Vegas Golden Knights 2017–2018

[bebeto]

Eilinen sarjan vitospeli oli toinen koko kaudella jonka Vegasilta näin ja täytyy sanoa että onhan pirun nopea ja työteliäs ryhmä. Tuo tähdettömyys sataa suoraan joukkueen laariin kun ei ole ketään kallispalkkaista selänsuoristajaa. Kaikki painavat hommia peräsuoli ulkona ja vastustajalla ei ole silloin kivaa. Täytyy vielä ihmetellä noita Floridan typeryksiä kun kenkivät Gallantin ja jättivät Messerschmitin suojaamatta. Uunot.

 

[rpeez]

Täytyy vielä ihmetellä noita Floridan typeryksiä kun kenkivät Gallantin ja jättivät Messerschmitin suojaamatta. Uunot.

Tätä Marchessaultin, ja myös Riley Smithin pois päästämistä Floridasta olen ihmetellyt koko kauden. Mitä ihmettä siellä on ajateltu? Nama kaksihan sopivat loistavasti nykyjääkiekkoon. Gallant varmaan hieroi karvaisia käsiään kun pääsi poimimaan Vegasiin.

Onnea Vegasille Winnipegin kaatamisesta, siihen ei moni pystynyt. Ei muuta kuin nyt päätyyn saakka.

 

[Amerikanihme]

Chris Johnston:
Reminder: The #VGK were given a 2nd-round pick to take Marc-Andre Fleury, Jonathan Marchessault to take Reilly Smith, Alex Tuch to take Erik Haula, Shea Theodore to take Clayton Stoner and a 1st and 2nd to take William Karlsson and David Clarkson’s contract.

Korjataan Johnstonia. Eikös tuo Marchessault/Smith mennyt juuri päinvastoin, eli annettiin Smith jotta he ottaisivat draftissa Marchessaultin?

Parasta viidennen ottelun voitossa oli se, että nyt saa jälleen ottaa tauon jääkiekosta ja raportoinnista. Toistaiseksi kaikki 97 ottelua (runkosarja + pudotuspelit) on tullut katsottua ja kirjattua ylös tänne. Eikä pidä unohtaa muutamia kauden alla pelattuja harjoitusotteluita.

Ettei vaan alkaisi pieni burnout vaivata sinuakin? Olet tehnyt aika uskomattoman työn katsomalla kaikki nämä pelit (toki palstalta ja varmaan muualtakin löytyy ihmisiä, jotka ovat katsoneet joukkueensa kaikki kauden pelit ja vielä muitakin pelejä). Minusta tuo on vähän liikaa jo jääkiekkoa. Tuntuu sinullekin jo lepo kelpaavan. Olisi kiva jos kirjoittelisit täällä vielä 15 vuoden päästäkin. Hienoa näitä raporttejasi on nyt ollut lukea pleijareissa, mutta en varmaan olisi jaksanut kaikkia lukea kauden aikana, jos olisin vähän aikaisemmin hypännyt Vegasin junaan. Suurkiitos jälleen kerran kuitenkin työstäsi, onhan niitä ansiomerkkejä sinulle tullut tuolla "Arvostamasi nimimerkit" -ketjussakin.

 

[Apheu]

Korjataan Johnstonia. Eikös tuo Marchessault/Smith mennyt juuri päinvastoin, eli annettiin Smith jotta he ottaisivat draftissa Marchessaultin?

Florida halusi eroon nimenomaan Smithistä, jolla oli kallis sopimus.

Suoraan sanottuna ei sitä siltikään voi ymmärtää, miten niin moderni, nopea, taitava 30 (!!!) maalia Panthersille edelliskaudella iskenyt Marchessault päästettiin menemään. Jollain tapaa voisi jäädä historiaan yhtenä typerimmistä siirroista urheilussa ikinä. Käytännössä Panthers päästi NHL:n parhaan hinta/laatusuhteella pelanneen tähtipelaajan pois, jotta pääsivät eroon Smithin hieman ylihintaisesta sopimuksesta. No siellä toki se Reilly Smithin painaa Stanley Cup -finaaleissa kärkiketjun laiturina.

Smith - Trocheck - Marchessault
Huberdeau - Barkov - Dadonov

Upea liike Vegasilta, ei tässä voi muuta sanoa. Panthers taas hukkasi oman mahdollisuutensa täysin, jotenkin koko homman kiteyttää se, että totta kai se on vielä Panthersin pois potkima koutsikin, joka tuolla nyt valmentaa Vegasin finaaleihin. Aloin miettiä, että onko mikään organisaatio NHL:ssä itseasiassa koskaan toiminut näin typerästi? Huonoja treidejä toki on, mutta joku Forsberg <-> Eratkin oli ajatukseltaan kuitenkin ihan järkevä (treidataan junnu pelaajaan, joka auttaa meitä nyt voittamaan). Mutta niin, voi vähän kirpasta nyt Floridassa ja miksei Columbuksessakin.

 

[chamilitaryman]

Tuch maksettiin siitä, että Minnesotasta ei valittu pakkia. Haula saatiin ihan valita. Ja kuten edellä jo sanottiinkin niin Smithistä eroon haluttiin, joka sitten maksoi marchessaultin.

 

[aessi]

Faktahan on se, että Wild olisi menettänyt joko Staalin tai Dumban ilman treidiä. Kyllä mä lopulta pidän noita molempia pelaajia vieläkin paljon arvokkaampina kuin Haulaa, Tuch toki voi heiluttaa vaakakuppia, mutta se ei taas ole Wildin kannalta oleellista kun ikkuna on nyt ollut auki.

Jacketsin oli taas "pakko" päästä eroon Clarksonin sopparista, Karlssonin he olisivat voineet ottaa muutenkin. En sitten tiedä olisiko valinta osunut esim. Josh Andersoniin joka muistaakseni pelasi kuitenkin paljon paremman kauden kuin Wild Bill.

Panthers toki on aivan oma lukunsa eikä noita treidejä selitä sitten mikään kun seuralla oli matkaa palkkakattoon ja JAM halvalla sopparilla.

E: Nämä sivudiilit osottautuivat kuitenkin todella hyviksi Vegasille. Draftia ennenhän osa spekuloi kovasti sillä, että parempi olisi vaan menettää se pelaaja suoraan kuin antaa lisukkeita kylkeen. Nykyisen tiedon valossa on toki helppoa sanoa, että Jacketsin olisi kannattanut vaan antaa ottaa kenet GMGM haluaa ja kaupata Clarkson sitten muualle varausvuoron kanssa. Anaheimin ja Wildin kohdalla toko vaikeampi sanoa koska pakit ovat kuitenkin paljon vaikeampia korvata. Vegasille nuo sivudiilit olivat kuitenkin hyviä kun selkeästi kaksi ihan hyvää pelaajaa on parempia kuin hyvä pelaaja ja ei mitään kun omaa farmia ei ole mistä korvata hyökkääjiä.

 

[stiflat]

Minkä takia Subban ei ole kakkosena, onko mies loukkaantuneena?

 

[Amerikanihme]

Minkä takia Subban ei ole kakkosena, onko mies loukkaantuneena?

Tätä olen minäkin ihmetellyt. En löytänyt muuta kuin että "undisclosed ailment" eli joku vaiva, jonka laatua ei ole paljastettu.

 

[PataJaska]

Änäriä en seuraa enää nykyään juuri ollenkaan, mutta miten minä veikkailisin että nyt suurin osa suomalaisista kiekkofaneista on Vegasin puolella finaaleissa. Kuten minäkin. Olisihan se nyt aivan historiallisen tyrmistyttävä juttu, että aivan kirjaimellisesti ylijäämäpelaajista koottu joukkue haistattaa tällä tavalla paskat kaikille ensimmäisellä kaudellaan :) ja toki ylimääräisenä bonuksena tietenkin saisimme vielä porilaisen Stanley Cup -voittajan..

 

[Henkka]

Noh, minä ainakin kannatan Capitalsia, vaikkei Vegasin voittokaan harmittaisi. Siellä on aika paljon pitemmän päivätyön ja uran tehneitä kavereita, jotka eivät ole lukuisista pettymyksistä huolimatta luovuttaneet.

Silti, Vegas on nyt toiminut hyvänä esimerkkinä siitä, miten pienet erot potentiaalisella (ja motivoituneella) kolmosketjulaisella on top6 hyökkääjiin verrattuna. Nykypäivän NHL-kiekkoilijat ovat urheilijoina hyvin lähellä toisiaan. Kilpailu ja tasaisuus on koko ajan kiristynyt. Toista se oli vielä vuosituhannen vaihteessa, jolloin laajennusjengit oikeasti kasattiin niistä oikeista jämäpelaajista ja pugilisteista.

Eihän nyt esim James Neal ollut mikään jämä, kaukana siitä, mutta Nashvillen suunnitelmat palkkakaton suhteen muuttuvat suojaustaktiikkaa. Tai joku Fleury, kaukana jämästä.

Moni ihmettelijä ei tunnu ymmärtävän tätä 20 vuosikymmenen välistä eroa, joka on valtava. Enhän minäkään heille mitään menetystä ennustanut, mutta syyt alkavat pikkuhiljaa selviämään.

Palkkakatto ja sopimuspykälät näyttelevät oikeastaan ihan helvetin isoa roolia tässä tarinassa. Monella jengillä se vaikutti suojauksiin, niin ettei absoluuttisesti parhaimpia suojattu, vaan ne ketkä toimii jatkossa caphittien kanssa parhaiten. Etu tällaisessa tilanteessa on luonnollisesti 100% sillä pelaajan poimijalla joka "voittaa treidin". Ja sitten NMC viljelijät oli se toinen suuri Vegasin hyöty.

Kolmas hyöty on sitten tuo pelitavallinen, eli tyhjästä rakennettu joukkue on helpompi sitoa yhtä tiettyä tyyliä noudattavaksi, kun mitään vanhoja riippakiviä aikaisemmasta ei ole muutosprosessia hidastamassa. Isosta poolista pystyt napsimaan tyyliin sopivat kaverit ikäänkuin jonkun maajoukkueen tavoin ja sitä täydennät muutamalla roolipelaajalla. Niin hauskan helppoa joka saa nyt kaikki muut GMt näyttämään vitun idiooteilta.

Mutta kunhan aikaa kuluu muutama kausi, tyytyväisyys palkankorotuksiin valtaa myös Vegasin rosterin. Ja joku "barrytrotz" samaan aikaan keksii lääkkeet Vegasin kaatamiseksi, jolloin Vegas joutuu uusiutumaan pelitavallisesti. Ja sen jälkeen heillä on se sama ongelma, riippakivisopimuksia vanhasta pelityylistä, joka saa sitten Vegasin GMn näyttämään vuorostaan idiootilta.

Siihen aikaan sitten ihastellaan Seattlen tarinaa ja 100 vuoden takaista jääkiekkoperinnettä. Semmoinen on palkkakattomaailman kierokulku.

 

[Salming]

1/7 Vegas Golden Knights vs. Washington Capitals

Kotijoukkue aloitti organisaation historian ensimmäisen Stanley Cupin loppuottelun samalla miehistöllä, jolla se päätti Jets-sarjan. Nosek ja Reaves jatkoivat nelosessa ja Tuch kakkosen laidassa Perronin ja Carpenterin laituroidessa kolmosketjua. Puolustuksessa Merrill ja Hunt olivat edelleen poppareilla.

Karlsson hävisi ensimmäisen aloituksen, mutta Capitals heitti heti pitkän. Sen jälkeen Karlssonin ketju ylitti pariin otteeseen keskialueen Kuznetsovin ketjua vastaan laidan kautta, mutta laukauksia se ei vielä saanut aikaan. Vajaan kahden minuutin kohdalla Niskanen sai syötön viivaan painottomalle puolelle, mutta hän laukoi ohi oikealta. Burakovskylta hyvä esityö vasemmasta laidasta Eakinin vitjaa vastaan. Seuraavaksi Carpenter punnersi vapaaksi oikeasta laidasta ja laukoi pienestä kulmasta ranteella, mutta Holtby sulki kiekon varmasti syliinsä. Neljän minuutin tienoilla ykkösketju tuli alueelle oikean laidan kautta ja Karlsson haki takatolpalta Marchessaultia, joka ei aivan saanut syöttöä haltuunsa, mutta seuranneesta kulmarallista tuloksena oli McNabbin laukaus kohti maalia viivasta lopulta. Avausvitosella vierailla ei ollut muita tilanteita hyökkäysalueella Niskasen paikan jälkeen. Vegasin hyökkäyspeli rullasi alusta alkaen mukavasti ja keskialueen ylittäminen onnistui vaivatta. Capitals myös rähmäsi muutaman kiekon keskialueella kotijoukkueelle.

Kuuden minuutin kohdalla Burakovsky otti jäähyn hyökkäysalueella Connollyn lauottua sitä ennen vapaasti slotista kilpeen. Jäähyn syynä laitataklaus. Karlssonin viisikko ei saanut mitään aikaan, mutta Haulan viisikko osui. Nealin kautta kiekko tuotiin alueelle vasemman kautta ja kulmassa Haula sekä pinchaava Miller saivat kiekon voitettua siten, että Haula siirsi kumilaatan pienessä tilassa viivaan palaavalle Millerille, joka pommitti lyöntilaukauksen etualakulmaan tehden Vegas Golden Knightsin historian ensimmäisen maalin Stanley Cupin loppuotteluissa. Ansaittu johtomaali, koska laukaukset kohti maalia olivat 6-1 ensimmäiseen mainoskatkoon mennessä. Veikkasin itse Milleriä finaalisarjan ratkaisevan maalin tekijäksi, mutta hän vastasikin jo ensimmäisestä.

