Kuten aiemminkin todettua, ammattimaisuutta tuotiin vaihtopenkille joka paransi kaikkien suorittamista. Se mitä penkin takus tekee asioille, ei sinänsä ole muuttunut, mutta jospa hekin oppisivat näiltä penkillä olijoilta jotain.
Edelleen koen, että tulosparannus on enemmänkin rosterin parantamisen kuin valmennuksen ansiota, vaikkakin tietyt osa-alueet ovat myös pelillisesti parantuneet.
Jep, "hieman" provosoivasti kirjoitin. Pelitapa on muuttunut niin selkästi että vaikea uskoa Mäntymaan olevan sen takana. Itse epäilen ennemminkin että apuvalmentajien johdolla päivitetyn pelikirjan & uusien pelaajien myötä on saatu suunta muutettua,Kyllä on taas erikoinen kirjoitelma!
Mitä ihmettä tarkoitat minun vahvistamalla kohdalla?
Kuten aiemminkin todettua, ammattimaisuutta tuotiin vaihtopenkille joka paransi kaikkien suorittamista. Se mitä penkin takus tekee asioille, ei sinänsä ole muuttunut, mutta jospa hekin oppisivat näiltä penkillä olijoilta jotain.
Pelitapa on muuttunut niin selkästi että vaikea uskoa Mäntymaan olevan sen takana.
Itse näen, että peli on kehittynyt useiden viikkojen ajan, ja viime pelissä saatiin myös psyykkinen puoli kuntoon, mikä buustasi kokonaisuutta. Onhan muutos toki iso jos nykyhetkeä verrataan muutaman viikon takaiseen.Pelitapa on muuttunut niin selkästi että vaikea uskoa Mäntymaan olevan sen takana.
Mielenkiinnosta kuulisin, että mitä kehitystä olet nähnyt? Mitä pelistä toiseen pysyviä rakenteita olet huomannut verrattuna viime syksyyn? Puolustuspelissä ainakin on ottelusta toiseen hirmuista vaihtelua. Omalla alueella ei vieläkään tiedetä miten viisikolla reagoidaan kiekonriistoissa.Itse näen, että peli on kehittynyt useiden viikkojen ajan, ja viime pelissä saatiin myös psyykkinen puoli kuntoon, mikä buustasi kokonaisuutta. Onhan muutos toki iso jos nykyhetkeä verrataan muutaman viikon takaiseen.
Avauspelissä on jotain rakennetta ja pelaajat löytävät paremmin toisensa. Kiekko liikkuu mielestäni keskialueellakin paremmin ja siniviiva saadaan ylitettyä muutenkin kuin ainoastaan roiskaisemalla kiekko päätyyn. Tai jos kiekko laitetaan päätyyn, vaikuttaa että sinne myös mennään ajatuksella perään ja kiekko saadaan myös otettua haltuun.Mielenkiinnosta kuulisin, että mitä kehitystä olet nähnyt? Mitä pelistä toiseen pysyviä rakenteita olet huomannut verrattuna viime syksyyn? Puolustuspelissä ainakin on ottelusta toiseen hirmuista vaihtelua. Omalla alueella ei vieläkään tiedetä miten viisikolla reagoidaan kiekonriistoissa.
Suurin ero mitä Kärpät tekee karvauspelaamisessa on se, että jos ei ole selkeää tilannetta antaa painetta, niin Kärpät vetäytyy keskialueen trappiin. Mielestäni tämä johtuu siitä, että valmennus on halunnut ettei Kärpille tulisi enään niin paljon vastahyökkäyksiä omiin. Siinä on onnistuttu, mutta mielestäni tässä mennään sieltä mistä aita on matalin. Valmennus ei osaa painepelaamista valmentaa niin, että jokainen pelaaja tietäisi mitä siellä kentällä pitäisi tehdä, eikä siellä jokainen pelaaja säntäilisi miten sattuu, kuten alkukaudella tilanne oli. Keskialueen "träppiä" osaa valmentaa Suomessa jokainen valmentaja. Siihen ei kovin isoa neroa päävalmentajaksi tarvita.Avauspelissä on jotain rakennetta ja pelaajat löytävät paremmin toisensa. Kiekko liikkuu mielestäni keskialueellakin paremmin ja siniviiva saadaan ylitettyä muutenkin kuin ainoastaan roiskaisemalla kiekko päätyyn. Tai jos kiekko laitetaan päätyyn, vaikuttaa että sinne myös mennään ajatuksella perään ja kiekko saadaan myös otettua haltuun.
