Kyllä voi sanoa, että paras joukkue voitti, tosin pienellä marginaalilla. Mielestäni venäläiset olivat astetta kypsempiä kuin jotenkin junnumaisemmin pelanneet kanadalaiset. 3-1 tilanteessa vaahteranlehdet tuntuivat olevan hieman liian tyytyväisiä tilanteeseen kun taas venäläiset eivät takaiskuista notkahtaneet.
Kypsyys näkyi varsinkin puolustajien pelissä, jossa Kanadan hyökkäävät puolustajat (Bouwmeester, Hamhuis, Schultz, Paetsch, Popovic) olivat omalla alueella ajoittain totaalisen hukassa. Muistaakseni Polushinin maalissa Hamhuis ja Bouwmeester sähläsivät normaalin perustilanteen peruuttamalla toistensa syliin. Ei silti, sattui Venäjän parhaalle parille Knyazev-Tjutin melkeinpä vieläkin pahempi virhe 4-4-maalissa, jossa Kobasew sai seisoskella pitkään vapaana maalilla Tjutinin seuratessa tilannetta metrin päässä. Sattuuhan noita, mutta Venäjälle tällä kertaa vähemmän.
Maalivahtipelissä Kanada epäonnistui totaalisesti. Leclairelle taisivat paineet olla liikaa ja turnaus vaikuttaneekin negatiivisesti miehen tulevaisuuteen (tiettyjä epäilyjä paineensietokyvystä esitettiin jo ennen kesän draftia, vertailut Blackburniin, ei kovin hyvä kausi menossa kokonaisuudessa, ei ollut alunperinkään parhaita maalivahteja kisojen valintaleirillä ja sai paikan suurimpana nimenä jne.). Medvedev ei pelannut mielestäni mitenkään heikosti mutta valmentajalta oli hyvä veto vaihtaa Mylnikov maaliin ja herättää joukkue. Toisaalta vaihto oli aikamoinen riski, sillä Mylnikov ei ole lähelläkään Medvedevin tasoa mutta hyvin kaveri hommansa hoiti, joskin pientä onnea tarvittiin. Miksihän vaihto muuten tapahtui ajassa 22.10, kun Upshallin maali tuli ajassa 20.37? Kanadan Butler ei uskaltanut puolestaan vaihtaa Leclairea pois muutaman hörpyn jälkeen, mikä olikin yksi ottelun ratkaisevia tekijöitä.
Jags tuossa kommentoikin venäläispelaajien esityksiä, joten ei niistä sen enempää. Kanadalaisista loppuottelussa esiintyi mielestäni parhaiten edukseen paljon parjattu Spezza. Mies järjesteli hyvin paikkoja, taklasi ja taisteli kiekosta. Ei mikään äärimmäisen näyttävä pelaaja, johtuen hieman puutteellisesta luistelusta, mutta taidot ja pelikäsitys ovat varsin hyvällä tasolla. Taisi turnauksen paras peli osua loppuotteluun, mikä on sinällään ihan positiivinen asia. Aikaisemmin loistaneesta Aulin-Boyes-Cammalleri-ketjusta ei loppuottelussa löytynyt tehoja, eikä yritystäkään tuntunut löytyvän kuin Brad Boyesilta. Kokonaisuudessaan Kanadan paras ketju oli mielestäni haalariosaston Stoll-Sutherby-Ott, joka painoi sata lasissa joka puolella kenttää ja sai palkinnoksi hirveällä väännöllä runtatun avausmaalin. Tosin minusta näytti, että Stoll syötti kiekon Sutherbylle kädellään.
Puolustajista luotettavimmat olivat Carlo Colaiacovo ja Jay Harrison. Varsinkin Harrison pelasi todella varmaa peruspeliä, eivätkä ison miehen kädetkään ole täyttä puuta. Toronto sai hyvän saaliin kolmannella kierroksella. Dan Hamhuis oli varmastikin kiekollisessa pelissä hyvin esillä ja varsinkin ylivoimalla viivatyöskentely oli vakuuttavan näköistä. Pientä koheltamista omassa päässä ja tuo edellä kuvattu perusvirhe, mutta kokonaisuudessa positiivinen, hyvin liikkuva pakkaus.
Ensi kesänä varattavista pelaajista suurimman huomion sai tietysti Jay Bouwmeester, joka tuntui olevan jatkuvasti kentällä. Luistelu on todella hyvän näköistä ja kiekonkäsittely ja pelinäkemys ovat erittäin hyvää tasoa. Hieman kuitenkin toivoisi, että iso kaveri pelaisi enemmän fyysisesti, eikä yrittäisi pysäyttää miehiään vain mailalla roikkumalla. Myös avauspelissä on toivomisen varaa, sillä turhan usein syötöt omalta alueelta lähtivät hätäisesti ja huonossa tasapainossa, jolloin kiekko löytyi pian vastustajalta. Puolustuspelissä eniten korjaamista on sijoittumisessa ja pelinluvussa, joskin näytti siltä, että sijoittumisessa Bouwmeester kärsi kaukalon koosta. Tuntui siltä, että kaveri oli jatkuvasti metrin liian keskellä, jolloin hyökkäjät pääsivät ohi ulkokautta. Bouwmeester on kuitenkin vasta 18-vuotias ja koon, luistelun ja taidon yhdistelmä on jo tässä vaiheessa vakuuttava. Sijoittumisessa ilmenevät ongelmat on kuitenkin varsin helppo korjata. Ehkä se fyysinen pelikin tulee sieltä vielä.
Rick Nashia olisi katsellut mielellään isommassakin roolissa. Isokokoinen laitahyökkääjä vaikutti todella voimakkaalta ja tasapainoiselta luistelijalta, joka ajoi surutta miestä päin. Myös kiekolliset taidot ovat ihan mainiot. Kaveri on juuri sellainen hyökkääjä, joka pystyy kiertämään puolustajan luistellen tai vaihtoehtoisesti ajamaan tämän yli. Kaikenkaikkiaan lähes Bouwmeesterin tasoinen paketti, joka tosin vaikuttaa jo nyt valmiimmalta pelaajalta.
Kolmas varaamaton pelaaja Kanadan joukkueessa oli Scottie Upshall. Juniorisarjoissa vakuuttavia tilastoja (maalit, pisteet, jäähyminuutit) takonut ruutisäkki esitti energistä peliä ja tekaisi maalinkin. Asenne kovaa luokkaa mutta pieni koko vaikuttanee kesän varausnumeroon, joka kuitenkin on todennäköisesti kahdeksan ensimmäisen joukossa. Varteenotettava ehdokas ensi vuoden joukkueen kapteeniksi.
