Viestin lähetti Jukka
Aika aikaa kutakin. Pudotuspeleistä putoaminen Capitalsin materiaalilla oli anteeksiantamatonta. Wilsonin haukkuminen fanien keskuudessa oli kuitenkin kohtuutonta ja lähti vuoden 1999-2000 pudotuspeleistä, jolloin Wilson erehtyi uhoamaan liikaa lehdistössä. Huono valmentaja hän ei missään nimessä ole.
<clip>
Huvittavaa on, että Wilsonia arvostelevat fanit ovat ensimmäisinä toitottamassa Washingtonin materiaalin riittämättömyyttä Stanley Cupiin, mutta silti mikään muu kuin Stanley Cup ei riitä...Kun Wilson tuli Capitalsiin samat fanit olivat innoissaan. Niin se suhtautuminen muuttuu.
Toivottavasti Hanlon saa nyt tilaisuuden valmentajana, jolla on sekä pelaajien että kannattajien tuki.
Olen samaa mieltä siitä ettei Wilson ole mikään huono valmentaja, hänellä vain on omat puutteensa. Kuten jo eilisistä McPhee lausunnoista kävi ilmi oli suurin syy potkuihin oli se, että joukkueen veteraaniavainpelaajat kuten Kölzig, Johansson, Dahlen eivät olleet Wilsoniin enää tyytyväisiä valmentajana. Jos joukkueen johtavat pelaajat eivät ole valmentajan takana niin on vaikea johtaa joukkuetta menestykseen.
Mielestäni Wilsonin valmennuksessa oli pari selkeää "vikaa":
1. Runkosarjapisteet pudotuspelimenestyksen edelle
- Joka vuosi Wilsonin aikana Caps aloitti ihan perseestä ja sitten joutuivat loppukaudesta kirimään niin kovasti, että paukut eivät enää riittäneet kauden tärkeimpiin otteluihin eli pudotuspeleihin. Muut joukkueet kun käyttivät kauden loppuosan pudotuspeleihin valmistautumiseen, niin Caps pelasi aina Wilsonin aikana sarjan loppuun asti parhaalla kokoonpanolla, jotta se elintärkeä SE-divarin voitto saataisiin vyölle. Siinä sitten ylipeluutettiin avainpelaajia kuten Oatesia ja ihmeteltiin miksei hän ollut parhaimmillaan kun pleijarit alkoivat. Eli miksi runkosarjan viimeiset pelit olivat aina niin pirun tärkeitä vaikka pudotuspelipaikka oli jo varmistettu?
2. Fyysisen pelin tärkeyden ymmärtämättömyys
- Tässä kohdin tarkoitan nimenomaan sellaista joukkuekovuutta, en niinkään nyrkkimatseja. Wilsonin tultua Capseista hävisi ensimmäisen vuoden jälkeen lähes täysin fyysisen pelin osuus. Sitten Hunterin Dalen johtaman neloskentän (Miller-Berube) ei joukkueessa ole kukaan enää rynnistellyt entiseen malliin. Witt ja Simon ovat pehmenneet vuosi vuodelta, varmasti osittain siksi, että Wilson ei ihannoi fyysistä peliä ja on teki sen selväksi joukkueelle. Etenkin nuoria pelaajia kutsui penkki aina jos liikaa rupesi fyysistelemään. Stephen Peat olisi todella lupaava uusi Tie Domi jos hänelle vain olisi annettu siihen mahdollisuus. Lähes kaikki Glen Hanlonin farmissa koulimat vähänkään fyysiset junnut ovat kauden mittaan Wilsonin käsissä pehmenneet. Pettinger oli kuin nuori Kono kauden alussa, mutta kauden mittaan rooli pieneni 4-5 minuuttiin per peli ja samoiten hänkään ei enää taklaa kuten ennen.
Sanoit tuossa, että huvittavinta on että Caps-fanit myöntävät ettei materiaali riitä SC-skabailuun. Tottahan se on ettei riitä, mutta miksi sitten ei ole hankittu sitä puuttuvaa osaa, jotta materiaali riittäisi?
Tämä puuttuva osahan on mielestäni nimenomaan tuollaisen Konon tyyliset pelurit, jotka eivät pelkää pistää itseään likoon ja pystyvät myös pisteitä tekemään. Mutta miksi hankki moisia pelureita, jos valmentajan valmennusfilosofiaan he eivät sovi? Vuosien varrella olisi ollut mahdollista hankkia tai ainakin yrittää hankkia tuohon muottiin osuvia pelaajia kuten Roberts, Corson, Mellanby, Drake jne jne. Mutta mitä tehdä kavereilla, jos he eivät (voi/saa) pelaa omalla tyylillään mikäli haluavat olla valmentajan mieliksi?
Lisäksi etenkin puolustuspää on kaivannut sitten Tinordin lähdön jälkeen hänen korvaajaansa, jota ei ikinä hankittu. Wilsonin mielessä kiekollinen pakki ajaa aina ohi fyysisen puolustavan puolustajan ja siksi Washingtonissa ei ole viimeiseen neljään kauteen ollut fyysisiä pakkeja, siis joiden ensisijainen tehtävä on tehdä vastustajan hyökkääjän ilta ikäväksi maalin edessä, kuin Brendan Witt. Klee ja Zettler ovat seuraavaksi kovimpia muttei tarvittavan fyysisiä huipputiimejä vastaan.
Loppukaudesta joukkueen puolustuspeli parani kun remmiin astuivat Rohloff, Yonkman ja Fortin. Mahtoikohan parantunut puolustuspeli johtua siitä, että puolustuksen liike parani nuorten miesten tulon myötä vaiko olikohan mitään virkaa sillä, että kentällä oli enemmän ns. peruspakkeja (Witt, Yonkman, Fortin, Klee) kuin näitä enemmänkin hyökkäysspesialisteja (Kucera, Gonchar)? Veikkaan, että kummallakin oli vaikutuksensa.
Tämän päivän Post ennakoi, että uusi valmentaja lienee on Glen Hanlon. McPhee on sanonut, että hänellä on yksi vahva ehdokas virkaan, mutta kaveriin ei ole vielä otettu yhteyttä eikä ilmeisimmin otetakaan ennen kuin draft on ohi. Syykin miksei Hanloniin tarvitse kiireesti ottaakaan yhteyttä on se, että hänellä on jo parin vuoden soppari tehtynä organisaation kanssa, joten hänen menettämistään ei tarvitse pelätä.
Mikäli Hanlonia ei valita nostaa Post toiseksi ehdokkaaksi Portlandin entisen valmentajan, Coloradon apuvalmentajan Bryan Trottierin. Trottierin eduksi on se, että hän on tuntenut Jagrin pitkältä ajalta. Luulen kuitenkin, että Hanlon on McPheen valinta koutsiksi. Kuten Jukka sanoi, niin Hanlonilla ainakin olisi fanien ja nuorten pelaajien tuki takanaan enkä usko että veteraanipelureillakaan olisi mitään entistä NHL-veskaria vastaan.