Maalin jälkeen pelinkuva jatkui samana. Vegasin aktiivinen karvaus ja tiukka keskialueen puolustuspelaaminen johti siihen, että peli pyöri vieraiden alueella jatkuvasti Capitalsin syöttöketjujen jäätyä lyhyiksi. Erän puolivälissä Theodore siirsi kiekon omista eteenpäin ja Tuch haastoi oikean kautta itsensä vapaaksi tutun lennokkaalla luistelulla laukoen terävästi takapatjaan, mutta irtokiekossa ei ollut jatkajia. Neljä minuuttia myöhemmin Bellemare luisteli keskialueen yli ja syötti viereen Nosekille, joka tiputti vielä vasempaan siipeen Reavesille, mutta nelosketjun suora hyökkäys päättyi lopulta hieman pehmeään laukaukseen kohti alakulmaa, vaikka Holtby sylkikin kiekon eteensä.

Viisi minuuttia ennen erän loppua Caps tasoitti, kun sen parhaiten toiminut ketju eli kolmonen osui. Burakovsky pörräsi päädystä laitaan ja syötti kiekon lopulta viivaan Kempnylle, joka laukoi maalille ja Connolly ohjasi kiekon ohi Fleuryn, kun Miller ei saanut mailaa kuriin. Kolmas laukaus kohti maalia avauserässä vierailta tuotti tulosta. Vain hetkeä myöhemmin vieraat siirtyivät jo johtoon, kun Haulan vitja otti takaiskun nimiinsä. Bäckströmin kautta kiekko pelattiin hyökkäysalueelle, jossa Vrana syötti kulmasta maalin taakse Oshielle, joka kiepautti kiekon maalin eteen vanhanaikaisella ja Bäckström sai kiekon suoran lapaansa nostaen kiekon rystyltä patjan yli. Haulan miesvartiointi petti tilanteessa pahasti. Runkosarjassa noita virheitä sattui enemmänkin suomalaiselle, mutta pudotuspeleissä ne oli ennen tätä maalia saatu hyvin karsittua. Vajaat kaksi minuuttia ennen loppua kiekko oli taas maalissa. Smithin lätty löysi Karlssonin siniseltä ja hän laukoi jaloista päätyyn mennen itse perään. Sieltä hän syötti viivaan Smithille, joka laukoi ohi vasemmalta, mutta kiekko kimposi takaisin Karlssonille, joka siirsi kiekon sisään nopeilla käsillä maalin kulmalta Carlsonin ja Niskasen seikkaillessa muualla. Maali oli muuten Karlssonin kauden 50. runkosarja ja pudotuspelit yhteen laskettuna. Hetken päästä Ovechkin pääsi vielä kokeilemaan läheltä pariin otteeseen, mutta Fleury peitti kulmat. Lopulta avauserä päättyi 2-2 lukemissa. Laukaukset kohti maalia olivat 11-10. Ensimmäiset 15 minuuttia kotijoukkue oli vakuuttava ja loi koko ajan kulmaralleja, mutta sitten minuutin mittainen musta hetki tarjosi vieraille tilaisuuden tulla peliin mukaan. Hienosti Vegas kasasi itsensä ja sai vielä tasoituksen erän loppuun, kun keskialue ylittyi jälleen kerran vauhdilla ja jatkopeli tuotti maalin. Fleurylle erä oli suhteellisen vaikea, kun neljästä ensimmäisestä laukauksesta kohti maalia kaksi upposi sisään ilman hänen syytään. Haulan lisäksi toisesta maalista voi antaa hivenen pyyhkeitä Theodorelle, joka jäi jälkeen Oshiesta maalin takana.

Toinen erä jatkui siitä, mihin ensimmäisessä jäätiin. Joonatan leikkasi heti laidasta slottiin ja laukoi ranteella ohi päästen vielä kulmapainin jälkeen kokeilemaan uudestaan pienestä kulmasta. Seuraavien vaihtojen aikana Vegas otti riistoja ylhäällä ja Capitals joutui pyörimään omissa. Millerin viivatoimituksesta Nosek meinasi päästä reboundiin nelosketjun oivan myllyn päätteeksi ja hetken päästä Marchessault tavoitteli kulmasta maalin edessä päivystänyttä Reavesia tuloksetta. Vahva alku tuotti palkinnon pian, kun ykkösvitja lähti omista rutiinilla keskialueen yli. Karlsson neppasi oikeaan laitaan Engellandille, joka ylitti sinisen ja laukoi maalille jatkaen liikettään päätyyn. Irtokiekkoa huitoi ensin Marchessault ja lopulta maalin kiertänyt Engelland siirsi kiekon maalin kulmalta eteen Smithille, joka oli täysin yksin ja nosti läheltä ylös.

Viiden minuutin kohdalla Capitals sai oikeastaan aikaan ensimmäisen kulmarallinsa, kun jälleen Bäckströmin ketju pyöritti Haulan vitjaa pitkän ajan, mutta lopulta Schmidt nosti kiekon keskialueelle laidan kautta. Mainoskatkon jälkeen seitsemän minuutin kohdalla Theodoren siirto rännissö eteenpäin oli pehmeä ja Bäckström käänsi kiekon heti keskelle ja lopulta Oshie pääsi laukomaan läheltä, mutta Fleury oli tarpeeksi vastassa torjuakseen. Hetken päästä Miller pommitti viivasta ja Holtby melkein pomputti kiekon omiin. Nelosketjulta jälleen hyvä päätypeli. Bellemare oli tällä kertaa esityön tekijä siirrollaan viivaan. Capitals tasoitti vielä ennen erän puoliväliä, kun Bäckströmin syöttö laidasta löysi viivasta Carlsonin, joka lähti nousemaan ja pelasi seinän Oshien kanssa. TJ:n kääntö löysi Carlsonin takatolpalta, jossa oli tilaa putata kiekko sisään. Karlssonin ketjulta epäonnistunut puolustusalueen puolustuspeli yksilöiden seurattua kiekkoa miesten sijaan ja kiekon jäätyä pyörimään omiin Fleuryn nollattua kertaalleen jo Oshien. Theodore ei valitettavasti saanut ratkaisevaa passia katkottua ja Karlsson oli pihdeissä oman maalin edessä voimattomana.

Toisen mainoskatkon koittaessa laukaukset kohti maalia olivat 10-5, mutta maalit 1-1 avauskympin jälkeen toisessa erässä. Kuusi minuuttia ennen erän loppua Schmidt otti roikkukiekon haltuun omissa, siirsi eteenpäin Haulalle, joka ylitti keskialueen ja tarjosi jätön Millerille, jonka vedon Holtby torjui. Samassa isännille vihellettiin jäähy, kun jäällä oli liikaa pelaajia. Carlson laukoi vajaan minuutin jälkeen tolppaan Fleuryn torjunnan kautta. Muita paikkoja ei syntynyt, vaikka vieraiden ykkösylivoiman Carlson-Ovechkin-Bäckström-Kuznetsov-Oshie piti kuvion kunnossa koko ajan.

Jäähyn jälkeen Carpenter-Perron akseli loi paikan ensin jälkimmäiselle, mutta laukaus oikeasta laidasta jäi patjoihin hyvän rystypassin jälkeen. Jatkotilanteessa Perron kiersi maalin ja antoi poikkisyötön viisikon läpi vasemmalta oikealle, mutta Sbisan kuti suuntautui päin Holtbya. Minuutti ennen loppua Eakin spurttasi Djoosin ohi päätykiekolle ja kiersi maalin syöttäen taakse Perronille, mutta laukaus kaukaa meni logoon. Sitä ennen Vegas pyöri omissa pari vaihtoa Bäckströmin ketjun ollessa vahva Karlssonin ketjua vastaan ja sen jälkeen McNabb-Schmidt parin epäonnistuttua siirroissa eteenpäin omalla alueella. Laukaukset kahden erän jälkeen kirjattiin 24-18 ja maalit 3-3. Vegas oli toisessa erässä niskan päällä vieden vedot 13-8 ja halliten pääosin pelin virtausta, mutta Capitalsilla oli laatupaikkoja vähintään saman verran kuin isännillä. Vierailta vakuuttavinta peliä esitti Bäckströmin vitja ja kotijoukkueelta puolestaan Karlssonin ketju, jota alaketjut säestivät kohtalaisen hyvin. Haulan ketju oli eniten ongelmissa omissa ja aneeminen hyökkäyssuuntaan tasaviisikoin.

Päätöserän alussa Tuch ja Perron vaihtoivat paikkoja kenties reagointina Haulan ketjun ongelmiin. Capitals maalasi kuitenkin heti erän alussa, kun Kuznetsov poimi irtokiekon kulmasta slottiin Ovechkinille ja Fleury imi kiekon sisään peruuttaessaan luistimensa kautta. Maali merkattiin lopulta Wilsonille hänen kaiketi saatua osuman kiekkoon vielä maalin edessä. Sitä ennen Kuznetsov tarjosi rystypassin takatolpalle, jonka Wilson laukoi ohi räikeästi. Miinukset suoraan puolustuspäähän jäälle hypänneelle Karlssonin ketjulle. Vegas vastasi kuitenkin pian, kun hyvin pelannut nelonen sai palkinnon illastaan. Engelland laukoi viivasta päätyyn, josta Nosek toimitti kiekon maalin eteen Reavesille, joka nosti läheltä ylös torpattuaan ensin Carlsonin tylysti jäihin. Jäähynkin olisi voinut ehkä jopa viheltää, mutta en valita.

Viiden minuutin pelin jälkeen Carlson osui jo toistamiseen tolppaan, kun hän sai suoran hyökkäyksen päätteeksi jätön Vranalta oikeasta laidasta alaspäin. Hetken päästä Wilson ajoi Marchessaultin kylmäksi selän puolelta keskialueella hänen syötettyä kiekon jo eteenpäin ja jatkotilanteessa Smith pomputti kiekon rimaan maalin edessä saatuaan syötön Karlssonilta vasemmasta laidasta Marchessaultin jäätyä makaamaan jäähän samaan aikaan. Lopulta peliä jatkettiin tasavajaalla Wilsonin saatua tilanteesta kakkosen ja Perronin otettua samassa jäähyn poikittaisesta mailasta Ovechkiniin. Theodore pääsi laukomaan vasemmalta kaistalta nousun jälkeen, mutta hyvästä maskista huolimatta laukaus meni ohi etukulmasta. Laukaukset maalia kohti olivat 2-4 ensimmäiselle mainospaussille mentäessä.

Vajaan yhdeksän minuutin kohdalla Kuznetsov kiersi maalin, mutta ei aivan onnistunut taivuttamaan kiekkoa sisään. Minuutti myöhemmin Holtby hukkasi kiekon maalin takaa kulmaan Nosekille, joka syötti heti slottiin Bellemarelle, mutta Holtby ehti liukumaan eteen. Seuranneesta aloituksesta kuitenkin nelonen osui, kun Theodoren passi vasemmasta laidasta löysi takatolpalta Nosekin ja tämä latasi one-timerin sisään. Smith-Pellyn purku jäi ensin Theodoreen ja sitten hän vielä ei saanut katkaistua syöttöä. Erän puolivälin jälkeen Smith pääsi laukomaan keskeltä suoran hyökkäyksen jälkeen, mutta Holtby otti ison torjunnan. Pari minuuttia myöhemmin Neal riisti päätykiekon Niskaselta ja Orlovilta syöttäen kiekon heti taakse Perronille, mutta Holtbyn räpyläkäsi oli vireessä. Seuraavassa vaihdossa Marchessault palasi kehiin käytyään pukukopissa aivotärähdystestissä.

Päätösvitosen alkuun Oshie haki viivasta syöttöä takatolpalle, mutta Burakovsky oli hyvin pihdeissä. Vieraat kuitenkin paransivat kiekollista peliään hiljalleen aloittaessaan kiriä. Vegasin alakerta kuitenkin selvisi paineesta suhteellisen vaivatta saaden kiekot ulos alueelta ilman suurempia vuotoja. Kaksi minuuttia ennen loppua Holtby lähti maaliltaan. Vegas kuitenkin sai purun aikaan minuutti ennen loppua. Vieraat vyöryivät uudestaan alueelle kuitenkin ja loi yhden huippupaikan vielä, kun Wilson käänsi takatolpalta toiselle kohti Elleriä, mutta McNabbin mailaanlyönti esti maalin synnyn Schmidtin päästettyä syötön läpi. Kymmenen sekuntia ennen loppua Ovie sai kiekon viivaan ja haki ykkösellä syöttöä vasempaan siipeen, mutta Nosek heittäytyi upeasti eteen mailallaan. Perron purki kiekon ulos laidan kautta ja Nosek spurttasi viimeistelemään tyhjiin 6-4 loppulukemat kaksi sekuntia ennen loppua. Kotijoukkue blokkasi päätöserässä peräti kymmenen vetoa. Laukaukset maalia kohti kirjattiin lopulta erässä 9-10. Ilman muuta tasaisin nähdyistä eristä, jossa Vegas oli tällä kertaa tehokkaampi.

Fleury oli voittava maalivahti vaikeasta illasta huolimatta, mikä lupaa hyvää jatkoa ajatellen. Hyökkääjistä kehut Karlssonin ja Bellemaren ketjuille. Nelosen teholukema oli peräti +3. Ykkönen otti pari maalia omiin, mutta oli myös hyökkäyssuuntaan alati vaarallinen, joten lasken heidät plusmerkkisiksi suorittajiksi. Haulan vitja oli heikoin ja suomalainen hiipui avausmaalin syötön jälkeen varjojen maille. Ketju jäi myös miinukselle Eakinin ketjun tavoin, jonka puolustuspelaaminen ei ollut parasta luokkaa myöskään. Puolustajista ykköspari oli tasainen ja esitti peruspeliä. Theodore-Engelland pari herkutteli tehoilla ja jäi plussalle kaksi pykälää oltuaan monessa mukana niin hyvässä kuin pahassa. Kolmospari jäi miinukselle pykälän verran, kun Miller nukahti vieraiden avausmaalissa, mutta toisaalta hän oli erinomainen hyökkäyssuuntaan laukoen painavia kuteja kaukaa. Hyvä peli kuitenkin kokonaisuutena.

