Laitetaanpa tänne Villen kirjoitus, joka on mestaruusjulkaisusta poimittu, koska kaikki sitä tuskin hankkivat.
Aina voidaan puhua kliseistä ja lätkäjargonista, mutta minuun tämä teksti teki vaikutuksen.
Etenkin Villen tietäen, hän tuskin näin lämpimikseen kirjoittaisi.
Olkaa hyvät:
KAPTEENIN TERVEHDYS
Suuri unelma
"Takana on unohtumaton jääkiekkokausi. Uskalsimme unelmoida mestaruudesta IFK-paidassa keväällä 2011. Unelmista tuli loppukesästä 2010 tavoite. Se määräsi päivittäistä tekemistämme. Nyt tunne siitä, että saavutimme unelmamme ja teimme yhdessä jotain suurta ja kauan odoettua, on uskomaton.
Minulla on ollut kunnia pelata urani aikana useiden hienojen pelaajien kanssa, mutta tämän kauden IFK jää sydämeeni parhaana. Ystävyys, veljeys ja itsensä peliin laittaminen joukkueen puolesta tulivat esiin kentällä ja sen ulkopuolella. Henkinen vahvuutemme ja suuruuteemme joukkueena mahdollistivat unelman saavuttamisen. Tällaisessa joukkueessa yksilötkin nousevat esiin, mistä kertoo monen pelaajan uran paras kausi henkilökohtaisinkin mittarein mitattuna.
Kiitos mestaruudesta kuuluu koko joukkueelle, joka itseään säästelemättä taisteli ja osoitti sitä IFK-henkeä, mihin kannattajiemmekin on helppo samaistua. Sillä ilman heidän tukeaan Nordenskiöldinkadun temppeli ei olisi SM-liigan paras kotiluola. Koimme jotain ainutlaatuista yhdessä kannattajiemme kanssa helmikuussa stadikalla. Talviklassikosta on jäänyt mieleen erityisesti Punainen meri. Ilmiö kantoi koko kevään ja toistui Espoossa 18. huhtikuuta 4. finaalissa, jolloin IFK-kannattajat valtasivat katsomon. Olen vakuuttunut, että muualla tai muussa sarjassa tämä ei olisi mahdollista. Olemme etuoikeutettuja saadessamme pelata IFK:ssa.
On myös kiitettävä yhteistyökumppaneitamme. Ilman heidän tukeaan tämäkään mestaruus ei olisi ollut mahdollinen. Organisaation tasolla useamman vuoden ponnistelut menestymisen eteen ovat olleet korvaamattomia. Nämä ihmiset taustalla eivät paistattele julkisuudessa, mutta ovat koonneet tämän joukkueen ja antaneet pelaajille mahdollisuuden keskittyä olennaiseen eli pelaamiseen joka ilta. Meidän tukenamme ollut valmennustiimi KJ:n johdolla ansaitsee syvän kumarruksen pelaajilta ja kaikilta kannattajiltamme. He loivat menestyvän ilmapiirin, jossa oli nautinto harjoitella ja pelata. Mestaruus oli koko IFK-perheen: nautitaan siitä ylpeästi yhdessä ja täysillä - aivan kuten pelasimmekin.
Jokainen mestaruus ja kiekkokauden päätös on yhden matkan loppu. Täysin sama joukke ei lähde yhdessä taisteluun, mutta välillämme on ikuinen side: veljeys joka konkretisoitui Barona-areenan uumenissa n. 1/2 tuntia ottelun jälkeen. Se hetki, kun kopissa oli vain joukkue, on ikimuistoinen. Syvää iloa.
Uskon, että tämä mestaruus on alku. Se antoi meille sysäyksen kohti kestävää menestystä. IFK ottaa paikkansa suomalaisen jääkiekon kiistattomana ykkösseurana ja nostamme Kanada-maljaa kohti kattoa myös tulevina vuosina. Kiitos vielä kerran koko IFK-perheelle.
Tavataan hallilla ensi kaudella!"
Ville Peltonen # 16, HIFK:n kapteeni
Kiitos THE Captain! <3