Tännehän tämä sopii paremmin.
Millähän V. Petmanin pelaaminen saataisiin oikeasti sinne syksyn tasolle? Jostainhan hänelle pitäisi kaivaa lisää energiaa peliin, koska ei se pudonnut pelin taso tahdosta taida jäädä kiinni, kun nyt noita eilisiäkin tilanteita kelailee. Voittopelin jälkeen toki narratiivi vääntyy väkisin taas siihen, että kyllä se taistelee ja on se äijä ja vittumainen ja nussiikin varmaan joka päivä, mutta kyllä tuo tekeminen vieläkin näyttää aika väsyneeltä ja vaikealta. Ei pääse pakkien ohi, jatkuvasti polvillaan, ratkaisut kiekolla heikkoja ja vaihdot venyvät aina vaan.
Väsymys varmaan painaa, kun nerokkaasti ylipeluutettiin keskellä kautta noita yli 20 minuutin ralleja, joista räikeimpänä joulun alla Tapparaa vastaan tuplapeleissä yhteensä 52 minuuttia. Outoa, että tällaisen annetaan ammattiurheilussa tapahtua, varsinkin kun dataa kerätään ja pelaajien tekemistä tarkkaillaan päivittäin usean valmentajan silmin.
Jos laitetaan jako tuohon 17.1. Sport-peliin, niin sitä ennen Petmania peluutettiin melkein 20min/peli, mutta sen jälkeen on pudotettu peliaika keskimäärin reiluun 17 minuuttiin. Ehkä tämä on nyt valmennuksen reagointi tilanteeseen, mutta vielä pitäisi saada vaihdot lyhyemmiksi, mikä taitaa olla enemmän mentaalipuolen juttu. Pitäisi luottaa siihen, että jokaista tilannetta, vaihtoa tai peliä ei tarvitse voittaa omin käsin. Siellä on ne muut pelaajat sitä varten.
Isoa plussaa kyllä siitä, miten Petman on onnistunut muuntautumaan provosoitavasta provosoijaksi. Se muutos vielä tapahtui jotenkin ihan nappia painamalla jossain kohtaa syksyä. Oli alkuun täysin kaiken maailman jarisailioiden vietävissä, mutta kuinkas kävikään?