Katupoikien laulu sopii narreille juuri niin hyvin kuin tussilla piirretyt "pissa på IFK" -lakanat asiaan kuuluvine kikkeleineen.
Aiheeseen liittyen:
http://oi48.tinypic.com/33k6vdx.jpg
Sakilaiset (wikipediasta): "Nimitystä käytetään erityisesti Helsingin nuoresta rahvaasta, katujen kundeista, sälleistä, jotka muodostivat vetelehtiviä nuorisojengejä. Sakilaisia pitivät koossa yhteiset riitit, pukeutuminen, kieli ja helposti tunnistettava äänekäs ja väkivaltainen käyttäytyminen. Yhteiskunnalliselta taustaltaan sakilaiset olivat siis alinta sosiaalista kastia, sekatyömiehiä, kengänkiillottajia, lehdenmyyjiä tai kokonaan toimettomia pikkurikollisia."
Kaikki tämähän sopii osuvasti kuvaamaan Semir Ben-Amouria, Tomek Valtosta ja Bertuzzimaista päällekarkausta.
En sano, etteikö narrien joukosta löydy myös fiksuja ja hyvin käyttäytyviä yksilöitä, jotka osaavat katsoa ja analysoida järkevästi peliä ja tajuavat, ettei lätkäharrastus ole ihan se paras foorumi tuoda esille sairaalloisia aggressioitaan tai patoutumiaan luokkaerojen ja kielitraumojensa osalta. Itsellänikin on kaveripiirissä pari tällaista järkevää narria. Sen sijaan väitän, että juuri noita sakilaisia, katupoikia, väkivaltaa ihannoivia ja lähimmäisistä täysin piittaamattomia aivokuolleita nulikoita, on ikävän paljon enemmän narrien joukoissa, kuin minkään muun joukkueen fanijoukoissa.
Olkaamme parempia, älkäämme sortuko samanlaiseen väkivallan janoon. Kyllä muakin kalvaa edelleen se mitä Villelle tehtiin, ja ettei siitä seurannut oikeastaan
yhtään mitään. Tietenkin Semirille ja Tomekille olisi pitänyt antaa vähintään vuoden tai kahden panna. Tietenkin Jokeriorganisaatiota olisi pitänyt rangaista esim. -30 pisteellä ennen kauden alkua tai miljoonasakoilla. Ei, minä en liioittele. Se mitä Jokerit teki 1.9. oli koko urheilulajille häpeällistä ja jätti syvät jäljet. Mutta en janoa kostoa. Minkäänlaisesta normitilan saavuttamisesta on turha edes unelmoida. Tämä on verrattavissa siihen, kun elämän rakkaus kuolee tai jättää, tai kuten Bertuzzi-casessa kun uhri vammautui. Ei mikään kosto tai muukaan toimenpide saa asioita korjattua takaisin siihen mitä ne olivat. Edes Jokeri-organisaation konkurssi ja alasajo ei sitä täysin tekisi, koska pääkaupunkiseudun hegemonia kärsisi siitä, eikä Blues välttämättä pystyisi ottamaan narrien paikkaa. Olisi se silti suloista.
Denial ("ei vittu voi olla totta", kesti 1sek) ->
Rage (Kostonjano. Salmi-Filppula? Typerää. Onneksi se vaan näytteli hakkaavansa, vetää poispäin kättään paljon nopeemmin ku "lyö") ->
Bargaining (Kekäläinen linnaan, Ben-Amorille elinikäinen pelikielto, Tomekille elinikäinen toimitsijakielto, Jokereille miljoonasakot ja -30p kauden alkuun. Justice? Was not given.) ->
Depression ->
Acceptance
Ei tässä oikein muuta voi, kun hyväksyä tapahtunut. Pikkuaskelin kohti dynastiaa ja sakilaisten tuhoa. 23.2. toivon että jokaisella narripelaajalla on enemmän mustelmia kun mitä itse olen koskaan onnistunut baari-illan jälkeen keräämään. Pleksistä läpi, vaihtoaition lattialle, avojääpommista kuperkeikka ilmassa, niin järjetöntä taklaamista että puolet jengistä joutuu jättämään leikin kesken... mutta sääntöjen puitteissa! Ja taululle rumat lukemat tyyliin 8-1 tai 7-3.
Silti tuokin olisi verrattavissa vain siihen, että saa säpiä Claudia Shifferiltä puoli vuotta sen jälkeen kun elämän rakkaus on kuollut. Ei se häntä tuo takaisin.