 

[Salming]

2/7 Vegas vs. Washington

Pelaajisto oli sama kuin ensimmäisessä ottelussa. Perron jatkoi Haulan laidassa ja Tuch Eakinin vierellä kolmosketjussa. Ensimmäinen laukaus lähti 14 sekunnin jälkeen Engellandilta viivasta, mutta Niskanen siivosi maalinedustan vapaaksi maskista, joten Holtby otti heti alkuun helpon marjan. Vieraiden ensimmäinen laukaus lähti Kempnylta ajassa 1:40, jonka Fleury poimi niin ikään vaivatta. Seuraavassa vaihdossa Djoosin nousun päätteeksi Theodore sähläsi alimpana omissa kiekon Oshielle, mutta Fleury pelasti tilanteen kylkimyyryllä. Ajassa 3:30 Vegas sai ensimmäisen maalipaikkansa, kun Eakin riisti kiekon hyökkäysalueella, tiputti viivaan Tuchille, joka syötti heti maalin eteen Carpenterille, mutta Holtby torjui rystyohjauksen läheltä ja Ovechkin siivosi irtokiekon kauemmas. Hetken päästä Neal laukoi vasemmalta b-pisteeltä logoon Haulan ketjun päätypelin jälkeen. Kuuden minuutin kohdalla Capitals ei päässyt omista pois nelosen myllyttäessä kulmissa ja Theodoren kokeiltua kertaalleen viivasta ranteella tuloksetta osuen Holtbyn ylävartaloon maskin takaa.

Tasaisen alun jälkeen kiekkokontrolli siirtyi hiljalleen isännille Capitalsin viljellessä lähinnä siirtokiekkoja. Vegas sai palkinnon kahdeksan minuutin pelin jälkeen Orlovin huidottua ohi norsukiekosta. Takana kyttäsi Neal, joka otti kiekon haltuun sinisen jälkeen ja laukoi sitten tarkasti takakulmaan vasemmasta laidasta. Sbisalle ja Millerille syöttöpisteet. Ensimmäiseen mainoskatkoon mennessä laukaukset maalia kohti olivat 8-3. Avauskympillä kotijoukkue pääsi paineen alta toistuvasti pois ilman ongelmia viisikon ollessa tiiviinä, mutta vierailla sen sijaan tosiaan syöttöketjut sakkasivat. Juuri ennen puoliväliä Carlson tykitti kaukaa maskitta, mutta Fleuryn eteensä torjuman patjareboundin käänsi jälleen vastahyökkäykseksi Carpenter-Perron -akseli.

11 minuutin kohdalla Oshie kokeili ensin selkä maalia kohti rystyltä, mutta kiekko meni sivuverkkoon ja perään Vranan vanhanaikainen ei taipunut sisään, joten Vegas sai purettua paineen. Minuutti myöhemmin Ovechkinin laukaus jaloista 1v1-tilanteessa blokattiin kulmaan, mutta vierasjoukkue ryhdistäytyi selvästi jälkimmmäiselle kymmenminuuttiselle. Kotijoukkueelta Tuchin veto jaloista blokattiin päätyverkkoon niin ikään pari minuuttia myöhemmin.

Viisi minuuttia ennen erän loppua McNabb ajoi punaisella vastaan ja Kuznetsov loukkasi kätensä dumpattuaan ensin kiekon päätyyn. Hetkeä aiemmin toisessa päässä Marchessaultin poikkisyöttö kulmasta oikeaan siipeen löysi Karlssonin, mutta tämän haltuunotto oli louhikkoinen, joten laukaus jäi ampumatta. Vajaat neljä minuuttia ennen loppua Theodore meni päätykiekolle ja kiersi maalin, mutta menetti kulmassa kiekon Smith-Pellylle, joka pelasi viivaan Niskaselle vetopaikan ja sama mies pääsi laukomaan vielä toistamiseen viivasta hetken päästä, mutta Fleury liimasi kiekon syliinsä. Kuitenkin Theodoren ylävartalon pehmeys ilmeni hyvin tuossa epäonnistuneessa suojauksessa. Peliä jatkettiin tasavajaalla Oshien ja Engellandin otettua kakkua.

Vieraat tasoittivat pian oikean b-pisteen hyökkäyspään aloituksen jälkeen, kun Haula hävisi Ellerille 100-0 ja Burakovsky pelasi laidasta kiekon painottomalle puolelle Kempnylle, joka hämäsi laukaisevansa, mutta käänsikin vielä keskelle uineelle Ellerille, joka puttasi tyhjiin Fleuryn ylipelattua itsensä ulos tilanteesta ja Millerin hukattua miehensä. Hetkeä aiemmin Capitals oli jo meinannut tasoittaa, kun McNabb menetti kiekon kuskauksensa jälkeen ja omiin kääntyi 3v2-hyökkäys, jonka päätteeksi Orlov syötti takamiehen paikalta vasemmalle Ovechkinille, mutta Fleury katkoi yhden kosketuksen poikkisyötön maalin eteen kohti Bäckströmiä. Tauolle mentiin tasoissa 1-1 laukausten oltua lopulta 10-12 vieraiden eduksi. Vegas ei enää jälkimmäisellä kympillä päässyt keskialueen yli ja sitä kautta päätypeleille, vaan Capitalsin karvauspelaaminen syvällä parani ja tiivistyi, joten se sai aikaan riistoja sekä omia pitkiä hyökkäyksiä enemmän.

Toisen erän alussa Kempny kokeili viivasta minuutin kohdalla nostettuaan ensin kiekon vahvalla luistelulla vasenta laitaa pitkin alueelle. Minuutti myöhemmin Orpik taklasi kulmassa olkapäällä Nealia leukaan ja sai rangaistuksen. Ylivoimalla heti alussa Marchessaultin syöttö oikealta puolelta poikittain lävisti neliön, mutta Karlssonin yhden kosketuksen jatko painottomalta puolelta oli liian epätarkka ja voimaton. Muuta mainittavaa ylivoimalla ei tapahtunut vieraiden tukittua syöttösuunnat ja pelattua aktiivisesti mailalla iskien oikeaan aikaan.

Viiden minuutin kohdalla Schmidt harhautti viivassa spin-o-ramalla Ovechkinin pihalle ja syötti slottiin Carpenterille, joka laukoi ohi ja samassa Tuch sai jäähyn poikittaisesta maalin edessä. Eller korvasi loukkaantuneen Kuznetsovin ykkösylivoimassa. Kiekko pelattiin maaliin Bäckströmin pelattua syvyyteen Ellerille ja tämän jatkettua välittömästi poikittain Ovechkinille, joka napautti kiekon Fleuryn kilven kautta sisään. Turha jäähy kostautui kalliisti, kun Engelland ei ehtinyt katkomaan syöttöä polvipeitolla ja Nosek katsoi voimattomana vierestä. Tässä vaiheessa erää laukaukset maalia kohti olivat 7-2, mutta maalit 0-1.

Seitsemän minuutin kohdalla Haula spurttasi päätykiekkoon ja Bäckström kaatoi hänet takaa päin. Samassa kuitenkin myös Haula sai jäähyn kiinnipitämisestä. Oudohko Salomonin tuomio raitapaidoilta. Tasavajaalla ei maalipaikkoja nähty. Juuri ennen erän puoliväliä Capitals siirtyi kahden maalin johtoon, kun Eller sai kiekon oikeaan laitaan, leikkasi keskelle ja käänsi oikeaan siipeen Orpikille, joka laukoi kohti maalia ja kiekko kimposi Connollyn tai Tuchin kautta sisään etukulmasta. Ilmeisesti Tuchin, kun maali merkittiin Orpikille. Hyvin purettu prässi vierailta Engellandin pinchauksen epäonnistuttua ja terävä keskialueen ylitys, joka palkittiin maalilla kotijoukkueen puolustettua löperösti. Hetkeä myöhemmin Reaves hölmöili itsensä jäähylle maalinedustalta väkivaltaisuudesta ja Capitals pääsi aloittamaan erän jälkimmäisen puoliskon ylivoimalla.

Alivoimalla Eakin katkoi omissa ja vapautti Carpenterin puolittain läpi, mutta Orlov sai hidastettua vauhtia tarpeeksi estääkseen maalipaikan synnyn, mutta ottaen samalla jäähyn. Sitä ennen Oshie oli laukonut läheltä päätypleksiin Bäckströmin huimasta esityöstä kulmasta. Vegasin ylivoimalla paras paikka tuli Haulalle, joka laukoi suoran hyökkäyksen päätteeksi vasemmasta laidasta, mutta laukaus meni takaa ohi. Washington jatkoi tasaviisikoin tiivistä keskialueen pelaamista jäähyn jälkeen ja Vegas ei päässyt jauhamaan kulmaralleja toisin kuin vierasjoukkue.

Kaksi ja puoli minuuttia ennen erän loppua Oshie antoi poikittaista maalin edessä Millerille ja sai jäähyn tulistuttuaan kulmassa saamastaan taklauksesta. Vegas onnistui kavennuksessa, kun Theodore piti viivan, käytti kiekon Smithillä ja laukoi sitten ranteella kiekon ohi maskissa olleen Holtbyn. Minuutti ennen erätaukoa Eller passasi viereen 2v1-hyökkäyksessä ja Vrana kilautti rimaan. Toisen erän laukaukset kirjattiin lopulta 14-9. Capitals jatkoi siitä, mihin jäi avauserän lopussa puolustaen Vegasia tiiviimmin, joten laukaukset hivenen valehtelevat, koska laadukkaita maalipaikkoja vierailla oli enemmän. Fleury ei oikein päässyt kunnolla rytmiin tässäkään ottelussa.

Päätöserän alkuun Oshie laukoi laidasta ja Fleury torjui kiekon kilvellään viivaan Kempnylle liimaten perään tämän toimituksen. Hetken päästä Eller laukoi oikealta puolelta vastaiskun päätteeksi räikeästi yli avopaikasta. Vegasin ensimmäinen paikka tuli kolmen minuutin kohdalla Schmidtin lauottua viivasta maskin läpi patjaan ja saman nelosvitjan kulmarallin aikana Wilson otti vielä jäähyn estettyään McNabbia. Orpik sai purkaessaan kovan taklauksen Tuchilta, mutta nousi ylös. Hetkeä myöhemmin Eller koukki Millerin nurin tämän ajaessa laidasta kohti maalia Vegasin oman pään lähdön jälkeen, joten Vegas pääsi jauhamaan minuutin verran kahden miehen ylivoimaa. Marchessault ja Theodore hakivat ohjureita maalille ja Miller pommitti kertaalleen viivasta, mutta silti ylivoima oli melko vaisu ja Washington selvitti alivoimat Holtbyn liimattua monta viivalaukausta, joissa ei ollut riittävää maskia. Kahdeksan minuutin jälkeen laukaukset olivat 10-2 Vegasille ylivoimien ansiosta.

Tasaviisikoin vieraat puolustivat tarkasti keskustaa omissa ja pyrkivät kiekkokontrolliin, joten Vegas ei oikein saanut luotua maalipaikkoja, vaan Capitals pelasi erinomaista johtoasemajääkiekkoa eikä avauskympillä Vegasin kiristä ollut tietoakaan ylivoimapätkää lukuun ottamatta.

Pelimiesten kympin alkuun Vrana kokeili vanhanaikaista Engellandin oltua perässä, mutta Fleury piti kulman kiinni. Vajaat seitsemän minuuttia ennen loppua Miller laukoi viivasta tuhnun ja Carpenter sohi slotista kiekkoa jäätä pitkin kohti maalia, mutta Holtby ohjasi kiekon kulmaan. Se oli Vegasin ensimmäinen tilanne päätöskympillä. Sen jälkeen ennen päätösvitosen alkua Capitals laukoi pariin otteeseen kaukaa siniviivalta ilman maskia Fleuryn torjuessa vaivatta.

Kolme ja puoli minuuttia ennen loppua Marchessault heitti rystyltä kiekon kohti maalia ilman maskia vasemmasta laidasta. Sen parempia paikkoja kotijoukkue ei kyennyt luomaan Trotzin saatua Capitalsin puolustamaan loistavasti. Minuutti myöhemmin Perron punnersi vapaaksi vasemmasta laidasta, mutta veto karkasi takaa ohi. Hetkeä myöhemmin Holtby otti gamesaverin, kun Theodoren heittämä päätykiekko kimposi Eakinille oikealle puolelle, joka syötti heti takatolpalle Tuchille, mutta tämä valitettavasti oli jälleen vaihteeksi tuhlaajapoika ja Holtby ryösti hänet alakulmasta. Kaksi minuuttia ennen loppua Fleury otettiin pois ja Smith kilautti heti tolppaan oikeasta laidasta. Sen jälkeen Capitals kulutti kelloa muutamilla puruilla aitioon, keskialueelle ja pitkäksi. Viisitoista sekuntia ennen loppua kiekko pomppi laidasta slottiin Millerille, joka latasi ranteella niukasti ohi, joten Washington Capitals tasoitti sarjan 2-3 vierasvoitolla pelaten päätöserässä kliinistä jääkiekkoa.

