyneeseen keskusteluun kuuluu, että kaikilla on vuoron perään oma aikansa kommentoida ja antaa vastakommentteja.
Mutta kun näiden valopäiden pitää puhua päälle ja VIELÄ KOVEMMALLA ÄÄNELLÄ, jotta oma mielipide tulee varmasti kaikille julki. Kovaäänisen päälle puhujan lauseessa kerrotaan sana ”MINÄ” vähintään kolme kertaa.

Silloin tällöin kahvitauolla tulee mieleen antiikkinen bond-elokuva, jossa sankari tappaa hammasharjan varren tjsp avulla vastustajansa survomalla sen pahiksen korvaan. Kahvilusikka syvällä korvassa saattaisi hieman hillitä päälle puhujaa.

 

[Ostoskassi]

Se jos ollaan porukalla jossain päin vaikka istuskelemassa iltaa tai syömässä, niin eiköhän kaikilla ole nenä kiinni puhelimessa, kun pitää koko ajan olla tavoitettavissa. Itse laitan puhelimen aina kokonaan äänettömälle näissä tilanteissa, jotta jatkuvat viestin merkkiäänet eivät riko hyvää keskustelua ja sitten sopivalla hetkellä saatan vilkaista onko tullut jotain sellaista viestiä, johon kuuluisi jotain vastata. Yleensä ei. Ja mikäli on, niin vastaan ja laitan sen jälkeen puhelimen pois ja homma jatkuu. Vai onko se meikäläisen seura sitten vain niin perseestä, että pitää paeta siihen puhelimen tarjoamaan virtuaaliseen maailmaan?

Toinen mikä ärsyttää on se, jos pitäisi vaikka katsoa jääkiekkoa ja sitten joku pelailee sillä puhelimella tai tekee jotain muuta vastaavaa. Ja tämä päättyy joka kerta siihen, että se sankari pääsee kysymään "mitä tuolla tapahtu". Katsoisi sitä vitun jääkiekko-ottelua niin ei tarvitsisi kysellä.

Ärsyttää myös ihmiset, joilla on kova tarve olla äänessä ja yleensä siten, että sieltä suusta ei tule mitään fiksua.

 

[Kourujärven Ponnistus]

Epämukava hiljaisuus.

Onko tämä tapa? No joillain on. Yleensä siitä pääsee kätevästi lainaamalla englantilaisen Fast shown sketsiä, tokaisemalla:"I'll get mi coat."

 

[Wolves]

Mutta kun näiden valopäiden pitää puhua päälle ja VIELÄ KOVEMMALLA ÄÄNELLÄ, jotta oma mielipide tulee varmasti kaikille julki. Kovaäänisen päälle puhujan lauseessa kerrotaan sana ”MINÄ” vähintään kolme kertaa.

Vuosia sitten olen jo oppinut, että ihminen, joka yrittää saada asiaansa perille korottamalla ääntään toisen yli on se kaikkein epävarmin mielipiteestään.

Siinä olet oikeassa, että päälle puhuminen on helvetin rasittavaa.

 

[Radiopää]

Myöhästyminen ja odotuttaminen esimerkiksi turhilla tupakkatauoilla. Varsinkin tupakoitsijat ovat niitä, jotka olettavat koko maailman pysähtyvän sillä hetkellä, kun tupakka asettuu huulten väliin.

 

[Denverin Munasyndi]

Se jos ollaan porukalla jossain päin vaikka istuskelemassa iltaa tai syömässä, niin eiköhän kaikilla ole nenä kiinni puhelimessa, kun pitää koko ajan olla tavoitettavissa.

Aina hämmentänyt se, että mitä vittua siellä puhelimessa oikein sitten on? Facebook? Insta? Twitter? Matopeli? Vihaiset linnut? Klaanitappelu? Jotain muuta paskaa? Toisaalta en haluaisikaan tietää, koska silloin kyseessä olevan puhelimenräplääjän pisteet saattaisivat laskea vieläkin alemmas. Nyt on vielä helppo ajatella että "jotain tärkeää sen on pakko olla".

 

[Hurricane]

Ihmiset jotka tulevat iholle/naaman eteen selvittämään asiaansa. Siis todella lähelle. Kyseinen syliinistuja ihmistyyppi on vielä yleensä seuraaja. Kun yrität ottaa etäisyyttä, tämä perkeleen persekärpänen kävelee perässä ja siirtyy jälleen naamasi eteen länkyttämään.
Toinen on valittajat. Kun on vaan valitettava aina ja joka paikassa..

 

[Everton]

Ihmiset jotka tulevat iholle/naaman eteen selvittämään asiaansa. Siis todella lähelle.

Liian usein tähän yhdistyy vielä:
* huono hygienia (mielenterveystapaukset)
* suihkulähdemäinen puhetyyli (eli siis etenkin humalaiset, joilla rapatessa roiskuu)

 

[Ostoskassi]

Aina hämmentänyt se, että mitä vittua siellä puhelimessa oikein sitten on? Facebook? Insta? Twitter? Matopeli? Vihaiset linnut? Klaanitappelu? Jotain muuta paskaa? Toisaalta en haluaisikaan tietää, koska silloin kyseessä olevan puhelimenräplääjän pisteet saattaisivat laskea vieläkin alemmas. Nyt on vielä helppo ajatella että "jotain tärkeää sen on pakko olla".

