Pirjetä tulee vielä pelimiehen ottein kokoonpanoon
Sentterihankinta, tulipa hän nyt sitten mistä suunnalta hyvänsä, on välttämätön. Aravirran kommentti lehdistölle Kalpa-pelin jälkeen oli, että mikään "täydennysmies" ei tule kyseeseen, niitä on jo kuulemma tarjottu, vaan jos joku otetaan, hänen täytyy olla todellinen vahvistus, profiilipelaaja.
Toni Koivusen koko syksy lopulliseen poisjääntiin saakka ei ollut "normaalia" pelaamista, hän vältteli fyysisiä kontaktitilanteita niin, ettei ole epäilystäkään siitä, etteikö jokin ( mahdollisesti juuri olkapää ) vamma oli koko parikuukautisen alkukauden täysipainoisen pelaamisen esteenä. Tietäen miehen asenteen harjoitteluun ja pelaamiseen, ainoa järkeenkäypä selitys vaisuun alkukauteen on fyysinen vamma.
Samasta lienee kyse Saarisen Jessen kohdalla - murto-osa pelaajien ongelmista kerrotaan julkisuudessa, kuten kaikki me lätkää aktiivisesti seuraavat tiedämme. Ihmiskuulamainen pyöritys ja vahva koko kehon peliin laittaminen on ollut lähes tyystin Jesseltä pois - jossain on täysipainoisen pelaamisen estävä vamma, vai mitä mieltä olette ?
Pirjetän kohdalla on ollut harjoituspelien loppuvaiheesta lähtien sama juttu. Tullut uusi fyysinen vamma esti häntä löytämästä pelirytmiä rikkinäisen Malmö - kauden jälkeen, ja peliesitykset olivat karua katsottavaa, Kaikista asennevammajuoruista ja "Laiska-Lassettelusta" huolimatta olen varma, että Pirjetän aito aikomus oli/on nostaa loppu-ura nousuun Aravirran valmennuksessa, mutta nivusvamma tuli esteeksi, ja pitkään Pirjetä yritti lääkittynäkin löytää pelituntumaa ja näyttää uskottavuutensa, kunnes pelaaminen ei kertakaikkiaan enää luonnistunut.
Pirjetä on mm.entinen NHL-ammattilainen, eikä lähtökohtaisesti taatusti tullut poimimaan helppoja euroja. Tilanne on varmasti ollut pilalle menneen viime kauden jälkeen painajaismainen hänelle, kun uuden joukkueen pelitapa pitäisi sisäistää, löytää normaali pelirytmi, ja koko ajan kummittelevan vamman vuoksi ei kunnon tulosta millään voi saavuttaa.
Syy miksi Pirjetää puolikuntoisena peluutettiin on varmasti juuri pelituntuman täydellisessä puuttumisessa ( vrt. viime kauden ehjänä pelanneet pelimiehet ), sitä olisi pitänyt saada ehdottomasti. Annetuilla hoidoilla ja lääkityksillä päästiin luistimille, mutta toiveajattelu vamman lievenemisestä harjoittelua muuttamalla ja pelaamista jatkamalla sai lopun - hyvä niin, nyt vamma korjaantuu kunnolla, ja Pirjetä tulee vielä ryminällä, ja hänestä tulee olemaan vielä paljon hyötyä Pelicansin kapeassa hyökkääjäkalustossa.
Lassen ammattiylpeys ja taidot ovat sitä luokkaa, että mikäli joukkueen johdon kärsivällisyys riittää, talven peleissä hän näyttää varmasti, miksi on pelannut NHL:ssa kohtuullisen määrän otteluita muuallakin kuin farmijoukkueissa...näin minä asian näen. Millaisia ajatuksia teissä muissa Pirjetän tilanne herättää ?
Edellä kirjoittamastani sekä Haakanan todellisesta tilanteesta olisi mukava kuulla muiden näkemyksiä - onko Haakana ns. täysillä mukana, vai ovatko jatkuvat poissaolot motivaation puutetta enemmän kuin todellinen sairastelu ?