Fleurylla oli taas vaikea ilta. Rentous on kadonnut ja tietty totisuus tullut tilalle olemukseen jumalaisen vireen ollessa mennyttä. Puolustajista Theodore-Engelland parivaljakko jäi miinukselle ja oli illan huonoin pakkipari oltuaan useasti pulassa omalla alueella. Sbisa oli ainut, joka jäi plussalle ja muodosti Millerin kanssa ehjimmän kokonaisuuden. Schmidt uurasti toki isoimmat minuutit myös tutun laadukkaasti. Hyökkääjistä jäi melko tasapaksu kuva ja fiilis. Eakin, Tuch ja Marchessault jäivät miinukselle, mutta se ei ollut heidän syynsä. Ykkösketjusta Smith oli paras. Karlsson teki muutamia huonoja siirtoja kiekolla. Marchessault laukoi peräti yhdeksän laukausta kohti maalia, mutta laatupaikat puuttuivat. Kakkosketjusta Neal maalasi ja siitä plussaa. Haulalle miinusta avausmaalista ja edelleenkään hän ei saa itsestään aivan parasta irti. Perronilla sama homma. Kolmosketju otti voittomaalin omiin. Carpenter ja Tuch olivat kohtalaisen hyvin pelin sisällä, mutta tulosta ei tullut. Nelosketju ei kyennyt samanlaiseen monsteripeliin kuin toissapäivänä, mutta hoiti oman roolinsa moitteetta pelaamalla nolla-nollaa.

 

[Salming]

3/7 #Vegas100

Vegas Golden Knights pelasi järjestyksessään sadannen ottelun organisaation historiassa runkosarja ja pudotuspelit yhteenlaskettuna. Kokoonpano oli sama kuin kahdessa aiemmassa finaaliottelussa. Carrierista Gallant oli muuten todennut, että paluu on äärimmäisen lähellä. Saldo ennen ottelua 99 ottelussa oli 64-28-7.

Juhlapeli alkoi isäntien 2v1-hyökkäyksellä reilun minuutin jälkeen, kun Schmidt pinchasi ohi kiekosta. Fleury kuitenkin ryösti Ovechkinin takakulmalta liukumalla Kuznetsovin rystylätyn mukana. Tilannetta edelsi kakkosketjun pari puolittainen maalipaikka Nealin syötettyä vasemmasta laidasta maalille, mutta Perron ja Haula eivät osuneet kiekkoon. Viiden minuutin kohdalla Smith-Pelly ajoi suoraan kulmasta maalille osuen Fleurya maskiin ja sai jäähyn samalla kun Stephenson laukoi laidasta kiekon maaliin. Capitals aloitti ottelun korkealla karvauksella ja Vegasilla oli alusta asti kiire päästä omista pois, joten syötöt lavasta lapaan jäivät vähiin ja enemmän nähtiin siirtoja laidan kautta eteenpäin.

Ylivoiman alussa Marchessault laukoi oikeasta laidasta maalille ja Tuch oli reboundissa, mutta pomputti sen Holtbyn syliin. Miller pommitti kertaalleen viivasta päätypleksiin maskin takaa. Ylivoiman päätyttyä ykkösketju jäi pyörittämään kulmarallia ja Smith pääsikin kokeilemaan vetoa slotista ranteella suoraan liikkeestä saatuaan terävän syötön oikeasta laidasta Marchessaultilta, mutta veto meni niukasti ohi oikealta. Kahdeksan minuutin jälkeen Kuznetsov jätti sinisen ylitettyään kiekon Ovielle, joka laukoi vaarallisesti McNabbin jaloista kiekon ohi maalin piiskaavalla rannelaukauksella. 11 minuutin kohdalla vauhdikkaan pätkän päätteeksi Karlsson vapautti laiturit keskialueelta 2v1-hyökkäykseen, mutta Smith ei saanut syöttöä haltuunsa, kun piti laukoa ja seuranneen hyökkäysalueen hallinnan päätteeksi Smith kampesi maalin edessä Kempnyn jäähän ottaen rangaistuksen ja Capitals sai palkinnon edeltävien minuuttien aktiivisuudestaan.

Kotijoukkueen YV pysyi kurissa ja vetopaikat jätettiin viivaan Carlsonille sekä Orloville. Kuusi minuuttia ennen loppua Marchessault kilautti tolppaan slotista tultuaan suoraan vaihdosta kehiin keskelle hyökkäyspään kulmarallia, jota operoivat Carpenter ja Miller oikeassa laidassa. Pari minuuttia myöhemmin Ovechkin kiersi laidasta keskelle, mutta Engelland pysyi iholla ja sai mailan väliin laukaukseen oikeasta laidasta. Hetkeä myöhemmin Tuch laukoi suorasta luistelusta rystyllä vasemmasta laidasta tuloksetta haastettuaan Djoosin jalalla. Kaksi minuuttia ennen loppua Schmidt sai kulmasta syötön viivaan Marchessaultilta, mutta Ovie oli edessä blokkaamassa painottoman puolen vetoa. Hyvin pelattu hyökkäyspään aloituksen jatkopeli ykkösketjulta kuitenkin.

Avauserä oli kaikkinensa vauhdikasta jääkiekkoa, jossa ei juuri ylimääräistä aikaa ollut. Kotijoukkue puolusti omissa keskustaa tiukasti ja Vegas pyöri laidoilla. Erän alkupuolella vieraat menettelivät kiekkoja keskialueella, mutta erän edetessä he pääsivät paremmin keskialueen yli Capitals-puolustajien selustaan eikä omiin enää kääntynyt niin paljoa nopeita vastaiskuja. PAPP oli Vegasin osalta hivenen sekavaa ja sitä leimasi varsinkin avauskympillä kiire päädyssä puolustajilla, mutta erän edetessä hyökkääjät auttoivat paremmin kiekkojen siirrossa ulos alueelta. Laukaukset kohti maalia kirjattiin 7-5, mutta blokit peräti 15-4, mikä kertoo Capitalsin keskustan sumputtamisesta omissa ja siitä, että Vegas ei päässyt ihan ytimeen kuten ei toki kotijoukkuekaan omien kulmaralliensa aikana. Capitalsin syöttöpeli oli kohtalaisen laadukasta ja vieraiden karvauspelaaminen oli askeleen jäljessä koko ajan verrattuna kotijoukkueen karvaukseen varsinkin avauskympillä. Fleury poimi vaivatta maskittomat viivalaukaukset kuten Holtby.

Toisen erän alkuun Caps siirtyi johtoon Ovechkinin osumalla. Kuznetsov kiersi laidasta viivaan ja antoi ohjurin maalin kulmalle nousseelle Carlsonille. Irtokiekko jäi elämään ja viidennestä reboundista Ovechkin nosti kiekon maalin kulmalta sisään ennen kuin heittäytyvä McNabb ehti väliin. Haulan vitjalle miinusta. Vegasin nelonen sai reilun parin minuutin jälkeen hyvän kulmarallin Reavesin kelatessa Smith-Pellyn yli kulmassa ja jatkotilanteessa Engelland toimitti viivasta maalille tuloksetta. Hetkeä myöhemmin Eakin voitti päätykiekon maalin taakse Tuchille, joka syötti maalin eteen Carpenterille, mutta tämän veto läheltä blokattiin päätyverkkoon. Sikäli vieraat toipuivat takaiskusta hyvin, että maalin jälkeen peli pyöri enemmän kotijoukkueen päädyssä.

Viiden minuutin kohdalla Caps hukkasi omissa, Bellemare riisti, kiersi maalin ja syötti maalin eteen Reavesille, mutta tämä ei osunut pyörivään kiekkoon, joten puolityhjä maali jäi hyödyntämättä ja vastaiskusta Eller laukoi oikeasta laidasta oikealta ohi ranteella. Minuutti myöhemmin Marchessault harhautti itsensä laidasta keskelle, mutta Holtby torjui takayläkulmasta pienestä tilasta lähteneen rannarin. Reilun kuuden minuutin jälkeen Orpik sai Nealilta maukkaan niitin kulmassa ja jäi hetkeksi makaamaan ennen paluutaan penkille. Jatkotilanteessa vihellyksen jälkeen Wilson tökkäsi poikittaisella mailalla Nealin laitaan, mutta selvisi ilman jäähyä.

Kahdeksan minuutin kohdalla Vrana syötti kulmasta maalille kohti Oshieta, mutta Sbisa pelasi viime hetkellä mailan pois ja putti tyhjiin ei toteutunut. Erän puolivälissä Haula ei saanut rännikiekkoa jatkettua eteenpäin ja koukkasi sitten kulmassa pinchaavaa Kempnyä jäähynarvoisesti. Heti ylivoiman alkuun Oshie ohjasi tolppaan Carlsonin syötön neliön keskelle. Aleksanteri Suurelta hyvä levitys Bäckströmille ja tiputus viivaan sen jälkeen. Hetkeä myöhemmin Fleury ryösti hanskalla Ovechkinin rannarin vasemmasta siivestä paikoiltaan. Ylivoiman jälkeen kuitenkin Caps osui, kun Haulan ketjun hyökkäyspään pyöritys päättyi Theodoren mailan hajoamisen viivassa eikä Perron ehtinyt paikkaamaan ajoissa alas, jolloin kotijoukkue pääsi 3v1-hyökkäykseen ja Kuznetsov naulasi kiekon kilpialakulmaan niin tarkasti kuin on mahdollista.

Reilut kuusi minuuttia ennen erän loppua Vegas oli saanut vain neljä laukausta kohti Holtbya isäntien laukoessa 11 kertaa maalille. Mainoskatkon jälkeen Eakin leikkasi keskustaan ja pääsi laukomaan, mutta suti ohi vasemmalta valitettavasti. Sitä seurasi seuraavassa vaihdossa Schmidtin kuti viivasta maalille, mutta Haula sohi päätykiekon Holtbyn alle. Vajaat neljä minuuttia ennen loppua Vrana syötti vasemmasta laidasta suora hyökkäyksen päätteeksi keskelle Kuznetsoville, mutta Fleury tuli vastaan peittämään kulmat. Hetken päästä Ovechkin menetti keskialueella kiekon Joonatanille, joka laukoi lopulta itse keskeltä ilman maskia ohi maalin ja toisessa päässä Wilson laukoi Fleuryn hanskaan oikeasta laidasta Kuznetsovin esityöstä.

Kaksi minuuttia ennen loppua Sbisa avasi vauhtiin kiekon Tuchille, joka kiersi Kempnyn, mutta Holtby sai räpylää väliin laukaukseen läheltä. Vegas pääsi kuitenkin ylivoimalle, kun Smith-Pelly kampitti viivasta nousseen puolustajan. Ylivoima oli minuutin verran vastuunsiirtoa ja sitten Fleury kampitti päätykiekon perään luistelleen Niskasen, kun Theodore potki löysästi ja Fleury arpoi vastaantuloaan. Viimeisillä sekunneilla Engelland laukoi vielä maalille haaston jälkeen, mutta tauolle mentiin lukemissa 2-0. Toisen erän laukaukset kohti maalia kirjattiin 14-7 ja kaikkinensa kahden erän jälkeen 21-12. Edelleenkään Vegas ei päässyt ytimeen, vaikka sinänsä loi kulmaralleja riittävästi. Laukausten laatu ratkaisupaikoissa oli myös riittämätöntä. Capitals melkeinpä aina hyökätessään sai aikaan haastavan laukauksen kohti Fleurya. Haulan ketju otti pari maalia omiin, mutta he myös paransivat pelaamistaan toisessa erässä saaden aikaan päätypelejä enemmän. Karlssonin ketju toki oli vielä parempi. Capitalsille kehut raastavasta puolustuspelaamisesta, aktiivisesta mailahäirinnästä sekä sijoittumisesta puolustusalueen puolustuspelissä.

Päätöserän alkuun tasavajaalla Schmidt sai kiekon päädystä Eakinilta viivaan, mutta rannelaukaus kimposi yli maalin. Ylivoiman rippeillä Carlson pommitti viivasta tuloksetta ja heti jäähyn umpeuduttua Oshie jäi keskelle vapaaksi saaden syötön kulmasta Bäckströmiltä ja kilauttaen tolppaan. Reilun kolmen minuutin jälkeen Vegas sai ilmaisen kavennuksen, kun Holtby syötti maalin takaa suoran maalin eteen Nosekin lapaan ja tämä viimeisteli tyhjiin. Hyvä paine Bellemarelta ja Holtby mureni hetkellisesti.

Vajaan kahdeksan minuutin kohdalla Theodore oli pulassa päätykiekon kanssa paineen alla käsien tärrätessä ja jatkotilanteessa Engelland otti jäähyn maalin takana painiessaan Stephensonin kanssa, jonka maila kampitti Bäckströmin, vaikka tuomarit luulivat Engellandia rikkkojaksi. Sitä ennen mentiin vauhdilla päästä päähän ja joitakin muita selviä jäähyjä jätettiin puhaltamatta puolin ja toisin. Onneksi Vegas kesti alivoiman Eakinin ja Carpenterin varsinkin kuluttaessa kelloa kotijoukkueen päädyssä.

Erän puolivälissä Haulan ketjun PAPP rakoili taas ja Stephenson pääsi laukomaan läheltä, mutta kuti painui ohi vasemmalta. Hyvä syöttö päädystä kaiketi Beaglelta. Sen jälkeen Vegasin alaketjut saivat paineen päätyyn perättäisissä vaihdoissa, mutta Caps kesti Sbisan viivavedot. Kuusi minuuttia ennen loppua tuli lopullinen ratkaisu, kun Theodore menetti kulmassa paineen alla Beaglelle, joka syötti maalille Smith-Pellylle ja tämä naulasi läheltä ylös Haulan ketjun ottaessa kolmannen maalin omiin.

Minuutti myöhemmin Marchessault laukoi tolppaan pienestä kulmasta oikeasta laidasta Tuchin torpattua ensin kulmassa puolustajan irti kiekosta. Reilut kolme minuuttia ennen loppua Sbisa kiskoi viivasta laukauksen maalille Haulan vitjan kulmarallin jälkeen, mutta maskia ei ollut tarpeeksi ja kuti oli pelkkä marja. Fleury lähti ajoissa pois maalilta jo reilut pari minuuttia ennen loppua. Vegas sai kiekkoja hyvin päätyyn, mutta sitten hävisi kamppailut laidan lähellä ja Washington purki jatkuvasti eikä Vegas päässyt laukomaan ollenkaan. Loppulukemat 3-1 ja ensimmäisen kerran historiassaan Golden Knights hävisi kaksi pudotuspeliottelua putkeen. Siksi odotan Gallantin tekevän muutoksia ja tuovan sisään tuoreita jalkoja Tatarin, Lindbergin tai Carrierin myötä. Päätöserän laukaukset maalia kohti olivat 5-9 Vegasille. Harmillinen tappio juhlapelissä.

Fleury oli hyvä eikä häntä voi syyttää. Hyökkääjistä Haulan ketju oli huonoin keräten teholukeman -3. Ajoittain se kykeni luomaan kulmapelejä, mutta omissa ketju vuoti eniten. Karlssonin vitja katosi päätöserässä kuvasta, mutta oli kaksi erää kohtalaisen hyvä. Alaketjut pelasivat mahtavasti ja loivat kulmaralleja sekä ennen kaikkea pärjäsivät kärkiketjuja paremmin kaksinkamppailuissa eläimellisesti pelannutta Washingtonia vastaan. Puolustajista Theodore oli täysin surkea ja pomputteli kiekkoa liian monta kertaa kohtalokkaasti. Ykköspari oli ajoittain helisemässä isäntien kärkiketjujen kanssa kuten avausmaalissa. Miller-Sbisa pari selvisi mielestäni mankelista parhaiten. Engelland oli myös kohtalaisen hyvä.

 

[Salming]

4/7 Washington Capitals vs. Vegas Golden Knights

Tuch nousi Haulan vitjaan ja Tatar korvasi Perronin kokoonpanossa pelaten kolmosvitjan laidassa. Historian ja kauden 101. ottelu alkoi hyvällä ilmeellä ja raivokkaalla luistelulla. Neljän minuutin aikana Haula ohjasi Tuchin syötön laidasta tolppaan maalin edestä ja hankki jäähyn Carlsonille ajaessaan maalille keskikaistaa. Smith ehti myös puttaamaan ohi tyhjistä vasemmalta kulmalta Karlssonin rystylätystä tämän väkevän haaston jälkeen. Ylivoima oli myös loistavaa ja ahnasta, mutta maali vain jäi tekemättä, vaikka Tatar tuli kiekon kanssa vasemmasta laidasta keskelle, jakoi laitaan Haulalle, joka siirsi vielä takatolpalle, josta Neal sai lauottua vielä ohi tyhjistä kaiketi tolppaan. Jäähyn jälkeen Vegas jatkoi vyöryään ja hieman ennen erän puoliväliä Marchessault laukoi samassa vaihdossa kolmesti jaloista tuloksetta ennen kuin Miller kamppasi itsensä keskialueella jäähylle katkaistessaan Washingtonin hyökkäykseenlähdön. Laukaukset maalia kohti olivat 2-5 ennen kuin Caps pääsi ylivoimalle. Tietysti ylivoimalla Oshie siirsi isännät johtoon suoran hyökkäyksen päätteeksi, kun Bäckström syötti vasemmasta laidasta keskelle Kuznetsoville, joka laukoi kohti takakulmaa ja Oshie siirsi reboundin vapaasti reppuun maalin edestä.

12 minuutin kohdalla Theodore katkoi kahdesti keskialueella pitäen Eakinin ketjun paineen isäntien päässä. Kulmarallin jälkeen Engelland laukoi levityksen saatuaan maalille, jossa olivat kaikki kolme hyökkääjää irtokiekossa, mutta Holtby selvitti tilanteen. Toisessa päässä Orlov pääsi lataamaan vastapalloon nelosketjujen ollessa vastakkain, mutta laukaus blokattiin. Viisi minuuttia ennen erän loppua vedot maalia kohti olivat jo kääntyneet isännille 7-6.

Washington rankoi Marchessaultin oman pään aloitusvoitosta huolimatta ajassa 16:26, kun Engelland sotki kiekon jalkoihinsa, Ovie riisti, kaarsi kulmassa, jätti Kuznetsoville, joka tarjosi vasemmasta laidasta maalin eteen ja Wilson viimeisteli varmasti läheltä vieraiden merkkausvirheen jälkeen. Sen jälkeen miekkailtiin sekavasti ilman maalipaikkoja, kunnes Theodoren korkea purku jäi viivaan Smith-Pellyn hanskaan. Ovechkin oli samassa laidassa ja levitti ristiin viivaan Niskaselle, joka syötti takatolpalle siirtyneelle Smith-Pellylle ja tämä siirsi kiekon etukulmasta sisään Karlssonin ollessa myöhässä. Laukaukset maalia kohti olivat 11-11, mutta maalit 3-0. Hyvä flow katkesi Millerin jäähyyn ja sen jälkeen Caps rokotti tehokkaasti paikoistaan Vegasin virheiden jälkeen. Haulan vitja oli erinomainen, mutta Karlssonin ketju vuoti tällä kertaa kärkiketjuista puolustuspäässä keräten teholukeman -2. Eakinin vitja pelasi myös mallikkaasti ja Tatar pääsi heti peliin sisälle riistämällä pari kertaa sekä ollen petaamassa ylivoimalla vieraiden parasta maalipaikkaa. Puolustajista valitettavasti edelleen omissa Engelland-Theodore pari oli ongelmissa keräten teholukemat -1 & -2, kun Schmidt oli jäällä viimeisen maalin aikana Theodoren kanssa.

Toinen erä alkoi Smithin huippupaikalla hyökkäysalueen riiston jälkeen Marchessaultin syötöstä, mutta laukaus viipyi ja lähti jäitä pitkin lopulta. Irtokiekkoon ehti vielä Joonatan, mutta hän nosti ohi puolityhjästä maalista mailapaineen vuoksi. Toisessa päässä parin minuutin jälkeen Djoos käveli viivasta sisään, mutta rannari jäi pehmeäksi slotista. Viiden minuutin jälkeen Karlsson ja Marchessault pääsivät keskialueen käännöstä 2v1-hyökkäykseen. Ruotsalainen lähti hakemaan kärkimiinaa ja heittäytyessään Carlson kampitti itsensä boksiin. Ylivoima oli edelleen tehotonta ja syöttöjen laatu surkeaa, jotta neliö oltaisiin saatu pois laukaisulinjoilta. Miller pommitti viivasta lopuksi maskitta suoraan räpylään. Laukaukset maalia kohti olivat 1-7 Vegasille toisessa erässä ylivoiman jälkeen.

Heti jäähyn jälkeen Smith-Pelly laukoi oikeasta laidasta maalille ja maalille ajanut Kempny melkein sai irtokiekon lapaansa pompusta, jolloin peli olisi ollut 4-0. Hetken päästä McNabb kilautti viivasta tolppaan matalan laukauksen Eakinin vitjan pyöriessä hyökkäysalueella. Sen jälkeen Wilson otti hyökkäyspäässä jäähyn annettuaan poikittaista Schmidtille pelin ulkopuolella. Paras paikka pelattiin slottiin Karlssonille, mutta laukaus ei ollut riittävän laadukas Orpikin blokattua vedon eikä myöskään Tuch pystynyt sohimaan irtokiekkoa sisään. 13 minuutin tienoilla laukaukset maalia kohti erässä olivat 2-9, mutta palkinto edelleen saamatta erikoistilannepelaamisen ja viimeistelyn sakatessa.

Viitisen minuuttia ennen erän loppua Haula kiersi kulmasta ylemmäs ja tavoitteli takatolpalta Schmidtia, mutta hän oli pidettynä ja samalla Neal otti jäähyn maalin edestä huidottuaan Holtbya näpeille. Ylivoima toimi, kun Eakin kaatui neliön keskellä Oshien kanssa kamppaillessaan, jolloin keskelle avautui syöttöväylä Kuznetsoville, jonka passi löysi Carlsonin lapaan ja tämä naulasi Ovechkinin tontilta one-timerin sisään eikä Fleury kyennyt ottamaan voittavaa torjuntaa. Hetkeä myöhemmin Reaves paini päädyssä Orpikin kanssa ja sai iskun naamariin, mutta Orpik selvisi jäähyttä. Vajaat kaksi minuuttia ennen loppua Ovie ja Kuznetsov pääsivät 2v1-tilanteeseen, mutta Engelland pelasti tilanteen heittäytymällä. Toisessakin erässä oli riittävästi paikkoja päästä tulostaululle, mutta Holtby oli samanlainen peikko Vegasille kuin Fleury aiemmissa sarjoissa muille. Lisäksi erikoistilannepelaaminen oli kotijoukkueella selvästi parempaa. Toisessa erässä laukaukset maalia kohti olivat lopulta 4-11, mutta maalit 1-0.

Päätöserän alkuun Haula iski Ovechkinilta mailan käsistä yläkautta ja sai ansaitun jäähyn huonosta takakarvauksestaan. Ykkösviisikko pyöritti peliä laidoilla pitkän tovin, mutta huippupaikat jäivät luomatta Vegasin neliön Engelland-McNabb-Nosek-Bellemare pitäessä syöttölinjat kiinni. Heti jäähyn jälkeen Kuznetsov kampitti Haulan ja vieraat saivat viimeisen oljenkorren. Tatar laukoi kerran patjaan keskeltä hätäisesti, mutta siinäpä se. Välittömästi jäähyn umpeuduttua kuitenkin kuvion ollessa edelleen kunnossa Neal kavensi, kun Miller levitti Haulalle, joka pelasi syvyyteen ja Neal nosti pienestä kulmasta takayläkulmaan.

Seitsemän minuutin kohdalla Ovechkin ohitti laidasta Schmidtin Capitalsin käännettyä pelin suunnan nopeasti, mutta yhden käden nosto suojatessa pysähtyi kyljellä olleeseen Fleuryyn. Vastaiskusta Holtby kolattiin maalin sisälle oman pelaajan toimesta, mutta Carpenter ei kyennyt hyödyntämään tilannetta, vaan hänen laukaus keskeltä blokattiin. Hetkeä myöhemmin Bäckström ohjasi niukasti viivakudin ohi ja jatkotilanteessa laukoi vielä ranteella päätypleksiin noustuaan kulmasta kaarelle.

Päätöskympin alussa Smith kavensi maalin edestä rystyllä nostamalla läheltä ylös, kun Marchessault ja Sbisa katkoivat viivan läheisyydessä purun ja Joonatan syötti heti maalin eteen unohtuneelle Smithille, joka oli kerrankin tehokas. Hetken päästä peliä jatkettiin tasavajaalla Reavesin ja Wilsonin nahistellessa ja Washington rankoi. Bäckström otti vastaan kaksi taklausta keskialueella ja pelasi kiekon eteenpäin Oshielle, joka taklasi Millerin ulos ja jätti takaisin Bäckströmille, jonka poikkisyöttö löysi Kempnyn ja tämä naulasi one-timerin sisään Karlssonin katsoessa vierestä.

Seuraava maalipaikka tuli isännille edelleen tasavajaalla, mutta jälleen Ovechkin haki syöttöä ylivoimahyökkäyksessä ja se katkottiin. Kolme minuuttia ennen loppua Schmidt koukki Kuznetsovin kumoon ja kotijoukkue sai vielä yhden ylivoiman. Sitä pelattiin hetki ennen kuin McNabb kolasi Oshien laitaan ja Engelland otti käytöskympin. Connolly laukoi kahden miehen ylivoimalla loppulukemat 6-2 slotista ranteella tähdättyään aikansa.

Erinomainen avauskymppi ei tuottanut kullanarvoista avausmaalia, jonka jälkeen Washington oli maalipaikoissaan yksinkertaisesti tehokkaampi ja maalivahtipelissäkin oli eroa isäntien hyväksi. Kahden erän jälkeen vaaralliset maalipaikat olivat tasaviisikoin jonkin laskelman mukaan 2-10 ja isäntien lopullinen laukaisuprosentti huima 26,09. Ensimmäistä kertaa pudotuspeleissä kolme tappiota putkeen pahimpaan mahdolliseen hetkeen.

Yksi ottelu enää tällä kaudella raportoitavana, jos jotain positiivista haluaa hakea. Toinen positiivinen asia on se, että illalla on Paavo Nurmi Games, joten saan ajatukset muualle jääkiekon aiheuttamasta henkisestä tuskasta. Kolmas positiivinen asia on se, että joukkue on saanut pelata terveenä ja avainmiehet eivät ole loukkaantuneet pudotuspeleissä, joten jossiteltavaa ei ole jäänyt sen suhteen, jos ei lasketa Perronin muutamaa poissaoloa ja siten ehkä hivenen puolikuntoisena pelaamista. Neljäs positiivinen asia on se, että tuleviin vuosiin jää vielä jotain saavutettavaa ja spekuloitavaa, miten joukkueesta tehdään sarjan paras.

Fleury ei pystynyt voittaviin torjuntoihin ja hävisi tylysti veskaritaiston. Puolustajista Theodore-Engelland oli taas epävarmin pari ja jäi miinukselle. Jostain syystä silti Theodorella oli eniten peliaikaa puolustajista kahden erän jälkeen, yli 15 minuuttia. Muut neljä jantteria selviytyivät paremmin ja Miller-Sbisa oli taas ehjin kaksikko. Hyökkääjistä Haulan ja Eakinin vitjat olivat vakuuttavimmat kahteen suuntaan, mutta silti ykkösketjulla oli peliaikaa parin erän jälkeen nelisen minuuttia enemmän kuin esimerkiksi Haulan ketjulla osin johtuen toki alivoima-ajasta. Karlssonin ketju vuoti avauserässä kohtalokkaasti tasaviisikoin. Nelosketju on taantunut avauspelin monsteri-illan jälkeen, vaikka saakin ajoittain paineen vastustajan päätyyn ja päätyrallin käyntiin eikä siltä toki voi enempää vaatia, kunhan omissa pysyisi nolla.

 

[Piikkiperse]

Joko Karlsson on saanut uuden sopparin runkosarjan näyttöjen perusteella? Näyttää finaalisarjassa siltä, että mahtaako tehdä seuraavan neljän kauden aikana tämän kauden maalimäärää.

 

[Mängimies]

Joko Karlsson on saanut uuden sopparin runkosarjan näyttöjen perusteella? Näyttää finaalisarjassa siltä, että mahtaako tehdä seuraavan neljän kauden aikana tämän kauden maalimäärää.

Finaalisarjan neljässä pelissä Vegas on tehnyt yhteensä 11 maalia, jotka ovat jakautuneet seuraavasti:
Nosek 3
Smith 2
Neal 2
Miller
Karlsson
Reaves
Theodore

Eipä tuota maalintekoa tai sen tehottomuutta kannata yksinään Karlssonin niskaan kaataa. Vegasin nelosketju on tehnyt yli kolmasosan joukkueensa maaleista finaalisarjassa. Kokonaan ilman maalia ovat mm. Haula, Marchessault, Perron, Tatar, Tuch ja Eakin.

Ja ei, ei ole tehnyt vielä sopimusta.

 

[Salming]

5/7 Haula vs. Ovechkin

Perron ja Carrier palasivat kehiin. Reaves ja Carpenter tippuivat ulos. Nelonen oli ideaalimuodossaan Carrier-Bellemare-Nosek ja Perron puolestaan oli kolmosketjussa Eakinin ja Tatarin rinnalla. Puolustuksessa pakkipareja oli sekoitettu, jolloin Theodore pelasi Schmidtin kanssa ja Engelland McNabbin.

Ajassa 1:15 Ovie laukoi päätypainin voiton jälkeen vasemmalta b-pisteeltä syliin. Neljän minuutin kohdalla Smith syötti vasemmalta painottomalle puolelle, mutta Engelland latoi ranteella ohi. Capitals hallitsi avausvitosta ylittäen keskialueen jatkuvasti Vegasin karvauksen vuotaessa ja suojaten kiekkoa päädyssä hyvin. Isäntien hyökkäykset pysähtyivät enemmänkin punaviivalle. Kuuden minuutin kohdalla Schmidt laukoi viivasta Haulan vitjan riistettyä syvällä, mutta Holtby torjui maskista huolimatta patjoillaan. Seuraavassa vaihdossa Nosek pelasi vahvasti päädystä viivaan ja McNabb tulitti maalille, jossa Bellemare oli maskissa, mutta veto pomppi niukasti ohi. Hetken päästä Bäckströmin passi vasemmasta kulmasta löysi maalilta Oshien, mutta tämä oli liian pienessä kulmassa yrittääkseen suoraan eikä uittokokeilu uponnut nollakulmasta.

11 minuutin kohdalla Haulat kiekottelivat hyvin alueella ja lopulta Theodore latasi vasemmalta puolelta nousunsa jälkeen yli. Kakkos- ja nelosketju olivat isäntien parhaat avauskympillä ja ainoat, jotka pärjäsivät Capitalsin tiivistä PAPPia vastaan kamppailupelaamisessa. Ajassa 11:44 Miller otti illan ensimmäisen jäähyn estämisestä. Caps pyöritti minuutin ja Ovie kilautti rautaan, kunnes lopulta McNabb sai purettua ja sen jälkeen vieraat eivät enää saaneet kuviota kuntoon Bellemaren, Nosekin ja Eakinin hyvän paineistamisen myötä.

Reilut kolme minuuttia ennen loppua Eakin vapautti laidasta siirrolla Tatarin vapaaksi keskelle, mutta hän hukkasi kiekon hakiessaan parempaa vetolinjaa sivuttaisharhautuksella. Viimeisellä minuutilla Engelland laukoi oikealta puolelta Bellemaren siirrosta, mutta Holtby torjui kilvellä kulmaan. Avauserä päättyi lopulta maalittomana laukausten kohti maalia oltua 7-10. Vieraiden vedot lähtivät lähinnä laidoista ilman maskia ja isäntien puolestaan viivasta, kun tilaa ei ollut ytimessä. Capitals pelasi kontrollilähdöillään ja laadukkaalla syöttöpelillään Vegasin koulupoikakarvauksen pihalle kerta toisensa jälkeen ja varsinkin leveä pakki-pakki -syöttö aiheutti ongelmia, jonka jälkeen keskialueella oli sentteri vapaana, jolle pelata avaus vauhtiin lapaan. Haulan ja varsinkin Bellemaren vitja pärjäsivät parhaiten tasaviisikoin.

Toisen erän alussa 21 sekunnin kohdalla Oshie kaatui päädyssä Theodoren mailaan ja Caps sai ylivoiman. Bäckström laukoi siivestä ja Smith purki reboundin. Sen jälkeen Carlson passasi viivasta nollakulmaan, josta Kuznetsov haki ohjausta tuloksetta. Bellemare blokkasi vielä kertaalleen Ovien viivatykin ennen kuin alivoima oli selvitetty toistamiseen. Heti perään oli tasoitusjäähyn vuoro, kun Smith sai kulmassa naamariinsa Djoosin mailan. Perronin paluun myötä Tatar oli menettänyt paikkansa Haulan viisikon ylivoimassa. Ylivoima oli valitettavan heikkoa alusta asti Karlssonin annettua karmean huonon jätön viivaan. Vieraat rankoivat kuuden minuutin pelin jälkeen, kun Engelland laukoi viivalevityksen jälkeen ensin toisessa päässä pleksiin oikealta b-pisteeltä. Kukaan ei varrmistanut, jolloin Vrana pääsi läpi nopean käännön myötä ja viimeisteli tarkasti takayläkulmaan, kun McNabb ei ehtinyt paikkaamaan riittävästi. Syöttöpisteet Kuznetsoville ja Wilsonille.

Seuraavaksi Haula kokeili kahdesti ensin oikealta ja sitten keskeltä, mutta ensimmäinen veto vastakiekkoon karkasi kulmaan huonon osuman myötä ja toinen yritys blokattiin. Toisessa päässä ennen pelin puoliväliä Djoos käveli viivasta maalille oikean kautta ja oli uittaa kiekon sisään. Tasoitus syntyi onnekkaasti juuri ennen puoliväliä, kun Schmidt laukoi viivasta ranteella kuten niin monesti aiemmin jo ja kiekko kimposi Niskasen luistimesta sisään.

Heti aloituksesta Ovechkin karkasi kakkospakkiparin välistä ja hänet kaadettiin jäähynarvoisesti, jolloin Schmidt joutui paikkaamaan McNabbia ykkösalivoimaparissa. Bäckströmin lätty meni neliön läpi ja vapaaksi jätetty Ovechkin naulasi kiekon jäitä pitkin sisään etukulmasta. Laukaukset erässä olivat 4-7 puolenvälin jälkeen. Vegas tuskaili maalipaikkojen luonnissa vieraiden kurinalaista puolustuspelaamista vastaan.

13 minuutin kohdalla Tatar tasoitti kolmosketjun pelin parhaan vaihdon päätteeksi, kun Perron kamppaili maalin edessä Djoosin kanssa ja tämä työnsi päärynän maalin sisään. Samalla Millerin passi viivasta slottiin löysi Tatarin, joka ohjasi kiekon maaliin Perronin osuttua matkalla vielä kiekkoon jäässä ollessaan. Trotz haastoi tuloksetta ja Vegas sai toistamiseen palkinnon onnettaren osittaisella avustuksella valtavasta työmäärästään sekä intensiivisestä taklauspelaamisesta laittaessaan vieraat maksamaan kovan hinnan voitosta. Maalinjälkeisessä vaihdossa Tatar laukoi niukasti yli oikealta ja sitä ennen Bäckström nosti vielä lähempää yli riiston päätteeksi. Kuusi minuuttia ennen loppua Karlsson syötti vasemmasta laidasta maalille ja Smith ohjasi läheltä ilmasta, mutta Holtby reagoi hyvin.

Pari minuuttia myöhemmin Stephenson sohi irtokiekon slotista tolppaan ja minuutti siitä Ovechkin kamppasi takaa päin Karlssonin, kun tämä oli pääsemässä laukomaan vapaasti vasemmalta pienen hurlumhei-vaiheen päätteeksi. Ylivoima oli surkeaa, kunnes lopussa Smith sai putata tyhjiin Tuchin käännettyä kiekon hänen lapaansa Carlsonin längistä otettuaan ensin kiekon slotista haltuunsa Theodoren viivalaukauksen jälkeen. Sitä tilannetta edelsi Marchessaultin laukaus oikeasta laidasta heti alueelletulon jälkeen ja Karlssonin vahva päätypeli. Kerrassaan maukas pukukoppimaali puoli minuuttia ennen erän loppua. Kymmenen sekuntia ennen päätöstä vielä Vegas pääsi 3v2-hyökkäykseen vieraiden ylihyökätessä. Tatar levitti ja Perron ampui one-timerin hanskaan.

Toisen erän laukaukset kirjattiin lopulta 13-11 isännille. Viimeiseen kymmeneen minuuttiin Vegas iski kolme osumaa, jotka tekivät hyvää itseluottamukselle ja Capitalsin viisikko alkoi jopa hieman rakoilemaan pitkästä aikaa, jolloin tilaa luistella vauhdilla avautui enemmän isännille ja siten myös lisää maalipaikkoja ytimestä.

Kolmas erä käynnistyi Haulan ketjun kulmarallilla ja kellosta saatiin kulutettua minuutti. Seuraavasta suora hyökkäyksestä Nosek veivasi kärkimiinalla paikan itselleen keskelle, mutta Holtby otti mainion torjunnan. Toisessa päässä Eller laukoi vasemmasta laidasta kohti taka-alakulmaa Ovechkinin haaston jälkeisestä irtokiekosta. Kolmen minuutin jälkeen Neal syötti päädystä kulmalle, mutta Tuch ei pystynyt ohittamaan Holtbya. Jälleen kuitenkin hyvä vaihto kakkosketjulta. Hetken päästä Kempny laukoi vasemmalta takapatjaan Bellemaren blokin läpi. Viiden minuutin jälkeen Tatarin maila jäi Ellerin kainaloon ja vieraat saivat ylivoiman. Ainoa paikka tuli Ovielle, joka ampui maskitta vastaantulleen Fleuryn syliin. Bellemare katkoi viivassa Ovien syötön ja karkasi alivoiman lopussa läpi, mutta Ovie polki hänet kiinni helposti ja patonki ei saanut laukausta aikaan piimäisillä pohkeilla.

Juuri ennen erän puoliväliä Kempny laukoi ensin viivasta maskitta ja perään Kuznetsov oikeasta laidasta ranteella pienestä kulmasta Fleuryn syliin. Isäntien peli alkoi hiljalleen muistuttaa selviytymistä Capitalsin luodessa pidempiä hyökkäyksiä. Puolustajat hukkasivat päätykiekkoja hakiessaan niitä ja suojatessaan ja siten syntyi myös tasoitus puolivälissä erää, kun Sbisa menetti päädyssä Smith-Pellylle, Haulan siirto ja purku laitaa pitkin jäi viivaan, josta Orpik heitti maalille ja DSP oli ehtinyt sinne jatkamaan kiekon maaliin.

Päätöskympin alussa Schmidt laukoi maskitta ranteella Holtbyn syliin jälleen Haulan ketjun päätypelin jälkeen. Minuutti myöhemmin Vrana unohdettiin vapaaksi maalille ja Kuznetsovin rystypassi löysi hänet, mutta Fleury otti ottelutorjunnan. Tilanne syntyi taas alakolmion pupellettua kiekon vieraille päätylautapaineen alla. Seuraavaksi Sbisa hukkasi taas päädyssä vajaat kahdeksan minuuttia ennen erän loppua, Burakovsky pelasi taustalle slottiin, Connolly laukoi ja Eller oli maalilla hakkaamassa irtokiekon sisään Sbisan hävitessä kamppailun vielä maalinkin edessä Fleuryn selän takana.

Kuusi minuuttia ennen erän loppua laukaukset maalia kohti päätöserässä olivat murskaavasti 6-13. Neljä minuuttia ennen loppua Haulan ketju loi taas paikan viivaan, josta levityksen jälkeen Miller pommitti tuloksetta ja Tuch sohi reboundin varusteiden alle.

Kaksi minuuttia ja neljä sekuntia ennen loppua Gallant otti kauden viimeisen aikalisän ja Vegas Golden Knights haki tasoitusta ilman maalivahtia hyökkäyspään aloituksesta, johon kyyristyivät Haula ja Bäckström, mutta Caps sai aikaan purun sekä pitkän kiekon. Sama toistui uudestaan Haulan hävittyä toistamiseen 100-0. Perronkin hävisi aloituksen ja Caps purki kolmannen kerran rännin kautta. Samassa pelikello lakkasi toimimasta. Minuutti ennen loppua Millerin maila rikkoutui viivassa lämärin jälkeen ja Bäckström laukoi ohi tyhjistä punaviivan jälkeen. Hetken päästä Eller heitti omista pitkän kiekon 29 sekuntia ennen loppua. Sama mies sai purun aikaan sekunti ennen loppua, kun Marchessaultin poikkisyöttö ei löytänyt Haulan lapaa. Washington Capitals voitti viidennen loppuottelun maalein 3-4 ja mestaruuden voitoin 4-1. Päätöserän laukaukset merkittiin 11-13 maalia kohden. Viimeisellä vitosella Vegas sai sen viitisen laukausta Holtbylle, mutta laatupaikat uupuivat ja kiri jäi piippuun.

