The Original Jags
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Lauantaina pelattavaan välierään suosikkina lähtee ilman muuta Kanada, jolla on joukkueessaan peräti 15 World Cupissa esiintynyttä pelaajaa. Kieltäytymisten ja loukkaantumisten erityisesti puolustuksessa vaivaama Venäjä on kiistaton altavastaaja ennen ottelua.
Venäjä on pelannut aika erikoisen turnauksen tähän asti. Sen peliesitykset eivät ole häikäisseet oikeastaan yhdessäkään pelissä, ellei eilisen pelin n. 40 minuutin painostusjaksoa oteta huomioon (silloinkaan se ei osannut tehdä maaleja). Silti se on ja pysyy turnauksen ainoana tappiottomana joukkueena ainakin lauantain välierään asti :).
Joukkueen maalivahtipeli on mitä on. Kuvaavaa Sokolovin ja varmaan koko venäläisen kiekkoilun maalivahtien tasosta on, että omassa seurajoukkueessaan Omskissa Sokolov jäi kakkosmolariksi häviten paikkansa Norm Maraclelle, AHL-tason maalivahdille. Tosin Sokolovilla on myös ollut ajoittain kyky venyä oman tasonsa yläpuolelle, kuten kävi Tshekkiä vastaan tässä turnauksessa. Kanadaa vastaan Sokolovin vire on aivan ratkaiseva asia.
Venäjän puolustus on Sokolovin ohella joukkueen toinen selvä heikkous. Eilen Suomi ei pystynyt hyödyntämään tätä heikkoutta kuin ajoittain. Venäjän peli menee heti sekaisin, kun heidän puolustajiinsa saa painetta Venäjän päädyssä. Puolustajien liike ja kaksinkamppailuvoima ei tahdo riittää näissä tilanteissa. Minua suorastaan pelottaa joka kerta, kun joku Proshkin, Rjazantsev tai Karpovtsev on kentällä. Kaverusten puutteellisen taitotason vuoksi ainoa järkevä pelitapa on oman maalin suojeleminen ja unohtaa kiekollinen pelaaminen - siihen ei ole kenelläkään puolustajista edellytyksiä Andrei Markovia lukuunottamatta, joka on suorastaan loistava poikkeus puolustuskahdeksikossa.
Ennen turnausta kirosin mielessäni, kun huippupuolustaja toisensa jälkeen joko loukkaantui tai kieltäytyi: Gontshar.... D.Markov... Tverdovski.... Zhitnik.... Tjutin.... Grebeshkov.... Volchenkov... Vishnevski.... Näillä nyt nähdyillä pakeilla oli kuitenkin pakko mennä, kun parempiakaan ei ollut tarjolla. Välieriin asti potku on riittänyt, mutta rehellisyyden nimissä en odota joukkueelta voittoa Kanadaa vastaan.
Hyökkäyspeli on pyörinyt ajoittain jopa mukavan näköisesti. Eilen varsinkin peli toisessa erässä oli venäläiskiekon fanin silmin nautittavaa katsottavaa, vaikka pelaajien tehottomuus avopaikoissa myös harmitti. Kuitenkin joukkue osoitti, että se pystyy parhaimmillaan kenties sellainen kiekolliseen peliin, johon mikään toinen joukkue ei tässä turnauksessa kykene. Kanada tai edes Ruotsi ei saanut Suomea pelillisesti yhtä paljon ahdinkoon missään vaiheessa kuin Venäjä eilen parhaimmillaan, ruotsalaiset vain hyödynsivät tekopaikkansa paljon paremmin kuin venäläiset. Eilisen ja varsinkin toisen erän perusteella ymmärrän nyt myös paremmin, että miksi venäläiset voittivat Eurotourin finaalit jopa melko suvereenisti. Parhaimmillaan tämä joukkue osaa pelata hienoa jääkiekkoa, ainakin silloin, jos vastustaja ei kykene haastamaan hitaita ja kaksinkamppailuissa hieman kesyjä puolustajia riittävästi.
Lähtökohta välierään on kuitenkin se, että Kanada on suosikki. Sillä on nimekkäämpi joukkue kuin Venäjällä, ja ennen kaikkea puolustus- ja maalivahtipelin pitäisi olla Kanadan etu. Tosin ei Brodeurkaan ole pelannut mitenkään häikäisevästi. Kanadan pelaajamateriaali myös hyökkäyspäässä on laajempi kuin Venäjällä. Kaksikkoa Thornton-Nash saa varoa aina, kun Slovakia-peli näytti. En ole kovin luottavainen sen suhteen, että proshkinit ja denisovit saavat näitä herroja kuriin. Hyökkääjien on autettava puolustajia omassa päässä erityisen paljon aina, kun Kanadan tehokaksikko on jäällä.
