Nyt ei ollut enää edes tasaista pelaamista. Canucks pystyi kotonaan olemaan askeleen edellä 5vs5 pelissä, mutta nyt ei ollut enää mitään jakoa, kun vieraissakin Vigneaultin peluutuksessa hakannut McLellan pääsi kotikentälleen.
Kevin Bieksalla täytyy olla jokin vamma, pelaaminen on niin toivotonta, että melkein Ballardia toivoisi kehiin. Jotain muutakin yllättävää Vigneault voisi tuohon kokoonpanoon nyt heittää, Schroeder kehiin, Burrows pois ykkösestä tms.
Olipa kiva heittää Cory Schneiderkin tuonne katastrofiin sekaan, Canucksilla on nyt pieni pakko aloittaa heikosti pelanneella Schneiderilla seuraavakin peli. Eihän ne nyt vaan voi antaa sellaista viestiä, että laukkunsa pakannut, treidattavaksi mahdoton, koomikko-Lalongo onkin parempi maalivahti kuin suuri ylistetty The Amazing Schneiderman… Tai jos näin tehdään, niin sitten on vieritettävä huomio hienoista pelaajasopimuksista toisaalle, antamalla Vigneaultille kenkää ja syytettävä hienovaraisesti häntä kaikesta.
Maalivahdit eivät kuitenkaan ole lähellekään Canucksin suurin ongelma. Canucks on tehnyt 15:sta viimeisessä playoff-pelissään vaivaiset 20 maalia ja jäähyjen määrä on niin järjetön, ettei tuolla tyylillä vaan voi voittaa tällaisia pelejä.
Tuo Sedineistä ja Luongosta yleistysten heittäminen nyt on tuollaista perus miinoittamista, johon ei sen kummemmin kannattaisi tarttua. Kesler-Sedinit vastakkainasettelukin on melko turhaa. Montako kunnollista maalipaikkaa Keslerin ketjulla oli game 3:ssa? Tasan nolla. Täysin paska esitys, ja Keslerit pelasivat vielä lähinnä Hannan-Stuartia vastaan, joten eivät voi mennä edes sen tekosyyn taakse, että hemmetin hyvin pelaava Vlasic olisi koko ajan vastassa, kuten Sedineillä on. Sedineiden ketju sai sentään tasavoiminkin viitisen maalipaikkaa luotua. Ei tuo paikkojen luominen tietenkään riitä, mutta ei Canuckseilla nyt vaan oikeasti sen parempia hyökkääjiä ole, ei se tilannetta muuta vaikka C olisi jossain toisessa paidassa. Eikä Keslerin kaltaisia kunniattomia paskiaisia voi sitä paitsi kapteeneiksi laittaa, muutenhan meillä on sarja, jossa on kohta jotain Backeseja ja Dustin Browneja kapteeneina.
Ylipäätään kun puhutaan, että joku ei ole playoff-pelaaja, ihmiset katsoo yleensä vain sitä onko kannu voitettu vain ei, ja onhan se tietyssä mielessä ihan hyvä mittari, ainakin se on nopeampi tsekata, jos vaihtoehtona on vaikka, että pitäisi katsoa pelejä tms. Tai sitten jos on taklaava + ärsyttävä pelityyli, niin kylläpä on hyvä playoff-pelaaja. Kaikkien pelaajien, kuten Sedinien, hyöty joukkueelle ei kuitenkaan perustu taklaamiseen. Tämä on vähän sama kuin alkukauden ihmettely, kuinka Chicago ei taklaa. Ketä helvettiä ne muka taklaisi, kun niillä on kiekko koko pelin.
Jos tehopisteitä tarkastellaan, niin totta on, etteivät Sedinit mitään keskimääräistä parempia playoff-pelaajia ole, mutta eivät mitään supersurkeitakaan. He pärjäävät, koko uran lukuja tarkasteltaessa, itse asiassa aika lailla siten miten äärimmäisen suuri osa NHL-pelaajista playoffeissa pärjää. Asia vain on niin, että hyvin suurella osalla NHL-pelaajista PPG luku pudotuspeleistä on heikompi kuin runkosarjasta. Muistan viime kaudella lukeneeni, että NHL:ssä keskimäärin tuo PPG:n alennuskerroin olisi 0.88 (en muista mikä oli tarkastelujakso, epäilen että 2000-luku). Edelleen, uran lukuja tarkasteltaessa Henrikin playoff PPG on juurikin tuo 88% runkosarja PPG:stä, Danielillä luku on 83%. Esimerkiksi Teemu Selänteellä luku on 70%, mutta ymmärrettävästi suomalaisella foorumilla on mielekkäämpää keskustella sarjan vihatuimman joukkueen epäkarismaattisista ruotsalaisista, kuin vaikkapa Selänteestä, huonoina playoff-pelaajina.
Loppuis jo!! (…ilmatkin lämpenee.)