Kiitoksia tästä kaudesta, 102 ottelun mittainen saaga on paljon enemmän kuin osasi odottaa. Onnittelut Washingtonille ja sen kannattajille. Pelaaja-analyysit tästä kaudesta ja uuden kauden ketjun avaus sitten tulevina päivinä paremmalla ajalla.

Fleury päästi jokaisessa finaalissa vähintään kolme maalia omiin ja niin oli tässäkin pelissä. Jumalamoodissa muutama maali olisi tarttunut, mutta hänen ansiostaan ylipäätään Vegas pelasi finaaleissa. Puolustajista Schmidt laukoi paljon viivasta ja osasi sivuttaisliikkeellään hakea laukaisulinjan blokin ohi. Theodorekin näytti paremmalta, kun pääsi pelaamaan toisen hyvin luistelevan jantterin kanssa ja pääsi tehoille pakkiparin tavoin. Engelland ja McNabb pelasivat ykkösalivoimaa ja tasaviisikoin molempien raskasjalkaisuus hivenen näkyi, varsinkin ensiksi mainitun. Samoin Sbisan päätöserässä. Hyökkääjistä Haulan ja Bellemaren ketjut olivat parhaat avauserässä, mutta toisessa erässä ykkönen ja kolmonen vastasivat maaleista. Päätöserässä jälleen Haulan vitja oli ylivoimaisesti vahvin, mutta tehot uupuivat.

 

[Salming]

No niin, on aika paketoida kulunut kausi lyhyillä pelaajakatsauksilla. Pyrin pitämään arviot 4-5 lauseen mittaisina per pelaaja hillitäkseni itseäni. Arvosanat asteikolla 4-10.

Pelaaja-analyysit 2017-2018:

#1 Dylan Ferguson 1gp 0-0-0, 50,0%
- Pääsi maalille kymmeneksi minuutiksi Oilersia vastaan vieraissa alkukaudesta, kun se peli oli jo hävitty. Fergusonilla riittää edelleen kehitettävää ketteryydessä ja nopeudessa, koska muistini mukaan varsinkin sivuttaisliikkumisessa oli hankaluuksia NHL-tasolla. Arvosana 5,5.
#29 Marc-Andre Fleury 46gp 29-13-4, 92,7% / 20gp 13-7, 92,7%
- Hyvä alku kauteen Fleurylta hänen torjuessaan kolmestä ensimmäisestä pelistä voitot Dallasia ja kahdesti Arizonaa vastaan. Sen jälkeen sai aivotärähdyksen Detroitia vastaan kärsityssä historian ensimmäisessä kotitappiossa ja oli sivussa joulukuun puoliväliin asti melko tarkalleen kaksi kuukautta. Runkosarjan lopussa Fleurya huilautettiin, kun divisioonan voitto oli varmistunut, mikä oli erinomainen ratkaisu, koska niin maaginen hän oli pudotuspelien kolmen ensimmäisen kierroksen ajan. Finaaleissa meni sitten jokaisessa pelissä vähintään kolme omiin, mikä tiputti torjuntaprosentin lopulta samalle tasolle runkosarjan kanssa. Pudotuspeleissä kuitenkin joukkueen tärkein pelaaja ja runkosarjassa niin ikään vakaata suorittamista. Arvosana vajaasta runkosarjasta johtuen 9,5.
#30 Malcolm Subban 22gp 13-4-2, 91,0%
- Positiivinen yllätys. Musta kumiukko, joka oli harmillisesti itsekin loukkaantuneena samaan aikaan Fleuryn kanssa ajoittain. Sivuttaisliikkuminen vakuutti ja reboundkontrolli oli ajoittain hyvää. Ryösti myös muutaman yksittäisen ottelun huimilla torjuntamäärillä runkosarjassa. Eipä tullut ikävä treidattua Pickardia lopulta, kun Subban oli mies paikallaan kakkosveskarina ollessaan terve. Arvosana 8,5.
#33 Maxime Lagace 16gp 6-7-1, 86,7%
- Kun kolme miestä edeltä oli tippunut pois, Lagace kantoi vastuuta runkosarjan alussa. Muutama yksittäinen hyvä matsi, mutta ennen kaikkea varmuus paransi mitä enemmän Lagace tottui NHL-tempoon. GAA 3,92 on kuitenkin melko karmea. Aloitti 14 ottelua ja voitti kuusi, joka oli siedettävä tulos ja piti hyvän flow-tilan joukkueessa eikä mahalaskua tullut, joten sikäli Lagacen venyminen oli arvokasta. Arvosana 7.
#35 Oscar Dansk 4gp 3-0-0, 94,6%
- Loukkaantui muistaakseni Islandersia vastaan vieraissa neljännessä pelissään. NHL-debyytti tapahtui Bluesia vastaan kotona ja päättyi jatkoaikavoittoon, kun Dansk hyppäsi askiin loukkaantuneen Subbanin tilalle. Sen jälkeen kaatuivat vielä Chicago ja nollapelillä Colorado ennen valitettavaa loukkaantumista. Vakuutti kuitenkin otteillaan ja varmuudellaan. Elekieli oli rauhallinen ja ehjän kesän jälkeen voi haastaa Subbanin kakkosveskarin paikasta. Luotettava kolmosveska joka tapauksessa. Arvosana 8+, koska vähäinen pelimäärä rokottaa, mutta ei ole hävinnyt yhtään kokonaista peliä.


#6 Colin Miller 82gp 10+31=41, -4 / 20gp 3+4=7, +5
- Runkosarjassa puolustajien paras pistemies. Plussaa siitä, että pelasi jokaisessa ottelussa. Liike oli kerrassaan erinomaista läpi kauden ja viivapommi teki ajoittain tuhoa tasaviisikoin sekä ylivoimalla. Runkosarjassa otteet puolustuspäässä vielä ailahtelivat, mutta pudotuspeleissä nosti tasoaan alakerrassa ottamalla hyviä stoppeja laitojen lähellä. Schmidtin jälkeen ehkäpä se toiseksi tärkein puolustaja. Arvosana 9-.
#88 Nate Schmidt 76gp 5+31=36, +19 / 20gp 3+4=7, +7
- Joukkueen ykköspuolustaja kahteen suuntaan, joka näkyy tehotilastossa. Pelasi isoja minuutteja läpi kauden ja vastustajan parhaita yksilöitä vastaan. Mahtava luistelija ja siirtokiekkojen maestro, kovin montaa kertaa purut eivät jääneet viivaan, vaan menivät lasin kautta keskialueelle. Lisäksi joukkueen paras viivatanssija ja sai sivuttaisliikkeillään avattua vetolinjan viivasta maalille. Arvosana 9,5.
#27 Shea Theodore 61gp 6+23=29, +5 / 20gp 3+7=10, +2
- Vuoristoratamainen kausi. Runkosarjassa ensimmäisissä peleissään heikko ja vuorotteli Huntin kanssa kokoonpanossa, kunnes syrjäytti lopulta kilpailijansa. Otti paikan ylivoimalla ja teki kivasti pisteitä. Kiekolliset taidot ovat ehkäpä joukkueen parhaat alakerrasta kovan ykkössyötön ja hyvän rannelaukauksen myötä, mutta puolustuspäässä tuli varsinkin runkosarjassa pahoja merkkausvirheitä Engellandin parina. Runkosarjan kohokohtana voittomaali Tampa Bayta vastaan viime sekunneilla lyöntilaukauksella. Pudotuspeleissä hyvä muutoin, mutta finaaleissa kädet tärisivät liikaa ratkaisevilla hetkillä puolustusalueella. Arvosana 8.
#5 Deryk Engelland 79gp 5+18=23, +6 / 20gp 0+2=2, +2
- Positiivinen yllättäjä ja yksi joukkueen henkisistä johtajista, joka on lähimpänä kapteenin natsoja. Toimittaa ykkössyötön lapaan riittävällä liikkeellä. Alivoimalla paljon vastuuta ja tasaviisikoin nousi yllättävän usein tukemaan hyökkäyksiä ja pääsi laukomaan ranteella toisesta aallosta, joka tuotti uran piste-ennätyksen. Pudotuspeleissä taso tippui hieman ja raskas kausi alkoi painamaan ja näkymään jalkanopeudessa. Pääosan kaudesta Engelland mentoroi Theodorea, mutta onnistui jäämään plussalle tehotilastossa ajoittaisista merkkausvirheistä huolimatta. Enemmän kaudessa oli kuitenkin hyvää kuin huonoa, vaikka osittain Engelland-Theodore -pari olikin silmätikkuni. Arvosana 8.
#77 Brad Hunt 45gp 3+15=18, -5
- Pelasi pääosin Millerin parina sekä tasaviisikoin että ylivoimalla. Pääsi rosteriin hyvien syksyn harjoituspelien myötä ja jatkoi tehoilua mukavasti alkuun, kunnes sitten tahti lopulta hiipui ja Theodore lopulta syrjäytti Huntin lopullisesti katsomoon. Hyvä lyöntilaukaus ja kiekolliset taidot, mutta kauden edetessä syyt Huntin vaisuun NHL-uraan alkoivat näkyä eli kun tehot hyytyivät, hänestä tuli harmaata massaa, koska parempiakin oman pään luutia joukkueessa oli, vaikka ei Hunt hirveän huonosti omassa päässä pelannut. Sähäkkä terrieri, jolle arvosanaksi 7+.
#3 Brayden McNabb 76gp 5+10=15, +26 / 20gp 2+3=5, +2
- Runkosarjassa vaikea alku, kunnes pääsi pelaamaan Schmidtin parina ja homma alkoi toimia. Lopulta puolustajista paras tehotilasto ja sai ansaitun jatkosopimuksen. Taisi kerätä myös eniten blokkeja ja taklauksia. Pudotuspeleissä vaikeita minuutteja vastustajan parhaita vastaan ja suoriutui ihan mallikkaasti upottamalla lisäksi avauskierroksella ex-seuransa Kingsin. Alivoimalla Engellandin kanssa myös tärkeä yksilö. Arvosana 8+.
#47 Luca Sbisa 30gp 2+12=14, +8 / 12gp 0+4=4, +5
- Runkosarjassa alusta asti pidin Sbisan pelaamisesta omassa päässä ja siinä sivussa keräsi yllättävän paljon tehopisteitä painavan laukauksen ansiosta. Harmi vain, että loukkaantuminen vesitti suuren osan runkosarjasta. Pudotuspelien alkuun Sbisa kuitenkin kuntoutui, mutta istui katsomossa pelin sujuessa, kunnes Merrill alkoi vuotamaan Millerin parina ja Sbisa otti oman paikkansa pelaavasta kuusikosta. Jalkanopeus oli runkosarjassa vielä riittävää, mutta kaiketi osittain loukkaantumisen takia paras terä luistelusta katosi ja pudotuspeleissä nähtiin raskasjalkaisempi Sbisa, joka näkyi viimeistään finaaleissa. Arvosana 8-.
#15 Jon Merrill 34gp 1+2=3, +7 / 8gp 0+0=0, +2
- Rotaatiomies koko kauden, jolla ei ollut varaa huonoihin iltoihin tai poppariosasto kutsui seuraavassa pelissä. Oman alueen spesialisti, jolla oli riittävä jalkanopeus ja kyky toimittaa kiekot pois omista, mutta samalla kovin jäähyherkkä terrieri. Otteet ailahtelivat, mutta pudotuspeleissä pelasi Millerin kanssa kauden parasta lätkäänsä ennen kuin yksinkertaisesti parempi pelaaja eli Sbisa syrjäytti hänet, kun joukkuetta piti herätellä San Jose -sarjassa. Arvosana 7.
#7 Jason Garrison 8gp 0+1=1, -2
- Pelasi runkosarjan alussa neljä peliä ja sitten tammi-helmikuun vaihteessa toiset neljä. Dallasia vastaan avauspelissä Garrison sai VGK-uransa ainoan tehopisteen, mutta peleissä kolme ja neljä tehotilastoon merkittiin -2, mikä riitti Gallantille ja Garrison passitettiin farmiin, josta hän pääsi hetkeksi paikkaamaan muita tosiaan vuodenvaihteen jälkeen. Garrison oli pakiston epävarmimpia alkukaudella eikä sitten enää voittanut ikinä luottamusta takaisin, joten hänet oli helppo haudata AHL:ään. Arvosana 6.
#2 Zach Whitecloud 1gp 0+0=0, +3
- Whitecloud pääsi pelaamaan Öljyä vastaan vieraissa runkosarjan lopussa. Jäi plussalle heti kivasti ja muistutti olemukseltaan rightin puolen McNabbia. Hivenen bambi jäällä -efektiä oli vielä havaittavissa, mutta lisää vain ketteryyttä, niin hyvä tulee. Ykkössyöttö napsui lapaan ihan hyvin jo myös. Arvosana 7.