Venäjän mahdollisuus ottelussa piilee vastaiskuissa ja niiden hyödyntämisessä. Pelaajien on lauantaina tehtävä paikoista maaleja, jos jatkoon halutaan mennä. Eilisen kaltaiseen selvien maalipaikkojen tuhlailuun ei ole varaa.
Venäjä on pelannut aika erikoisen turnauksen tähän asti. Sen peliesitykset eivät ole häikäisseet oikeastaan yhdessäkään pelissä, ellei eilisen pelin n. 40 minuutin painostusjaksoa oteta huomioon (silloinkaan se ei osannut tehdä maaleja). Silti se on ja pysyy turnauksen ainoana tappiottomana joukkueena ainakin lauantain välierään asti :).
Joukkueen maalivahtipeli on mitä on. Kuvaavaa Sokolovin ja varmaan koko venäläisen kiekkoilun maalivahtien tasosta on, että omassa seurajoukkueessaan Omskissa Sokolov jäi kakkosmolariksi häviten paikkansa Norm Maraclelle, AHL-tason maalivahdille. Tosin Sokolovilla on myös ollut ajoittain kyky venyä oman tasonsa yläpuolelle, kuten kävi Tshekkiä vastaan tässä turnauksessa. Kanadaa vastaan Sokolovin vire on aivan ratkaiseva asia.
Venäjän puolustus on Sokolovin ohella joukkueen toinen selvä heikkous. Eilen Suomi ei pystynyt hyödyntämään tätä heikkoutta kuin ajoittain. Venäjän peli menee heti sekaisin, kun heidän puolustajiinsa saa painetta Venäjän päädyssä. Puolustajien liike ja kaksinkamppailuvoima ei tahdo riittää näissä tilanteissa. Minua suorastaan pelottaa joka kerta, kun joku Proshkin, Rjazantsev tai Karpovtsev on kentällä. Kaverusten puutteellisen taitotason vuoksi ainoa järkevä pelitapa on oman maalin suojeleminen ja unohtaa kiekollinen pelaaminen - siihen ei ole kenelläkään puolustajista edellytyksiä Andrei Markovia lukuunottamatta, joka on suorastaan loistava poikkeus puolustuskahdeksikossa.
Ennen turnausta kirosin mielessäni, kun huippupuolustaja toisensa jälkeen joko loukkaantui tai kieltäytyi: Gontshar.... D.Markov... Tverdovski.... Zhitnik.... Tjutin.... Grebeshkov.... Volchenkov... Vishnevski.... Näillä nyt nähdyillä pakeilla oli kuitenkin pakko mennä, kun parempiakaan ei ollut tarjolla. Välieriin asti potku on riittänyt, mutta rehellisyyden nimissä en odota joukkueelta voittoa Kanadaa vastaan.
Hyökkäyspeli on pyörinyt ajoittain jopa mukavan näköisesti. Eilen varsinkin peli toisessa erässä oli venäläiskiekon fanin silmin nautittavaa katsottavaa, vaikka pelaajien tehottomuus avopaikoissa myös harmitti. Kuitenkin joukkue osoitti, että se pystyy parhaimmillaan kenties sellainen kiekolliseen peliin, johon mikään toinen joukkue ei tässä turnauksessa kykene. Kanada tai edes Ruotsi ei saanut Suomea pelillisesti yhtä paljon ahdinkoon missään vaiheessa kuin Venäjä eilen parhaimmillaan, ruotsalaiset vain hyödynsivät tekopaikkansa paljon paremmin kuin venäläiset. Eilisen ja varsinkin toisen erän perusteella ymmärrän nyt myös paremmin, että miksi venäläiset voittivat Eurotourin finaalit jopa melko suvereenisti. Parhaimmillaan tämä joukkue osaa pelata hienoa jääkiekkoa, ainakin silloin, jos vastustaja ei kykene haastamaan hitaita ja kaksinkamppailuissa hieman kesyjä puolustajia riittävästi.
Lähtökohta välierään on kuitenkin se, että Kanada on suosikki. Sillä on nimekkäämpi joukkue kuin Venäjällä, ja ennen kaikkea puolustus- ja maalivahtipelin pitäisi olla Kanadan etu. Tosin ei Brodeurkaan ole pelannut mitenkään häikäisevästi. Kanadan pelaajamateriaali myös hyökkäyspäässä on laajempi kuin Venäjällä. Kaksikkoa Thornton-Nash saa varoa aina, kun Slovakia-peli näytti. En ole kovin luottavainen sen suhteen, että proshkinit ja denisovit saavat näitä herroja kuriin. Hyökkääjien on autettava puolustajia omassa päässä erityisen paljon aina, kun Kanadan tehokaksikko on jäällä.
Venäjän mahdollisuus ottelussa piilee vastaiskuissa ja niiden hyödyntämisessä. Pelaajien on lauantaina tehtävä paikoista maaleja, jos jatkoon halutaan mennä. Eilisen kaltaiseen selvien maalipaikkojen tuhlailuun ei ole varaa.
Viimeksi muokattu: