Peltosen aikakaudella 42 ottelun kohdalla (suluissa sarjasijoitus):
2021-2022 74p. (4)
2022-2023 63p. (9)
2023-2024 73p. (3)
2024-2025 72p. (3)
Kun otetaan tarkasteluun Villen koko matka penkin takana, niin otteluita on kertynyt 221, pisteitä 371 (1,68). Nämä statsit oikeuttavat sijaan 3 - edellämme Tappara (421) & Ilves (417).
Ei tämä Peltosen matka runkosarjojen osalta ihan niin paska ole ollut, mitä itse (myös moni muu palstaveljistä) on ajatellut epätoivon hetkinä. Vertailuna Pikkaraisen aikakauden sija 3 (1,84), Stögön aikakauden sija 4 (1,72) ja Nokan aikakauden sija 2 (1,77) ovat lopulta aika liki samaa kategoriaa.
*Piken statsit otettu huomioon (kuten kuuluu) Selinin potkuista 24.01.2019 lähtien.
Poffeissa Villellä onkin sitten jäänyt homma pahasti piippuun, mutta olkoon ne statsit toisen kirjoituksen aihe,
Tämä antaa turhan ruusuisen kuvan Peltosen IFK:sta. Fakta on kuitenkin se, että Peltosen IFK ei ole ollut kertaakaan lopulta top-4 sijalla runkosarjassa ja vain kerran Peltosen IFK on edennyt avauskierrokselta jatkoon. Mistä tämä sitten kertoo, että Peltosen IFK on tuona 221 ottelun tarkastelujaksolla onnistunut keräämään kolmanneksi eniten pisteitä runkosarjassa? No ihan puhtaasti siitä, että siellä on ollut kaikilla muilla seuroilla pohjakosketukset paljon pahempia kuin IFK:lla. Vain Tappara on suorittanut paremmin ja tasaisemmin.
IFK on ollut todella tasainen suorittaja Stögön aikakaudesta lähtien. Stögön ensimmäisellä kaudella runkosarjassa jäätiin sijalle seitsemän ja avauskierroksella tuli takkiin, mutta sääleihin ei jääty. Stögön kolmannen kauden runkosarjasijoitus yhdeksän on IFK:n huonoin runkosarjasijoitus, kun mietitään aikaa Stögön palkkaamisen jälkeen, mutta tuolloinkin IFK voitti sääleissä Kärpät, voitti puolivälierissä TPS:n ja eteni lopulta neljän parhaan joukkoon. Näitä kahta kautta lukuun ottamatta on IFK runkosarjassa ollut joka ikinen kausi top-6 sijalla. Jos mietitään aikajaksoa 2014-15 - 2024-25, niin Tapparaa lukuun ottamatta ihan jokaisella seuralla on merkittävästi pahempia ja enemmän näitä niin sanottuja pohjakosketuksia. Ihan jopa mestaruuksia kahmineella ja suurella budjetilla operoivaa Kärppiä myöten.
IFK on löytänyt tasaisuuden suorittaa, mutta mikä se ongelma sitten on? No kun ei sitten kirveelläkään saa sitä todellista menestystä. IFK on jämähtänyt täysin tuohon ihan hyvä kategoriaan. Se ei romahda pahasti koskaan, mutta se ei myös loistakaan. Pikeä täällä usein glorifioidaan ja ymmärrän sen siinä mielessä, että Pike oli hieno persoona ja minäkin tykkäsin hänestä, mutta Pikellä oli ihan sama ongelma kuitenkin kuin muillakin IFK:ssa Stögön yhtä kautta lukuun ottamatta. Eväät eivät vain millään riittäneet sinne todelliseen menestykseen. Valmentajanvaihdos oli täysin perusteltu liike tuolloin, mutta ikävä kyllä Peltosella ei ole ollut lääkkeitä löytää sitä viimeistä silausta oikeaan menestykseen. Päinvastoin Peltosen aikana homma on livennyt huonompaan suuntaan. Täydellisiä katastrofikausia ei ole tullut, mutta ennen Peltosen aikakautta playoffeissa mentiin järjestäen jatkoon avauskierrokselta. Peltosen kanssa homma on tyssännyt kaksi kertaa kolmesta jo avauskierroksella. Suunta on ollut siis täysin väärä.
Eikä tässä pidä unohtaa utj:n merkitystä. Nybondasta vaivasi tasaisuuden puute eikä hänellä ollut punaista lankaa miten IFK:ssa pelataan ja menestytään. Salmelainen toi tasaisuuden, mutta hänellä tuntui joka ikinen kausi pettävän jokin tietty osa-alue mikä erotti IFK:n kunakin kautena top-2 seuroista ja finaalipaikoista.