Tosta kun katsoo niin kyllä kakkonen ja kolmonen on pettänyt tehoissa pahasti. Ykkönen on tehnyt tehoja, mutta vastaavasti omiin on mennyt liikaa maalia. Nelonen on pelannut ihan ok, vaikka heilläkin noi pari matsia välissä meni heikommin. Sieltä myös odotetaan niitä kovia puhtaita niittejä.
Kakkonen ja kolmonen ovat olleet tosiaan hyökkäyspäähän pettymyksiä ja siksikin noita ketjuja on sotkettu runkosarjaa enemmän. Noista Vancouverin maaleista Daniel Sedin on tehnyt viisi ja Jannik Hansen kaksi. Sen jälkeen kaikki muut maalintekijät ovatkin osuneet vain kerran.
Kuudennessa pelissä Sedinit pelasivat vaihtoja Hansenin, Burrowsin ja lopulta Samuelssonin kanssa. Kuudes peli toi jotain ratkaisuja noihin ketjuihin, mutta saapa nähdä ovatko nuo tsn:n ketjumuodostelmat (jotka muuten kyllä näyttävät hyviltä) lopullisia. Kuudes pelihän pelattiin kolmannessa erässä ja jatkoajalla suunnilleen näin:
1. Daniel Sedin - Henrik Sedin - Mikael Samuelsson
Sedineiden kunniaksi on sanottava se, että he yrittivät vastata huutoon viime pelissä kauden siihen asti tärkeimmällä hetkellä ja pelasivat hyökkäyspäähän näkyvän ottelun. Kaksoset tekivät pelin ensimmäisen maalin, mikä on yleensä riittänyt Vancouverilla ottelun voittamiseen. Runkosarjassa Canucksin saldo oli 41-2-6 peleissä, joissa Canucks iski ensin.
Nyt tuo avausmaalikaan ei kuitenkaan riittänyt, mutta plussaa siitä, että kaksoset olivat joukkueiden nimimiehistä kuitenkin ainoita, jotka kykenivät maalintekoon ottelussa. Lisäksi
Daniel Sedin laukoi kentän korkeimmat seitsemän kutia. Molemmat Kaksosista pelasivat päälle 25 minuuttia.
Ketjun tehopörssimerkintä oli -2, mutta tuo luku ei tullut ketjun huonosta puolustuspelistä: ensimmäinen maali oli seurausta Schneiderin huonosta syötöstä ja jatkoaikaosumassa saa peiliin katsoa eniten pitkältä sairauslomalta palannut puolustaja Andrew Alberts.
Toivottavasti Sedinit jatkavat vähintään tuolla kuudennen pelin tasolla tässä edessä olevassa seitsemännessä pelissä. Nyt heitä tullaan kuormittamaan ehkä vielä enemmän.
2. Alex Burrows - Ryan Kesler - Mason Raymond
Vancouver yhdisti tuon takavuosilta tutun parivaljakon Kesler-Burrows yhteen.
Kesler pelasi viime pelissä huimat 29:32, kunnostautui alivoimalla ja voitti aloituksensa 20/39 pääosin Toewsia vastaan, jota hän varjostaa hyvin. Muu peli sujuu väkevästi, mutta maali tai kaksi olisi nyt tilauksessa.
Burrows pelasi puolestaan viime pelissä näiden playoffien parhaan ottelunsa: yksi maali, kaksi syöttöä, +2, neljä taklausta ja paljon hyvää alivoimapeliä. Hän oli lähellä tehdä 1-3 maalin ylivoimalla, mutta laukaus osui Canucksin harmiksi puolityhjän maalin tolppaan. Pelasi 26:48 ja tulee saamaan jälleen Keslerin kanssa paljon peliaikaa.
Raymond on parantanut playoffeissa runkosarjasta. Kuudennessa pelissä hän oli mukana sekä hyvässä, että pahassa. Toisaalta hänen esityöstä tuli Canucksin 2-3 johtomaali kolmannen erän alussa, mutta toisaalta hän otti tyhmän hyökkäyspään koukkujäähyn toisen erän puolivälissä ja päästi Chicagon sillä 5-3 ylivoimalle melkein kahdeksi minuutiksi.
Vancouverin uudistettu kakkonen oli nopea ja työteliäs kahden suunnan ketju. Burrows osoitti heräämisen merkkejä viimein viime pelissä ja toiveissa olisi tuon tason jatkaminen. Keslerin suuntaan toiveissa olisi puolestaan jatkaa muuten tuota hyvää peliä ja tehdä viimeinkin se maali (tai kaksi).