No nyt kun kysyit, niin minäpä kerron. Oman kokemuksen mukaan siellä on Instagram tai Snapchat. "Snappiin" kun on katsos todella kiva kuvata itseään erilaisilla filttereillä ja ai että se on kivaa. Sitten välillä myös "vaihdetaan naamoja" ja hahahaha kun on taas hauskaa. Ja pääsääntöisesti nämä on nimenomaan hameväkeä. Tässä asiassa yleensä miespuoliset kaverit ja tuttavat hallitsevat etiketin naisia paremmin.

 

[Silkkeri]

Tuo kännykän räplääminen on kyllä todella ärsyttävää. Isommassa porukassa menee vielä, mutta ai että kun on rattoisaa viettää aikaa jonkun kanssa kahdestaan kun toinen on jatkuvasti katse kiinni luurissa. Toki siinä tekstareita näpytellessä pitää olla myös näppäinäänet päällä, erityisesti jos katsotaan leffaa tai matsia. Juuri pari viikkoa sitten kaveri vietti meillä iltaa 90% ajasta puhelintaan naputellen. Jossain vaiheessa kysäisi kännykkänsä yli jotain ja kun olin saanut lauseen verran vastausta ulos suustani, huomasin että mies oli taas virittäytynyt ihan eri taajuudelle ja katse tiukasti luurissa kiinni. Tokan lauseen jätin kesken, ei reaktiota. Itse ainakin seurassa ollessani pyrin sillä tavoin kunnioittamaan sitä kanssaolevaa ihmistä, että keskityn hänen seuraansa ja hoidan langattoman viestittelyn sopivammassa kohtaa. Tietysti sitä nyt voi myös seurassa välillä tsekata viestit ja vastatakin niihin, mutta jos nyt edes 80% ajasta keskittyisi siinä hetkessä olevaan ihmiseen. Mielestäni aika turhaa viettää aikaa kenenkään kanssa, jos ei kuitenkaan ole millään tasolla henkisesti läsnä.

Toki sama toimii toiseenkin suuntaan. Itse käytän kännykkää välillä julkisilla paikoilla vähän samoin kun nappeja korvissa, siis viestinä että en kaipaa juttuseuraa tuntemattomilta juuri sillä hetkellä. Toki tuon pääasiallinen tarkoitus on kuitenkin yleensä joku muu, kuten vaikka se, että tunnin työmatkan aikana lukee mieluummin puhelimesta Hesaria kuin katselee puita ikkunasta. Muutenkin tuossa puhelimen käytössä konteksti on vähän eri yksin metrossa duunimatkalla kun kaverin kämpillä kaljoittelemassa.

 

[Ötökkä]

Mulla vituttaa isosti ihmisten kommentointi mun ruoka-annosten koosta. Joo, olen pieniruokainen enkä yleensä tykkää työpaikan salaateista (niissä on yleensä jotain etikkapohjaista, punajuurta yms) ja sitten taas ihmetellään kun Ötökkä ei syö ja ruokakin on pienellä lautasella. "Miten sä jaksat"... no kiitti vaan - ihan hyvin.

Olisiko soveliasta kysäistä isosta perunakasasta tai jättikokoisesta jälkkäristä? Tuskin.

 

[SlamDunk71]

Se jos ollaan porukalla jossain päin vaikka istuskelemassa iltaa tai syömässä, niin eiköhän kaikilla ole nenä kiinni puhelimessa, kun pitää koko ajan olla tavoitettavissa. Itse laitan puhelimen aina kokonaan äänettömälle näissä tilanteissa, jotta jatkuvat viestin merkkiäänet eivät riko hyvää keskustelua ja sitten sopivalla hetkellä saatan vilkaista onko tullut jotain sellaista viestiä, johon kuuluisi jotain vastata. Yleensä ei. Ja mikäli on, niin vastaan ja laitan sen jälkeen puhelimen pois ja homma jatkuu. Vai onko se meikäläisen seura sitten vain niin perseestä, että pitää paeta siihen puhelimen tarjoamaan virtuaaliseen maailmaan?

Toinen mikä ärsyttää on se, jos pitäisi vaikka katsoa jääkiekkoa ja sitten joku pelailee sillä puhelimella tai tekee jotain muuta vastaavaa. Ja tämä päättyy joka kerta siihen, että se sankari pääsee kysymään "mitä tuolla tapahtu". Katsoisi sitä vitun jääkiekko-ottelua niin ei tarvitsisi kysellä.

Tämän allekirjoitan. Itse olen tavoitettavissa puhelimella melkein 24/7, mutta itse puhelin kourassa olen todella harvoin. Kuitenkin minulla on hyvä ystävä joka on koukussa omaan puhelimeen ja etenkin instagramiin. Välillä kun ollaan kahdestaan niin huomaan hänen katoavan parin minuutin välein instagramiin ja hetken päästä hän on täysin ulkona mitä ympärillä tapahtuu. Todella rasittavaa...

 

[Kulkija]

Itseäni myös ärsyttää tuo jatkuva kännykällä oleminen, vaikka myös itse sitä välillä teen. Vittumaisin tapa on kuitenkin se jatkuva besserwisseröinti ja aiheeseen osallistuminen, vaikka ei asiasta mitään tietäisikään.

 

[M@rko77]

Itseäni myös ärsyttää tuo jatkuva kännykällä oleminen, vaikka myös itse sitä välillä teen. Vittumaisin tapa on kuitenkin se jatkuva besserwisseröinti ja aiheeseen osallistuminen, vaikka ei asiasta mitään tietäisikään.

Eräänlainen "huume" tuokin - siis kännykkä ja jatkuva räplääminen. Jotkut eivät osaa olla leffateatterissakaan sitä ilman. Ennen puhelimia keskityttiin livenä näkemiseen ja livenä viestintään. Nykyään vaan watsuppaillaan..