#71 William Karlsson 82gp 43+35=78, +49 / 20gp 7+8=15, +8
- Ykkössentteri, joka paukutti uskomattomat 43 maalia ja tehotilastokin oli käsittämätön +49, joka oli sarjan ylivoimaisesti paras ennen toiseksi parasta eli ketjutoveri Marchessaultin lukemaa +36. Maaleista vain kahdeksan syntyi ylivoimalla ja peräti neljä alivoimalla. Keksin nipottamista vain aloitusprosentista, joka oli vain 48. Pudotuspeleissä pistetahti tippui 0,95:stä 0,75:een, mutta se nyt oli melkeinpä odotettavissa. Siltikin hän oli tärkeimpiä hyökkääjiä matkalla finaaliin. San Josessa tehty jatkoaikamaali ei unohdu. Viimeistely oli tehokasta laukaisumäärään nähden koko kauden, mutta olen tyytyväinen, jos jatkossa Karlsson tekisi 25+ maalia ja 65 pinnaa kaudessa. Arvosana 10-.
#81 Jonathan Marchessault 77gp 27+48=75, +36 / 20gp 8+13=21, +8
- Ykkösketjun kolmas lenkki, joka laukoi hanakasti. Ylivoimalla tosin vedot vasemmasta siivestä olivat melko huonoja suoraan syötöstä, kesällä vain vanerille laukomaan. Pelintekijänä toki loisti ja löysi hyvin syöttöväylöjä. Mieleen jäi myös Marchessaultin patenttiharhautus 1v1-tilanteissa eli kevyt olkapääharhautus, sitten kiekko kämmenelle ja sivuttaisliikkeessä laukaus etuyläkulmaan. Erinomainen kiekonriistäjä ketteryytensä ansiosta. Arvosana 10-.
#57 David Perron 70gp 16+50=66, +1 / 15gp 1+8=9, +1
- Kakkosketjun kolmas ja ehkä tärkein lenkki, joka pelasi hienon kauden ja oli yksi suosikkejani. Perron suojasi kiekkoa laidassa hyvin ja löysi sitten syöttöväylät omille rikkoen 50 syötön rajan ainoana pelaajana. Ylivoimalla oli osa toimivaa takakolmiota Millerin ja Schmidtin/Nealin kanssa ja siten YV-pisteitä kertyi Haulan jälkeen eniten eli 18 kappaletta (1+17). Lisäksi mieleeni jäi Perronista hänen kyky kikkailla pienessä tilassa ja tehdä ovelia kärkimiinoja harhauttaessa. Harmillista, että pudotuspeleissä ei sitten ihan täydessä iskussa päässyt pelaamaan ja liike oli tavallista heikompaa. Arvosana 9+.
#19 Reilly Smith 67gp 22+38=60, +31 / 20gp 5+17=22, +5
- Pudotuspeleissä joukkueen paras pistekeskiarvo, 1.10. Olkapäävamma vei telakalle runkosarjan lopussa, mutta onneksi Smith kuntoutui pudotuspeleihin. Yksi suosikeistani, koska pärjää molemmissa päissä kenttää. Pystyy tekemään kulmissa tilaa ketjutovereillaan ja keräämään siten syöttöpinnoja. Luistelu riittää pelaamaan aktiivista riistopeliä ylhäältä asti. Yksi alivoimapelaajista ja yhteistyö toimi Karlssonin kanssa. Osaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja kemia pelaa ketjutoverien kanssa. Arvosana 9,5.
#56 Erik Haula 76gp 29+26=55, -16 / 20gp 3+6=9, -3
- Maalin päähän jäi 30 maalin kausi. Eniten ylivoimamaaleja ja -pisteitä, 12+7=19. Aloitti kauden kolmosketjussa Leipsicin ja Karlssonin kanssa, mutta nousi pian Eakinin tilalle kakkosketjuun Nealin ja Perronin rinnalle, jossa pysyi loppukauden. Uusi komea piste-ennätys, mutta tehotilasto oli sitten pahasti pakkasella. Runkosarjassa varsinkin kakkosketjun PAPP rakoili toisinaan ja miehet hukkuivat. Pudotuspeleissä puolustuspelaaminen parani, mutta tehot jäivät vähän piippuun loppupeleissä. Esimerkiksi ylivoimalla Haula teki vain kaksi pinnaa keväällä. Aloitusprosentti 50,5 on tyydyttävä. Arvosana 9.
#18 James Neal 71gp 25+19=44, -11 / 20gp 6+5=11, +0
- Nealin otteet ailahtelivat melko paljon runkosarjassa. Vakiinnutti paikkansa Haulan ja Perronin rinnalla tehden jälleen yli 20 maalia. Vastasi myös seurahistorian ensimmäisestä voittomaalista Dallasissa. En unohda sitä ikinä. Muutoinkin alkukausi oli hyvä ja Neal kantoi joukkueen reppuselässä satumaiseen alkuun, sitten tuli muutamia suvantovaiheita, kunnes pudotuspeleissä Neal oli jälleen hyvä, vaikka hänet muistetaan finaalien avopaikan tuhlaamisesta neljännessä ottelussa. TOP6-hyökkääjistä vähiten pisteitä ylivoimalla, vain yhdeksän kappaletta. Arvosana 9-.
#89 Alex Tuch 78gp 15+22=37, +3 / 20gp 6+4=10, +0
- Kauden yksi läpimurtopelaajista. Hyvin luisteleva ja isokokoinen rightin laituri, jonka kyky ohittaa vastustajia vauhdilla haastamalla oli hienoa seurattavaa. Tuhlaajapojan maineessa, mutta luotan hänen ensi kaudella nousevan lähelle jopa 30 maalia. Karlssonin YV-viisikossa hyvää pöhinää maskipelaajana. Arvosana 9-.
#21 Cody Eakin 80gp 11+16=27, -6 / 20gp 3+1=4, +3
- Eakin oli vähän sellainen väliinputoaja sentterihierarkiassa. Jäi Karlssonin ja Haulan varjoon hyökkäyssuuntaan, vaikka pääsi aloittamaan kauden ylivoimaviisikoissa. Sittemmin rooli muuttui puolustavaksi sentteriksi ja ehkä hän hivenen kärsi siitä, että yleensä Eakinin laidalla miehet vaihtuivat eniten ja hänen ketjuunsa laitettiin rotaatiomiehet paikkaamaan loukkaantumisia. Aloitusprosentti oli kuitenkin paras vakituisista senttereistä, 52,1% ja alivoimalla Eakin oli tärkeä jantteri ollen osa yhtä kolmesta hyökkääjäparista, yleensä parina operoi Carpenter/Lindberg/Smith. Arvosana 7,5.
#41 Pierre-Edouard Bellemare 72gp 6+10=16, +5 / 20gp 0+3=3, +6
- Luotettava nelosketjun sentteri, joka osoitti olevansa sarjan parhaita alivoimapelaajia Nosekin kanssa. Roolistaan huolimatta missasi vain kymmenen peliä, vaikka blokkasi laukauksia valtavan määrän. Hyökkäyssuuntaan väläytteli aina toisinaan pelaamalla ketjunsa kanssa monsteripelejä. Liike ja kamppailuvoima myös vahvuuksia. Arvosana 8,5.
#92 Tomas Nosek 67gp 7+8=15, +6 / 17gp 4+2=6, +5
- Ykkösalivoimahyökkääjä yhdessä Bellemaren kanssa. Teki T-Mobile Areenan avausmaalin ja vakuutti alusta asti nelosvitjassa suojaamisellaan ja härkämäisellä kulmapelillään. Mielestäni Nosek pystyisi stunttaamaan ylemmissäkin ketjuissa, koska ei ole mikään puukäsi, josta osoituksena on se, että hän teki finaaleissa eniten maaleja Vegasille. Arvosana 8,5.
#40 Ryan Carpenter 36gp 9+5=14, +0 / 17gp 0+5=5, +5
- Maaginen haku waiver-listalta. Härkämäinen rightin laituri, joka takoi hulluna tehoja ensimmäisissä peleissään. Sittemmin tahti hyytyi, mutta puolustusmoraali oli loistava ja sopeutui siksi heti alaketjujen laitaan. Plussaa siitä, että pystyy pelaamaan myös keskellä. Yksi lempipelaajistani tällä kaudella ja ilman muuta paikka rosterista löytyy syksyllä. Arvosana 8,5.
#13 Brendan Leipsic 44gp 2+11=13, -1
- Väkkärämäinen laituri, joka pääsi pelaamaan kolmosvitjassa ennen kuin treidattiin Vancouveriin. Taitava syöttelijä ja liukas luistelija, mutta maalinteko oli vaikeaa. Kamppailupelaaminen oli koosta johtuen tietysti myös haasteellista. Hivenen kyllä silti harmitti, että Leipsic treidattiin, koska hänellä on potentiaalia. Köyhän miehen Gaudreau toki vielä. Arvosana 7,5.
#24 Oscar Lindberg 63gp 9+2=11, -11 / 3gp 0+1=1, +1
- Lindbergille oli roolia tarjolla kauden alussa, mutta Haula, Karlsson ja Eakin veivät kärkiketjujen sentterien roolit, joten Oscarille jäi luu käteen ja rooli oli sitten lähinnä alaketjujen laidoissa. Viimeistely oli takkuista, vaikka yhdeksän maalia syntyikin. Melko valju maku jäi Lindbergistä, lähinnä täytepelaaja ja ei loistanut millään osa-alueella. Arvosana 6,5.
#90 Tomas Tatar 20gp 4+2=6, -11 / 8gp 1+1=2, +1
- Sama tarina kuin Reavesilla. Runkosarjassa oli vaikeuksia sopeutua, mutta pudotuspeleissä taso parani. Jets-sarjan toisessa pelissä tärkeä avausmaali, joka johti vierasryöstöön ja sarjan voittoon. Pelituntuman puute näkyi siinä, että kiekko karkaili toisinaan lavasta ratkaisuhetkillä. Olen toiveikas Tatarin ensi kauden suhteen ja oletan hänen pääsevän paremmin sisään joukkueeseen syksyllä kenties jossain pysyvässä ketjussa ja sitä kautta nakuttaa 50 pistettä. Arvosana 7-.
#73 Brandon Pirri 2gp 3+0=3, +3
- Loppukaudesta kaksi peliä ylhäällä, kun avainmiehiä huilautettiin ennen pudotuspelejä. Rannelaukaus oli totutun napakka ja sillä tehtiinkin kolme maalia kahdessa pelissä. Farmissa 52 pinnaa 57 otteluun, joten onnistunut kausi siellä ja kenties annettavaa olisi vielä NHL:ssä, mutta onko seura sitten Vegas vai joku muu, vaikea sanoa. Arvosana 8.
#38 Tomas Hyka 10gp 1+2=3, +2
- Harjoituspeleissä paras pistemies, mutta passitettiin farmiin, koska tilaa ei vain ylhäällä ollut rosterisääntöjen vuoksi. Pääsi sitten stunttaamaan kesken kauden ja pelasi kaikissa kolmessa kärkiketjussa. Liike on mainiota ja pehmeät tassut antavat mahdollisuuden tuloksentekoon. Odotan Hykalta ensi kaudella läpimurtoa pelaavaan kokoonpanoon, kunhan saa kesällä vielä lisää voimaa kamppailuihin. Köyhän miehen Marchessault toistaiseksi. Ainoa maali oli hivenen onnekas, kun kiekko tuli ruuhkan läpi takatolpalle, josta sai putata tyhjiin. Arvosana 7.
#28 William Carrier 37gp 1+2=3, -3 / 10gp 0+0=0, -1
- Nelosketjun tärkeä lenkki ennen loukkaantumisiaan. Yhteistyö toimi mainiosti Nosekin ja Bellemaren kanssa ja siinä koostumuksessa nelosketju toimi parhaiten. Pudotuspeleissä jäi mieleen painavista pommeistaan Doughtyyn Kings-sarjassa, harmi vain, että sitten jälleen loukkaantuminen vesitti mahdollisuuden pelata koko pleijarit, mutta onneksi sai pelata viimeisessä finaalissa. Runkosarjassa ajoi useasti röyhkeästi maalille laidasta ja kykeni suojaamaan kiekkoa kulmaralleissa sekä pysymään siinä hyvällä liikkeellä. Arvosana 7,5.
#75 Ryan Reaves 21gp 0+2=2, +2 / 10gp 2+0=2, +2
- Runkosarjassa täysi turhake, jonka liike ei riittänyt karvaukseen ja siten oli jatkuvasti myöhässä tilanteista. Pudotuspeleissä sitten yhtäkkiä massiivinen tasonnosto ja loistavaa pääty- ja kulmapelaamista. Kruununa välieräsarjan ratkaiseva maali Jetsin verkkoon. Arvosana 7,5.
#87 Vadim Shipachyov 3gp 1+0=1, +3
- Rosterisääntöjen vuoksi aloitti kauden paperilla farmissa, jossa ei kuitenkaan pelannut ja välit rikkoontuivat. Lopulta sitten pääsi pelaamaan kolme peliä ylhäällä tehden yhden maalin, mutta Gallant ei antanut ylivoima-aikaa Shipan pelatessa nelossentterin minuutteja, jolloin seurauksena oli lopulta sopimuksen purku ja paluu Venäjälle. Alkukaudella ylivoima ei toiminut, joten siksi olisi ollut jännä nähdä, millaiset seuraukset muutamalla onnistumisella olisi kenties ollut. Liike oli ihan riittävää, mutta hivenen pelin ulkopuolelle Shipachyov lopulta jäi. Arvosana 7.
#25 Stefan Matteau 8gp 0+1=1, +0
AHL-jyrä, joka nostettiin paikkaamaan loukkaantumisia nelosketjuun vajaaksi kymmeneksi peliksi. Kauden ainoa tehopiste tuli muistaakseni joulukuussa prime time -ottelussa Washingtonia vastaan. Kohtalaisen vahva jässikkä painimaan laidoissa, mutta Carpenter täytti saman roolin kiekollisempana versiona, joten Matteau ei kauaa ylhäällä viihtynyt. Arvosana 6+.

 

[Amerikanihme]

Merkataan nyt tänne vielä kauden päätteeksi, että Vegas sai neljä palkintoa NHL Awardsissa:

- "paras valmentaja" Gerard Gallant
- "paras GM" George McPhee
- "neitimäisin pelaaja" (herrasmiespelaaja) William Karlsson
- "paras johtaja" Deryk Engelland

Hieno kausi!