Ja yleensäkin hyökkäyspäässä tuntuu että peli on alkanut pyörimään paremmin. Aiemmin näkyi paljon sellaista että kiekoton pelaaja leikkasi samaan suuntaan kiekolliseen pelaajan kanssa eikä järkeviä jättöjä pystytty tekemään ja murtamaan vastustajan rakennetta.
Vastustajan hyökkäyksiä on paremmlla prosentilla tukahdutettu jo keskialueella eikä pääse aina niin helposti tulemaan omaan päätyyn. Myös karvaaminen vastustajan päädyssä on onnistunut.
Miesvartiointi on parantunut, enää ei tule jatkuvalla syötöllä sellaisia maaleja, että vastustaja seisoskelee meidän maalilla aivan yksin.
Yleisesti myös paranemaan päin olevaa taisteluilmettä on ollut nähtävissä.
Saatanpa toki vaan kuvitella omiani, en mikään lajin asiantuntija ole.
Tämä tämänkauden keskialueen träppi on mielestäni ollut kummallisen näköistä, verrattuna muiden joukkueiden keskialueen träppiin. Näyttää että Kärpät valuu ihan todella alas hyökkäyksen edessä, träpissä päästetään lähes aina ilman kovaa painetta vastustaja oman siniviivan läpi, ja sitten yleensä tulee laukaus johon laitetaan mailoja eteen. Toisaalta tässä on se hyvä puoli että jos vastustaja laittaa kiekkoa syvään päätyyn tällöin meidän puolustajat ovat lähimpänä sitä ottamassa ja viisikon etäisyydet pienet, jolloin pelin purkaminen puolustusalueelta on helpompaa. Ehkä se on sitten hyväkin..?Keskialueen "träppiä" osaa valmentaa Suomessa jokainen valmentaja. Siihen ei kovin isoa neroa päävalmentajaksi tarvita.
Kuten suurin osa meistä muistakin. Täytyypä pistää merkille noita sinun huomioita tänään.Saatanpa toki vaan kuvitella omiani, en mikään lajin asiantuntija ole.
Ite näen, että pääasiassa noihin kaikkiin vaikuttaa paljon se, että puolustajat ei ole enää luokkaa Jandus-Berglund (-Kivistö). Hyökkäysalueella pysytään paremmin, kun voi luotolla käyttää kiekkoa myös pakeilla, eikä siellä heti paskota viivalla housuun, kun kiekko tulee lapaan. Samoten tuo oman pään peli, auttaa kummasti, kun siellä on osaavia kavereita alakerrassa, ja niinku joku tuumasiki, että mm. Atte on parantanu peliä Björkin tullessa mukaan. Ehkä on eteenpäin menty muutenkin. Saa pojat tänään taas näyttää!Avauspelissä on jotain rakennetta ja pelaajat löytävät paremmin toisensa. Kiekko liikkuu mielestäni keskialueellakin paremmin ja siniviiva saadaan ylitettyä muutenkin kuin ainoastaan roiskaisemalla kiekko päätyyn. Tai jos kiekko laitetaan päätyyn, vaikuttaa että sinne myös mennään ajatuksella perään ja kiekko saadaan myös otettua haltuun.
Ja yleensäkin hyökkäyspäässä tuntuu että peli on alkanut pyörimään paremmin. Aiemmin näkyi paljon sellaista että kiekoton pelaaja leikkasi samaan suuntaan kiekolliseen pelaajan kanssa eikä järkeviä jättöjä pystytty tekemään ja murtamaan vastustajan rakennetta.
Vastustajan hyökkäyksiä on paremmlla prosentilla tukahdutettu jo keskialueella eikä pääse aina niin helposti tulemaan omaan päätyyn. Myös karvaaminen vastustajan päädyssä on onnistunut.
Miesvartiointi on parantunut, enää ei tule jatkuvalla syötöllä sellaisia maaleja, että vastustaja seisoskelee meidän maalilla aivan yksin.
Yleisesti myös paranemaan päin olevaa taisteluilmettä on ollut nähtävissä.
Saatanpa toki vaan kuvitella omiani, en mikään lajin asiantuntija ole.