3. Chris Higgins - Maxim Lapierre - Jannik Hansen
Lapierre on pelannut mielestäni hyvin ja hän pelasi viime pelin lopun tuossa, vaikka ideaalitilanteessa hän on nelosketjun sentteri. Lappy on vastustajan iholle pyrkivä kahden suunnan sentterityyppi, joka sopii ominaisuuksiltaan näihin intensiivisiin playoff-vääntöihin. Viime pelissä tuli neljä laukausta ja kolme taklausta. Lapierre on kakkosena playoffien taklaustilastossa kaikki NHL-pelaajat huomioiden. Jotenkin minulla on tunne, että hän voisi olla mahdollisesti pelaaja, joka iskee parhaimmassa mahdollisessa tapauksessa sen ratkaisevan niitin.
Hansen tekee kaiken hyvin ja pelaa monipuolista peliä. Tärkeä nopea laitahyökkääjä Vancouverin kolmosessa. Pelasi viime pelissä paljon kovia minuutteja Chicagon kärkiketjuja vastaan ja onnistui. Daniel Sedinin jälkeen seuraava Vancouverin playoffien maalipörssissä kahdella osumalla. Toisella puolella pelannut
Higgins on uurastanut joukkueelle ja pelannut vahvaa kulmapeliä. Vancouverin harmiksi hän oli "tämän ajan Nathan Lafayette" kuudennessa pelissä, kun hän osui tolppaan viisi minuuttia ennen loppua.
Kokonaisuutena tämän näköinen kolmosketju olisi aika kova duunariketju, mutta Raymondin ja Torresin lisäyksillä tuosta saadaan nopeampi yhdistelmä.
4. Raffi Torres - Cody Hodgson - Victor Oreskovich
Hodgson pelasi viime pelissä vähän, kun Canucks tiivisti pakettia ja valmennus näytti luottavan enemmän Lapierreen. Toistaiseksi CoHo:n pelissä on näkynyt lupaavia merkkejä kun hän on saanut yhdessä erässä vähän enemmän peliaikaa, mutta selvästi Hodgsonilla on ollut ongelmia päästä pelirytmiin kiinni jämäminuuteilla. Siksi tuo penkitys on ihan paikallaan.
Laidalla
Torresista on tullut Hawks-fanien yksi suosikeista tässä sarjassa Seabrookiin kohdistuneen taklauksen jälkeen. Muutenkin painavia niittejä jakava hyökkääjä pelasi erittäin hyvin yhteen Malhotran kanssa, mutta sen jälkeen kun MM loukkaantui, Raffin peli on ollut vaikeampaa. Kuudennessa pelissä V kavensi Torresin vastuuta sen jälkeen kun hän otti (kyseenalaisen) estämisjäähyn toisessa erässä. Saa nyt sitten nähdä mitä tuo vastuun lisääminen tekee Torresin pelille.
Kolmantena lenkkinä ketjussa pelaava
Oreskovich on esiintynyt mielestäni omassa roolissaan hyvin ja ollut toistaiseksi mielestäni jopa Glassia parempi. Isokokoinen ja voimakas laituri jakaa painavia taklauksia, liike riittää, eikä hän ole vahingoittanut joukkuetta jäähyillä (toistaiseksi yksi kakkonen).
Nelosen jääaika tulee luultavasti riippumaan nyt pelin kulusta. Vigneault käyttää ketjua tyypilliseen tapaan sekoittamaan vastustajan rivejä fyysisyydellä ja siinä ketju onkin pätevä etenkin jos Lapierre pelaa tuossa keskellä Hodgsonin sijaan.
Enää alle kuusi tuntia aikaa ja Canucks pelaa ehkä ainakin 2000-luvun merkittävimmän pelinsä. Vancouverin kausi on ollut todella hyvä tähän asti ja odotukset ovat tietysti nousseet sen mukaisiksi, joten tappio tästä olisi Chicagon vahvasta pelistä huolimatta iso pettymys. Sarja on ollut toistaiseksi kokonaisuutena hieno, Chicago antanut huippukovan vastuksen ja uskon jännityksen säilyvän loppuun asti. Parempi joukkue voittaa lopulta ja kun tässä on menty seitsemään peliin ratkaisemaan paremmuutta, niin kaikenlaiset tekosyyt voidaan tämän jälkeen unohtaa.
Toivotaan hyvää peliä ja se tullaan myös varmasti saamaan.